Mitä kuuluu, festivaalit?
Kesä on alkamassa, mikä tarkoittaa myös festivaalien kulta-aikaa. Ympäri Suomea järjestetään kävijöiden iloksi taide- ja kulttuuritapahtumia jokaisena viikkona. Miten olisi gregoriaanisia lauluja Sastamalassa, musiikkivideoita Oulussa tai koko kesän kuvataidejuhla Mäntässä?
Vuoteen 2024 asti opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus jakoivat kumpikin festivaaliavustuksia. Sen jälkeen tehtävä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta siirtynyt kokonaan Taide- ja kulttuurivirastolle. Festivaalien yleisavustusten yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää taiteen ja kulttuurin alueellista merkitystä ja saatavuutta sekä tukea laadukkaita taiteellisia ohjelmistoja. Tämän lisäksi Suomen elokuvasäätiö tukee valtakunnallisesti merkittäviä elokuvafestivaaleja ja lasten taide- ja kulttuuritapahtumia tuetaan OKM:n lastenkulttuurin määrärahoista. Myös kunnat ovat olennainen rahoittaja, yksityisiä säätiöitä unohtamatta. Festivaalien merkittävin rahoittaja taiteenalasta ja yhtiömuodosta huolimatta ovat silti kävijät, kuluttajat.
Festivaaliyhteisöille suunnattu tukimuoto on Kuvin mittapuussa merkittävä: 3,9 miljoonaa euroa, yli puolet viraston kulttuuriin osallistumisen määrärahasta. Vuonna 2026 festivaaliavustuksia jaettiin 85 toimijalle jokaiseen maakuntaan Suomessa.
Määräraha on kuitenkin vähentynyt viime vuosina: vielä viisi vuotta sitten festivaalipotti oli yhteensä noin 5,1 miljoonaa, josta viimeisen kahden vuoden aikana leikkaus on ollut puoli miljoonaa euroa. Tämän lisäksi koronavuosien rajoitukset purivat tapahtuma-alaan kipeästi, ja kuluttajien taloudellisen käyttäytymisen muutokset ovat luoneet lisää epävarmuutta.
Samalla festivaalit ovat tärkeitä aluetalouden vahvistajia, kansainvälisen matkailuelinkeinon vetovoimatähtiä ja tuovat taidetta ja kulttuuria yleisöille ympäri Suomea. Monet ovat myös olennaisia alustoja taiteilijoiden ammatilliselle ja kansainväliselle kehitykselle.
Mitä päättäjien ja kävijöiden olisi hyvä tietää festivaalikentän kuulumisista? Kysyimme ajankohtaisia uutisia kolmelta alan järjestöltä: taide- ja kulttuurifestivaalien kattojärjestö Finland Festivals ry:ltä, elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:ltä sekä tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry:ltä.
Rahoitus on murroksessa, mutta lipunmyynti edelleen merkittävin tulonlähde
Taide- ja kulttuurifestivaalien rahoitus perustuu pääosin pääsylipputuloihin ja muuhun omaan tulonhankintaan. Tämä näkyy myös siinä, mikä osuus valtionavustuksella on sitä saavien festivaalien budjetista: vuonna 2026 tämä vaihteli 2–31 %:n välillä ja oli keskimäärin 17 %.
Tulorakenteen vuoksi esimerkiksi pääsylippujen arvonlisäveronkorotus on iskenyt festivaali- ja tapahtuma-alaan. Samanaikaisesti nousevat kustannukset tekevät tilanteesta haastavan tapahtumajärjestäjille.
”Suurin haaste on tällä hetkellä taloudellinen. Yleisön ostovoiman heikkeneminen yhdistyy kustannusten nousuun: tuotanto ja logistiikka maksavat entistä enemmän mutta lipunhintoja ei voida nostaa vastaavasti. Samaan aikaan myös korotettu arvonlisävero aiheuttaa päänvaivaa kentällä. Taloudellinen kokonaistilanne puristaa järjestäjiä vaikeaan väliin ja vaikeuttaa ennakointia sekä lisää taloudellista riskiä”, muun muassa rytmimusiikkifestivaaleja ja musiikkitapahtumajärjestäjiä edustavan LiveFIN ry:n viestintäpäällikkö Susanna Malo summaa.
