Valtion taiteilija-apuraha 303 taiteilijalle
Parin prosentin laskusta huolimatta hakemusten määrä on edelleen paljon suurempi kuin 2010-luvulla. Suuren hakemusmäärän vuoksi hakemusten karsinta on kovaa, ja vain kahdeksan prosenttia hakijoista sai apurahan. Taiteilija-apurahoilla on keskeinen asema siinä, että joillakin taiteenaloilla taiteellinen työskentely ylipäätään on mahdollista.
Myöntöprosentti vaihteli taiteenaloittain. Vaikeinta apurahan saaminen oli elokuvataiteen hakijoille, joista vain viisi prosenttia sai apurahan. Kuvataiteen sekä sarjakuva- ja kuvitustaiteen hakijoista seitsemän prosenttia sai apurahan. Lukumääräisesti eniten apurahoja jaettiin kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen. Kuvataiteeseen tuli myös eniten hakemuksia, lähemmäs tuhat.
Taiteilija-apurahat mahdollistavat moniarvoisen taiteellisen työskentelyn. Taiteilija-apurahoihin käytetään 14,7 miljoonaa euroa, mikä on noin kolmannes Taiken jakamasta rahoituksesta. Apurahat maksetaan valtion budjettivaroista. Taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain lähes kuusisataa taiteilijaa, sillä pisimmät apurahat ovat kolmi- ja viisivuotisia.
– Juuri nyt vapaan taiteilijuuden ja sen moninaisuuden tukeminen on tärkeämpää kuin vuosikymmeniin. Taiteella on myös erityinen kyky avata näkökulmia ja etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Taiteilija-apurahoja jaetaan eri puolille Suomea, mikä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja tuo taiteen kaikkien ulottuville. Ilman mahdollisuutta epäonnistua, kokeilla ja ottaa riskejä ei synny uutta taidetta – eikä myöskään luovaa taloutta tai kasvua, joka on tämän ajan keskeinen tavoite, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö.
Verovapaan taiteilija-apurahan suuruus on noin 2 250 euroa kuukaudessa, ja taiteilija maksaa siitä eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.
Eniten nuoria apurahan saajia on kuvataiteessa, musiikissa ja teatteritaiteessa
Ensi vuonna 47 nuorta eli alle 35-vuotiasta taiteilijaa tai taidejournalistia aloittaa työskentelyn valtion taiteilija-apurahalla. Arkkitehtuuria ja elokuvataidetta lukuun ottamatta kaikilla taiteenaloilla jaettiin apurahoja nuorille. Kuvataiteessa, musiikissa ja teatteritaiteessa apurahan sai kussakin 8–9 nuorta taiteilijaa.
Uudellemaalle jaettiin noin kaksisataa apurahaa
Taiteilija-apurahan saaneista noin kaksisataa työskentelee Uudellamaalla. Heidän osuutensa laski tänä vuonna 66 prosenttiin. Hakemuksista 62 prosenttia tuli Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten taiteilija-apurahoja myönnettiin Pirkanmaalle (6,9 prosenttia), Varsinais-Suomeen (6,6 prosenttia), Lappiin (3,6 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaalle (3,3 prosenttia).
Taiteenalojen välillä on suuria eroja. Media- ja elokuvataiteen hakijoista noin 80 prosenttia asuu Uudellamaalla. Sen sijaan kirjallisuuden ja kuvataiteen apurahan hakijoista ja saajista 54–55 prosenttia asuu muualla Suomessa.
Yli puolet apurahan saajista naisia
Naisten osuus apurahan saajista on jo pitkään ollut 60 prosentin tienoilla, joskin osuus vaihtelee taiteenaloittain. Musiikissa ja elokuvataiteessa alle puolet apurahan saajista on naisia, kun taas muotoilussa ja tanssitaiteessa naisten osuus on noin 75 prosenttia. Tänä vuonna hakijoista oli naisia 61 prosenttia.
Hakemusten vertaisarviointiin osallistui yli 70 asiantuntijaa
Taiken asiantuntijaeliminä toimivat taidetoimikunnat arvioivat tänä vuonna 3 766 hakemusta. Hakemukset arvioitiin seitsemässä valtion taidetoimikunnassa, joissa on yhteensä 76 eri alojen taiteilijaa tai taiteen asiantuntijaa. Sama henkilö voi osallistua toimikunnan työskentelyyn enintään kaksi kaksivuotiskautta peräkkäin.
Taike päättää apurahojen jakautumisesta eri taiteenalojen kesken, mutta taidetoimikunnat jakavat itsenäisesti oman taiteenalansa apurahat. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin.
Lisätiedot:
Henri Terho, yksikönpäällikkö, [email protected], p. 0295 330 901
Yhdeksän apurahan saajaa ei ole antanut suostumustaan tietojen julkaisemiseen verkkosivuilla.
Taiteilija-apurahan saajat taiteenaloittain