Taiken blogi

Kun politiikka kärjistyy tilanteisiin, joissa arvoista on vaikea pitää kiinni, yhteiskunnan tehtävä ei ole testata arvojen joustavuutta vaan löytää keinoja arvopohjan eheyttämiseen. Taiteen instrumentalisoiminen paljastaa, miten sivistyksen perusta rapautuu huomaamatta, vaikka taide voisi tarjota tilan, jossa arvot vielä kantavat ja luovat merkitystä, kirjoittavat Kaisa Rönkkö ja Juha Itkonen.

Uudet virastot voivat avata taiteelle mahdollisuuksia kotimaassa ja maailmalla, kirjoittaa Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Kansainväliset suhteet perustuvat pohjimmiltaan ihmisten välisiin suhteisiin, eikä kulttuuriala ole tästä poikkeus. Suomen kokoisessa maassa meidän täytyy kuitenkin rakentaa myös pitkäaikaisia verkostoja, jotka pysyvät organisaatioissa ja laajemminkin alalla, kirjoittaa Taiken kansainvälisten asioiden asiantuntijana toiminut Maria Pirkkalainen-Barber.

Työttömyystilanne on synkistynyt Suomessa entisestään. Työttömyysturvaa koskevien päätösten ennakoitavuus ja työvoimapalveluiden toimivuus aiheuttaa huolta taiteentekijöille. Taiteilijoiden turvan parantaminen vaatii sekä strategista kehittämistä, kuten lainsäädännön ja palvelurakenteiden uudistamista että operatiivisia toimia, kuten virkailijoiden koulutusta ja palveluiden keskittämistä, kirjoittaa Anne Lehtelä.

Apurahahakemusten arviointi on aina vallankäyttöä, mutta myös vastuun kantamista. Toimikuntatyössä valta konkretisoituu siinä, kuka saa mahdollisuuden jatkaa taiteellista työtään tai rahoituksen projektiin – ja kuka jää sen ulkopuolelle. Valtakysymykset eivät ole teoreettisia, vaan näkyvät päätöksissä, jotka vaikuttavat suoraan taiteilijoiden arkeen, kirjoittaa musiikkitoimikunnan varapuheenjohtaja Maiju Talvisto.

Jos vammaiset jäävät taide- ja kulttuurialalla vain sivustakatsojiksi, koko yhteiskunta menettää valtavan määrän lahjakkuutta, osaamista, näkökulmia ja ääntä, kirjoittaa Kaisa Rönkkö blogissa.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen raportin mukaan kulttuurihyvinvointi on jossain määrin vakiintunut osaksi hyvinvointialueiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa, mutta lisätietoa toiminnan vaikutuksista kaivataan. Tällä hetkellä alueet tukeutuvat kuntiin ja järjestöihin kulttuurihyvinvointitoiminnan tuottamisessa ja taloudellisiin edellytyksiin liittyy epävarmuutta. Vaikka etenkin taloudellinen tilanne näyttää synkältä, on alueilla nimetty kulttuurihyvinvoinnin vastuutahoja ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja, kirjoittaa erityisasiantuntija Katri Leppisaari.

Euroopassa on nähty kulttuurialalla viime vuosina useita aloitteita taiteilijoiden oikeudenmukaisen palkkauksen edistämiseksi. Työn keskimääräiset tuotantokustannukset ovat nousseet ja inflaatiokorjattuna taiteilijoiden keskiansio jää monissa maissa alle aiemman tason. Toimijat läpi ekosysteemin tunnustavat ongelman. Kukaan ei kategorisesti asetu vastustamaan oikeudenmukaisia käytänteitä – mutta kukaan ei myöskään priorisoi, kirjoittaa taideasiantuntija Anne Lehtelä.

Toimikuntarakenteen uudistus on kiistatta todellinen mullistus. Uhkien lisäksi se sisältää myös mahdollisuuksia, joihin sekä nykykäytäntöä että muutosprosessia seurattuani aidosti uskon. En ole silti huoleton itsekään, kirjoittaa taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen.

Taiteen ja kulttuurin tulevaisuuden kysymyksiä ratkonut huippukokous Soulissa valaisi, kuinka vapaan taiteen tilaa kavennetaan tällä hetkellä järjestelmällisesti ympäri maailman. Tätä ei tapahdu ainoastaan Trumpin ja Putinin kaltaisten diktaattorien tai sensuurin vuoksi, vaan myös länsimaisten demokratioiden hiljaisuuden, pelon ja välinpitämättömyyden seurauksena. Emme saa jäädä sivustakatsojaksi. Suomalaisen kulttuuripolitiikan ja ulkopolitiikan on yhdessä otettava vahva, näkyvä ja sitoutunut rooli kansainvälisenä taiteen vapauden puolustajana, kirjoittaa Kaisa Rönkkö.

Kymmenennen Taiteen ja kulttuurin barometrin julkaisutilaisuus pidettiin 8.5.2025 Kino Konepajalla Helsingissä. Tuoreen barometrin teemana on taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki.

EU:n maaseuturahaston rahoituskausi 2023–2027 on hyvässä vauhdissa. Maaseuturahoitusta voi hakea suoraan ELY-keskuksesta maaseudun kehittämisen hankkeisiin. Etenkin Leader-rahoitus, joka koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta, on hyvä vaihtoehto alueellisille taide- ja kulttuurihankkeille, kirjoittaa Taina Laitinen.