”Koronavuosien romahduksesta on selvitty erittäin hyvin ja yleisöä liikkuu taas lähes entiseen malliin. Sen sijaan valtion ja kuntien jatkuva säästäminen aiheuttaa epävarmuutta, koska puhe aina vain uusista leikkauksista tekee tulevaisuudesta hähmäistä ja hillitsee investointeja. Festivaalit toki saavat suurimman osan tuloistaan lipunmyynnistä ja muusta omasta tulonhankinnasta, mutta valtion tuki on kivijalka, jonka mureneminen vaikuttaa kaikkeen”, yli 80 taide- ja kulttuurifestivaalia edustavan Finland Festivals ry:n toiminnanjohtaja Kai Amberla toteaa.
Samalla mahdollisuudeksi nostetaan kulttuurisponsoroinnin noususuunta.
”Lähtökohtaisesti ihmisten tarve arjen yläpuolelle nostattaville elämyksille ei ole kadonnut mihinkään ja viestit kentältä kertovat, että tapahtuma-ala kasvaa yhä. Myös sponsoroinnin suunnalla festarit vetävät kulttuurisponsoroinnin kasvua, mikä on tietysti hieno asia, kun taloudellinen paine ei kohdistu yksinomaisesti lipunmyyntiin ja pääsylippujen hintoihin”, Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman raportoi.
Kävijät janoavat elämyksiä ja yhteisöllisyyttä
Taide- ja kulttuurifestivaalit houkuttelevat vuosittain miljoonia kävijöitä Suomessa. Finland Festivalsin jäsenfestivaalien kokonaiskäyntimäärä nousi vuonna 2025 miltei 1,9 miljoonaan. LiveFINin toimialatutkimuksen mukaan vuosittain rytmimusiikkifestivaaleilla on yli 3 miljoonaa käyntiä.
Samaan aikaan alan yleisön ostovoiman heikentyminen näkyy konkreettisesti, ja kynnys osallistumiseen on noussut.
”Tässä tilanteessa korostuu entistä enemmän se, että festivaalin pitää tuntua rahan arvoiselta. Kun ostovoima on heikentynyt, yleisö tekee tarkempia valintoja. Tämä tarkoittaa sitä, että perusasioiden on oltava kunnossa, mutta samalla tapahtuman täytyy tarjota merkityksellinen ja erottuva kokemus”, LiveFIN:in Malo summaa muutosta.
”Asiakasvaatimukset ovat kasvaneet, joten olipa kyse suuresta, kymmenientuhansien kävijöiden elämyksestä tai pienestä, kohderyhmältään kuratoidummasta tapahtumasta, toteutukselta vaaditaan korkeaa laatua”, Tapahtumateollisuuden Kerman jatkaa.
Ajan seuraaminen kaiken a ja o
Yleisökilpailun kiristyessä on olennaista, että festivaalit tuntevat yleisönsä ja kehittyvät tapahtumina. LiveFIN raportoi, kuinka uusia konsepteja syntyy, vaikka osa festivaaleista jää tauolle tai on joutunut lopettamaan. Pelkästään rytmimusiikin kentällä esimerkiksi juhannusfestivaaleja on peräti 12 tänä vuonna, mikä kertoo sekä kysynnästä että kovenevasta kilpailusta.
Laadukkaan toteutuksen lisäksi kävijät kaipaavat yhteisöllisyyttä entistä enemmän. Myös alkoholin kulutus on joissakin elävän musiikin tapahtumissa ja kohderyhmissä vähentynyt, mikä muuttaa myös tapahtumien tulonlähteitä.
”Kaikenlaiset, myös pienemmät festivaalit voivat pärjätä hyvin, jos ne tuntevat yleisönsä ja pystyvät rakentamaan selkeän identiteetin. Kyse on laajasti kokemuksesta ja yhteisöstä, johon yleisö voi sitoutua pidemmällä aikavälillä. Tässä tilanteessa ala on yhtä aikaa elinvoimainen ja murroksessa, ja menestyminen edellyttää kykyä erottua, sopeutua ja vastata muuttuviin odotuksiin”, LiveFINin Malo summaa.
Ohjelmisto on myös suuressa roolissa. Nopeasti muuttuvien yleisömieltymysten aikana uusien taiteellisten avauksien tekeminen voi myös olla haastavaa.
