Luovien alojen kasvu edellyttää rakenteita, rahoitusta ja osaamista

SuomiAreenassa 24. kesäkuuta järjestetyssä Luova lounas -tilaisuudessa keskusteltiin luovien alojen roolista Suomen taloudessa.

Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Aura totesi avauspuheenvuorossaan, että luovia aloja ei aina tunnisteta omana kokonaisuutenaan, koska ne ovat hajautuneet eri toimialoille. Luovat alat eivät kuitenkaan ole marginaali, sillä niiden arvon lasketaan olevan 16,7 miljardia euroa. 

– Luovat alat työllistävät Suomessa noin 130 000 ihmistä ja muodostavat merkittävän osan taloutta, noin 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, Aura sanoi.

Monissa muissa EU-maissa luovien alojen osuus taloudesta on noin 7 prosenttia. Auran mukaan kasvun edellytykset ovat kuitenkin hyvät, koska alojen osaaminen on vahvaa, infrastruktuuri toimii ja kehityksen suunta on selkeästi määritelty.

Taiteellinen työ luovan talouden lähtökohtana

Taide- ja kulttuuriviraston rahoitusosaston johtaja Henri Terho kuvasi taiteilijoiden työn merkitystä luovan talouden lähtökohtana. Ilman taiteilijoiden osaamista ja uutta taiteellista sisältöä ei synny myöskään luovan talouden kasvua, palveluja tai vientiä. 

– Luova talous lähtee liikkeelle aina siitä, mitä taiteilijat osaavat ja tekevät. Kaikki muu rakentuu sen päälle, Terho sanoi.

Terho havainnollisti alkutuotannon merkitystä apurahajärjestelmän kautta. Hänen mukaansa yksittäinen päätös voi käynnistää pitkän vaikutusketjun. Taiteilija ei välttämättä itse näe työnsä laajaa vaikutusta, mutta juuri tästä syntyvät uudet sisällöt, osaaminen ja konseptit, joihin koko ala nojaa.

– Melkein jokaisen apurahapäätöksen ympärillä on siemen johonkin sellaiseen, joka on luovan talouden kannalta olennaista. Meidän pitäisi pystyä vahvistamaan taiteilijayrittäjien mahdollisuuksia toimia myös työllistävinä yrittäjinä.

Luovien alojen kasvupotentiaali tunnistetaan yli puoluerajojen

Puolueiden puheenvuoroissa luovien alojen merkitys tunnistettiin laajasti, ja keskustelussa nousivat esiin sekä demokraattiset että taloudelliset ulottuvuudet.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Minja Koskela sanoi, että taiteella ja kulttuurilla on keskeinen rooli paitsi talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta myös demokratian vahvistajana.

– Taiteen ei tarvitse olla aina kaunista tai ymmärrettävää, vaan sen tehtävä on myös haastaa ja sörkkiä vallanpitäjiä, Koskela sanoi.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö korosti tarvetta tarkastella luovia aloja osana talouspolitiikkaa. Hänen mukaansa kulttuuripoliittinen selonteko ja luovan talouden kasvustrategia ovat toivoa herättäviä merkkejä siitä, että alojen erityispiirteitä ymmärretään tästä näkökulmasta aiempaa paremmin.

– Kulttuuri on paitsi perusoikeus myös elinkeino ja työllisyyden tuottaja. Tarvitsemme uuden ajan teollisuuspolitiikkaa, joka katsoo luovia aloja mahdollisuutena.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen toi esiin, että julkiset panostukset kulttuuriin tulisi nähdä investointeina, ei pelkkinä menoerinä. Lisäksi hän nosti keskeiseen rooliin kysynnän merkityksen.

– Tutkimusten ja kyselyiden mukaan kulttuuripalvelut ovat henkireikä ihmisille. Luovan talouden perusedellytys on, että niin Suomessa kuin kansainvälisestikin käytetään luovien alojen palveluita. 

Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti kytki luovat alat osaksi yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Hän jatkoi kansainvälisyyden teemaa ja korosti alojen vientipotentiaalia.

– Meidän pitäisi katsoa rohkeammin Suomen rajojen ulkopuolelle. Siellä ovat myös markkinat luovien alojen kasvulle.
 

Selvitys: luovien alojen yrityksillä kasvuhalua

Tilaisuuden viimeisessä puheenvuorossa keskustelu palautui luovien alojen yritysten arkeen. Suomen Yrittäjien Joanna Moorhouse ja Laura Rautkallio-Salminen esittelivät Luovan kasvuyrittäjän sijoittajakunto – LUKAS-hankkeen toteuttaman kyselyn tuloksia.

–  Halua kasvuun ja kansainvälistymiseen on, mutta samaan aikaan moni yritys kokee tarvitsevansa tukea seuraaviin askeliin, Rautkallio-Salminen sanoi.

Keskeisinä haasteina nostettiin resurssien ja rahoituksen puute sekä verkostojen rajallisuus. Lisäksi aineettoman omaisuuden hyödyntämisessä nähtiin kehittämiskohtia.

– Aineettomien oikeuksien tunnistaminen on monissa luovien alojen yrityksissä edelleen heikkoa, vaikka juuri siinä on paljon potentiaalia, Rautkallio-Salminen sanoi. 

Puheenvuorojen jälkeen jatkettiin vilkasta keskustelua luovien alojen merkityksestä. Kutsuvierastilaisuudessa oli paikalla laaja edustus luovien alojen etujärjestöjä, vaikuttajia, yritysmaailman edustajia ja päättäjiä.
 

Kuvitukset: Anja Reponen
Teksti ja valokuvat: Milja Leskinen