Lausunnot ja kannanotot

Elinvoimakeskusten tehtäviin on sisällytetty kulttuuritehtävät samassa yhteydessä kuin työllisyyden edistäminen ja työvoiman osaaminen. Esitys vastaa pääpiirteissään nykyistä tilannetta suhteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Kulttuurin tehtävissä eri valtionhallinnon ja aluehallinnon välinen työnjako on jäänyt epäselväksi, ja sitä olisi aiheellista lain toimeenpanon yhteydessä tarkentaa. Lakiluonnos lähtee siitä, että tehtäviensä kautta elinvoimakeskukset “...vahvistaisivat [...] kulttuurialan, luovien alojen ja luovan talouden toimijoiden toimintaa”. Tehtävässä onnistuminen edellyttää keskusten riittävää resursointia ja nykyistä täsmällisempää työnjakoa ja pitkäaikaista verkostotehtävää suhteessa muihin viranomaisiin. Muuten Elinvoimakeskusten tehtävä saattaa jäädä pahimmillaan näennäiseksi. Rooli erityisesti kulttuuriyrittäjyyttä sekä kulttuurialan työllisyyttä vahvistavana asiantuntija- ja tukiorganisaationa voisi parhaimmillaan vahvistaa valtion keskus- ja aluehallinnon muiden toimijoiden tehtäviä ja työnjakoa.

• Arvonlisäveron korotuksella on merkittävät vaikutukset taidekentälle, jonka toimintaedellytyksiä ollaan muutenkin heikentämässä mm. valtionavustuksiin ja valtionosuuksiin kohdistuvilla säästöillä. Arvonlisäveron korotukset jäävät viime kädessä kuluttajien maksettavaksi, ja se uhkaa vaikuttaa taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuteen. Samaan aikaan tuotantokustannukset ovat jatkaneet nousuaan, ja arvonlisäveron korotuksesta tulee uusi kustannusvaikutus.
• Suomi siirtyy kirjankustantamisen alalla eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuren verotuksen maaksi. Pienellä kielialueella markkinat ovat muutenkin väistämättä poikkeuksellisen pienet, jolloin kirjankustantamisen taloudelliset edellytykset ovat lähtökohtaisesti hauraita.
• Taide- ja tapahtuma-alan järjestöt ovat laskeneet arvonlisäveron korotuksella olevan merkittävä työllisyyttä vähentävä vaikutus. On suuri riski, että arvonlisäveron korotus ei lisää vastaavasti valtion verotuloja vaan johtaa kysynnän ja työllisyyden laskuun.
• Arvonlisäveron korotus on tullut nopeasti kesken budjettivuoden. Tämä aiheuttaa suuria haasteita talouden suunnitteluun ja kustannusten ennakointiin taidealan liiketoiminnassa.

Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi

• Sääntelyehdotus ei anna riittävän pitkää suoja-aikaa etsiä uusi työpaikka
• Taiteen edistämiskeskus pitää kolmen kuukauden määräaikaa liian lyhyenä. Suoja-aikaa tulisikin pidentää vähintään kuuteen kuukauteen kaikkien työperäisten oleskelulupatyyppien osalta riippumatta aiemmasta oleskeluluvan kestosta.
• Taide ja kulttuurialalla työskentelee Suomessa jatkuvasti kansainvälisiä erityisosaajia, joista haluamme pitää kiinni ja houkutella osaajia Suomeen myös tulevaisuudessa. Taiteen ja kulttuurin puolella rekrytointien aikataulut ovat syklisiä produktioiden kausiluonteisuudesta ja rahoituspäätösten rytmityksestä johtuen. Kulttuurialalla rekrytointiprosessit saattavat olla pitkiä ja vaatia useampia valintakierroksia. 
• Hallituksen esityksessä todetaan korkeasti koulutettujen osaajien uudelleen työllistymisen kestävän muissa töissä työllistyviä kauemmin. Taiteentekijät ovat pitkälle urallaan erikoistuneita korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Taiteentekijät tulee nostaa korkeasti koulutettujen erityisasiantuntijoina pidemmän työllistymisajan piiriin, kuten useissa valtiossa toimitaan (esim. Global Talent visa in the UK).
• Erimittaiset suoja-ajat asettavat hakijat eriarvoiseen asemaan.
• Henkilö saattaa kulttuurialalla myös työllistää itseään samanaikaisesti useassa osa-aikaisessa työ- tai toimeksiantosuhteessa. Yksittäinen työsuhde ei kata kokoaikaista työllistymistä, mutta yhdessä toimeksiannot kattavat kokoaikaisen työn työssäoloehdon ansaintaan pohjautuvan kriteerin. Lakiesityksessä ei määritellä, miten osa-aikaisiin ja lyhyisiin työsuhteisiin suhtaudutaan, tai miten yrittäjäksi siirtyminen ja yrittäjyyden aloittamiseen liittyvä markkinoiden ja liiketoiminnan kasvu mahdollistetaan.

Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka 

• Esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää ei ole riittävä.
• Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus lisää työnantajan ja maahanmuuttoviraston velvoitteita ja hallinnollista taakkaa. 
• Vaihtoehtona työnantajalle säädettävälle ilmoitusvelvollisuudelle tulisi säätää työttömäksi jäävälle velvollisuus työttömäksi työnhakijaksi kirjautumisesta.
• Työnantajalle suunniteltu ilmoittamisaika on lyhyt. Työnantajan ilmoittamisen määräaikaa pidentämällä esimerkiksi 14 tai 30 vuorokauteen vältyttäisiin tilanteilta, jossa työnantajan ilmoituksen viivästymisen takia työntekijän oikeus oleskella maassa tai etsiä uusi työ vaarantuu. 
• Voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on riittävää.

Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus

• Taiteen edistämiskeskus kannattaa työnteko-oikeuden laajentamista.

•  Valtion talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 13,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Tämä on erittäin valitettava suunta ottaen huomioon, että taide ja kulttuuri ovat entistä merkittävämmän luovan talouden ydin. Taiteen ja kulttuurin luvun tulisi olla vähintään 1 % valtion budjetista.
• On erinomaista, että EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ehdotetaan kohdistettavaksi 9 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen. Jotta luovan sektorin työllisyys- ja talousvaikutukset lähtisivät aidosti nousuun, alan kehittämiseksi tulisi kuitenkin investoida moninkertaisesti sekä OKM:n että TEM:n hallinnonalojen kautta. 
• Olisi myös tärkeää synnyttää luovia aloja edistävä ja toimeenpaneva virasto. Taide- kulttuuri- ja luovien alojen koko ekosysteemin ymmärryksen lisääminen on edellytys uuden taloudellisen ja muun arvon luomiseksi kestävällä tavalla.
• Taiteen edistämiskeskus pitää erinomaisena sitä, että rahapelirahoituksen määrä pysyy vuoden 2022 talousarvion tasolla.
• Taiteen edistämiskeskus kiittää, että sen toimintamenoihin ehdotetaan 0,17 milj. euron lisäystä, josta 0,1 milj. euroa osoitetaan taidetoimikuntien arviointipalkkioiden mahdollistamiseen. Tähän asti vertaisarvioitsijoille ei ole voitu maksaa arviointipalkkioita, vaikka työ on vaativaa, tuhansia tunteja edellyttävää ammattityötä.

• Taike kannattaa ehdotettua tuloverolain muutosta, jonka mukaan tunnustuspalkinnot säädettäisiin suoraan verovapaiksi.
• Taike toteaa lisäksi, että taidekilpailupalkintojen verovapautta koskeva tuloverolain 83 §:n mukainen taidekilpailujen nimeämismenettely tulisi laissa ratkaista nykyistä yksinkertaisemmalla tavalla. 

• Taike pitää erinomaisena, että rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen mukaiset menot siirretään kehykseen kuuluvaksi menoksi jo vuodesta 2023 lukien. Taike huomauttaa, että vuoden 2023 lisäkompensaatiosta huolimatta alan lopullinen rahoitus on vielä auki ja pelkona on, että jonkinlaisia leikkauksia on tulossa.
• Taike pitää valitettavana, ettei koronapandemian jälkeen taiteen ja kulttuurin alan elpymiseen ole kehyksessä juurikaan panostettu.
• Taike pitää tärkeänä, että taiteen ja kulttuurin osuutta valtion kokonaismenoista nostetaan lähemmäksi yhtä prosenttia. Symbolisesti erittäin tärkeänä viestinä olisi valtion taiteilija-apurahojen muuntaminen ansiotulon muotoon ja taiteilijapalkkakokeilun järjestäminen. 
• Olisi myös tärkeätä nostaa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää.