”Miten varmistaa, että vanha yleisö tulee paikalle, mutta että samalla löydetään uutta yleisöä? Miten luoda sellaista ohjelmistopolitiikkaa, jossa yleisön jo ennestään tuntema tarjonta yhdistyy uuteen ja uskaliaaseen tuotantoon, joka on taiteen kehittymisen kannalta kaikkein tärkeintä mutta jonka lipunmyyntipotentiaalia ei voi koskaan tietää ennalta?”, Finland Festivalsin Amberla kysyy.
Ajan seuraaminen ja uudistuminen ovat olennaisia kävijöille suunnatulla tapahtuma-alalla. Samalla on tärkeää huomioida, että uudistuminen vaatii myös kehitystyötä ja resursseja, eikä monilla festivaaleilla ole ympärivuotista henkilökuntaa.
”On tärkeää tunnistaa, että kaikilla toimijoilla ei ole mahdollisuuksia panostaa yleisötyöhön, saavutettavuuteen tai uusien yleisöjen tavoittamiseen. Moni festivaali toimii pienillä resursseilla, eikä rytmimusiikin kentällä tällä hetkellä juuri ole rakenteellista tukea pitkäjänteiselle yleisökehitykselle tai osallistumisen esteiden madaltamiseen. Silti juuri näillä asioilla voi olla suuri merkitys alan tulevaisuuden ja yleisöpohjan kannalta”, LiveFinin Malo huomauttaa.
Tapahtuma-ala ammattimaistuu ja kehittyy nopealla tahdilla
Tapahtumateollisuus ry raportoi, kuinka tapahtumajärjestäminen on ammattimaistunut nopeasti, ja tapahtumilta odotetaan ammattimaista tekniikkaa ja tuotantoa. Kovasta kasvusta ja suureksi kasvaneesta koosta huolimatta alaa ei tunnisteta lainsäädännössä, tilastoissa, viranomaistoiminnassa tai julkisissa palveluissa. Tapahtumateollisuus on laatinut ja luovuttanut aloitteen laiksi ammattimaisesta tapahtumajärjestämisestä työ- ja elinkeinoministeriölle aikaisemmin vuonna 2026.
”Tapahtuma-ala ansaitsee erityispiirteensä tunnistavaa sääntelyä, mitä tavoittelemme aloitteellamme laiksi ammattimaisesta tapahtumajärjestämisestä. Samoin tapahtumakohtaisista ilmoituksista tulisi siirtyä askeleittain kohti toimijakohtaisia lupia. Ei ravintola-, rakennus- tai muillakaan aloilla jokaiselle toimintapäivälle haeta erikseen lupaa, vaikka jokainen työpäivä on erilainen”, toimitusjohtaja Kerman summaa.
Käynnissä on myös tapahtuma-alan kasvusopimusprosessi, jonka tavoitteena on rakentaa yhteistyötä alan ja julkisten toimijoiden välillä. Kasvusopimusprosessi pyrkii ratkaisemaan esimerkiksi tapahtuma-alan yritysten kansainvälistymiseen, investointien houkutteluun ja TKI-toiminnan parantamiseen liittyviä kysymyksiä.
Ainutkertaisia taide- ja kulttuurikokemuksia yleisöille
Festivaalit tuovat vuodesta toiseen yleisöille vaikuttavia kokemuksia, oli kyseessä sitten taidetta ja kulttuuria arvostava kävijä tai taiteilija.
”Festivaali on vain kerran vuodessa tapahtuva juhlahetki, jotakin erityistä, jotakin tavanomaisuudesta poikkeavaa”, Finland Festivalsin Amberla summaa.
Vaikka festivaalien h-hetki on usein vain kerran vuodessa, aloitetaan niiden suunnittelu usein vuosia etukäteen. Tämä korostaa monivuotisen rahoituksen tärkeyttä. Tänä vuonna Taide- ja kulttuurivirasto pystyi jälleen myöntämään uusia kolmivuotisia avustuksia festivaaliyhteisöille kahden vuoden tauon jälkeen.
Festivaalit ovat myös taide- ja kulttuurialan toimijoita, joiden elinkeinosta leijonanosa koostuu pääsylipputuloista ja myynnistä. Pidetään kävijöinä siis myös huolta siitä, että kesäsuunnitelmiimme kuuluu vähintään yksi festivaali.
Kirjoittaja toimi Taide- ja kulttuurivirastossa rahoituksen erityisasiantuntijana ja festivaalien valtionavustusten esittelijänä.