• Taike tuo esille apurahansaajien ja itsensä työllistäjien aseman. Apurahaan ei sisälly työttömyysturvaa eikä palkansaajan normaaleja etuuksia. Ongelmaksi muodostuu putoaminen sosiaaliturvajärjestelmän piiristä ja epäyhdenvertainen asema muihin työllisiin nähden. 
• Taike kiittää, että selonteossa on mainittu oikeudet kulttuuriin ja sivistykseen, tieteen ja taiteen vapauteen. 
• Taike pitää tärkeänä mainintaa, että tieteen- ja taiteentekijöiden tulee voida tehdä työtään sekä saattaa sitä julkisuuteen ilman heihin kohdistuvaa uhkailua ja häirintää.
• Taike tuo esille sen, että moniperustainen ja risteävä syrjintä voisi olla näkyvämmin esillä selonteossa. 

• Taike on tyytyväinen, että rahapelirahoituksen leikkaukset on peruutettu vuodelta 2022 ja esittää rahapelileikkausten perumista myös vuodelta 2023.
• Taike esittää ylimääräisten taiteilija-eläkkeiden lisäämistä sataan.
• Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen työllistämis- ja kehittymispotentiaali tulisi tunnistaa. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on ollut perinteisesti pohjoismaiden pienin. Esitämme, että alaan investoidaan jatkossa.

• Taike ehdottaa, että syrjäytymistä ehkäistään ja hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä vahvistetaan erilaisten taiteellisten menetelmien kautta. Taiteen tekemisen muodot kehittävät yhteisöllisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja tukevat toiminnallista oppimista.
• Tulee purkaa rakenteita, jotka johtavat taidealoilla epätarkoituksenmukaisen pitkiin koulutusputkiin ja päällekkäiseen koulutukseen. On myös tärkeää, että taidealoilla tutkintomääriä tarkastellaan suhteessa Suomen panostukseen taide- ja kulttuurialan rakenteisiin ja alan kehittämiseen elinkeinona.
• Vuodesta 1993 vuoteen 2019 taiteen perusopetuksen oppilasmäärä on lähes kaksinkertaistunut. Taidekasvatuksen ja harrastustoiminnan panostusta tulee tarkastella suhteessa alan ammattimaisen, palkallisen työn tekemisen edellytyksiin.
• Taike kannattaa kulttuurikasvatussuunnitelmien laajempaa käyttöönottoa kunnissa.

• Taike korostaa, että taide- ja kulttuuriala on yksi nopeimmin kehittyviä ja kasvavia tulevaisuuden palvelualoja. Olisi erittäin tärkeätä panostaa alan työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden tai ilmaistyön vähentämiseen. 
• Sote-uudistuksessa tulisi ottaa huomioon kulttuurihyvinvoinnin edistäminen yhtenä hyvänä keinona parantaa kansalaisten, mm. vanhusten hyvinvointia. 
• Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samalla tulisi nostaa myös taiteen ja kulttuurin osuutta valtion budjetissa, sillä se on vastaavasti kuin tiede luovuuden edistäjä koko yhteiskunnassa ja alalla on merkittävä talouden ja työllisyyden kasvupotentiaali. 
• Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Taiken mielestä ei ole enää perusteltua, että rahapelirahoituksen pysyvä väheneminen kohdentuu pelkästään edunsaajille vaan rahapelituotot tulisi kohdentaa kokonaisuutena valtion budjettiin.
• Taike pitää kannatettavina valtionhallinnon toimitilastrategian tavoitteita etätyön ja monipaikkaisen työn lisäämisestä ja valtion alueellisen läsnäolon kehittämistä niin, että palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisessa kantavina periaatteina ovat mm. digitaalisen kanavan ensisijaisuus ja yhteiskäyttötilat.

• Taike kiittää selontekoa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden laaja-alaisesta huomioimisesta ja lähestymistavasta. Taiteen ja kulttuurin osalta selonteko todetaan kuitenkin keskeneräiseksi, sillä se ei tunnista alalla käynnissä olevaa kestävyyskriisiä. Selonteosta ei myöskään käy riittävästi ilmi taiteen ja kulttuurin laajan ammattitoimijajoukon osuus ja merkitys kestävän kehityksen edistämisessä.
• Taide- ja kulttuurikentän kestävän kehityksen edistämiseksi tulisi käynnistää laaja strategiatyö, joka asettaisi tavoitteekseen rakenteellisesti uudistuneen, kestävällä tavalla rahoitetun sekä nykyistä tasavertaisemman taide- ja kulttuurikentän vuoteen 2030 mennessä. Työtä tukemaan tulisi perustaa parlamentaarinen työryhmä ja sen tavoitteena tulisi olla kunnianhimoinen, vaalikaudet ylittävä tiekartta alan selviytymiseen ja rakenteelliseen uudistumiseen.