Sirpaleisesta ansainnasta ammattimaiseksi uraksi – miten taiteilijan työ pitäisi ymmärtää

Jännite taiteen monilähteisen ansaintarakenteen ja uran arviointikriteerien välillä yksipuolistaa ymmärrystä taiteilijan työstä ja ammatillisesta elämänkaaresta. Prekaarius on käyttökelpoinen analyyttinen käsite kuvaamaan toimeentulon epävarmuutta ja työekosysteemin haurautta, mutta ongelmalliseksi se muodostuu silloin, kun siitä tulee taiteilijan uran ensisijainen ja jopa kokonaan määrittävä tulkintakehys. Prekariaattia korostava retoriikka tekee taiteilijan työstä ongelman, jota korjataan. Kun urasta ei puhuta, kehitystä ei osata tunnistaa tai sanoittaa. Taiteilijan työ näyttäytyy ulospäin sattumanvaraisena ja sirpaleisena projektien sarjana. Tämä tekee eron taidekentän ja esimerkiksi akateemisen maailman välillä näkyväksi: akateemisessa työssä urapolut on eksplisiittisesti mallinnettu, ja portfolio toimii suoraan urakerrontana.

Horisontaalinen urakehitys laajentaa ja syventää osaamista

Työelämässä on siirrytty jo 2000-luvun alussa klassisesta organisaatiota korostavasta mallista monisuuntaiseen urakehitysmalliin, jossa ydin on horisontaalinen kehitys moniulotteisesti kaikkiin suuntiin hierarkkisen aseman sijaan. Urahorisontti, eli aikakäsitys, on lyhyt ja päätöksiä uran suunnasta tehdään jatkuvasti. Uraliikkuvuus on suurta ja urapolulle sisältyy erilaisten organisaatioiden palveluksessa, eri toimialoilla, ja mahdollisesti myös yksityisenä ammatinharjoittajana kartutettua kokemusta. 

Uratutkimuksessa organisaatioon sidotun urakäsityksen rinnalla käytetään yleisesti ammatillisen uran käsitettä, jolla viitataan toimintaan yhdessä ammatissa riippumatta työnantajasta. Kuulostaako jotenkin tutulta? Uranäkökulmasta taide ei ole enää pitkään aikaan eronnut muista toimialoista, mutta jostain syystä syyllistymme usein itse alan sisällä turhaan vähättelyyn ja urahäpeään puhuessamme työstämme. Taide ei ole ainoastaan työtä vaan myös ura.

Useimmille taiteen ammattilaisille urakehitys tarkoittaa jatkuvaa asiantuntijuuden laajentamista ja syventämistä muuttuvan praktiikan äärellä. Se voi sisältää taiteellisesti kunnianhimoisempia projekteja tai taiteellisen osaamisen käyttämistä muuhun kuin taiteelliseen työhön, eli moniammatillisuutta tai urahybridisaatiota. Ura ei ole riippuvainen organisaatiosta, työnteon muodosta, nousujohteisesta urakehityksestä eikä se katkea rinnakkaisessa ammatissa toimimiseen. Subjektiivinen ura muodostuu henkilökohtaisten uratavoitteiden ja avautuvien uramahdollisuuksien tasapainon tuloksena.

Ammattimaisen taiteellisen uran arvo ei ole riippuvainen ulkoisista tunnustuksista tai palkinnoista. Jakonen ja kumppanit (2021) ovat tutkimuksessaan määritelleet taidetyön ”jokapäiväisenä, suunnitelmallisena ja tavoitteellisena taiteellisena toimintana, jolla on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ansionmuodostukseen tähtääviä tarkoituksia”. Vaikka määritelmällä tavoitellaan nimenomaan taidetyön eriytynyttä kuvausta, suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden tunnistaminen tuo esiin ajatusta taiteesta määrätietoisena urana.

Uramalleissa näkyy myös toimeentulon yhdistelmät

Taiteentekijöiden uraa kokonaisuutena, jossa toimeentulo, ammatillinen kasvu ja merkityksellisyys kytkeytyvät toisiinsa, sopivat hyvin kuvaamaan uratutkimuksen epälineaarisia ja monimuotoisia urapolkuja jäsentävät käsitteet kuten portfolio, platform, proteaaninen ja dual career -uramalli.

Taiteilijan urapolku voidaan jäsentää proteaanisena urana, jossa yksilö tekee aktiivisia valintoja, reagoi mahdollisuuksiin ja määrittelee menestyksen omien arvojensa kautta. Uraan sisältyy katkoksia, siirtymiä, rinnakkaisuutta ja suunnanmuutoksia, jotka ovat osa kehitystä. 

Portfoliouralla henkilö rakentaa uransa useista rinnakkaisista ja vaihtelevista rooleista, työmäärä ja -sisältö voivat vaihdella ja oma osaaminen on uran ydin. 

Platform-ratkaisu ei korvaa vaan tarjoaa kestävyyttä portfoliouran rinnalle. Toinen vakaampi työmuoto muodostaa pitkäjänteisemmän ja stabiilimman, taloudellisen perustan katkonaisempien ”projektien” rinnalle ilman, että taiteellinen ydinidentiteetti heikkenee. 

Kahden ammatin yhdistelmä, eli dual career -strategia, on osoittautunut toimivaksi konteksteissa, joissa työmarkkinoiden turbulenssi ja rakenteelliset epävarmuudet korostuvat.

Uranäkökulma ei poista rakenteellisia ongelmia

Samalla on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti uratulkintoihin, joissa katkonaisuutta, itseohjautuvuutta ja arvoja korostava näkökulma voi huomaamatta normalisoida epävarmuutta ja siirtää vastuuta yksilölle rakenteellisten ongelmien sijaan. Ammattimaisen uran edellytyksenä taiteessa ei pidä olla poikkeuksellinen sosiaalinen, kulttuurinen tai taloudellinen pääoma. Uranäkökulma ei poista rakenteellisia ongelmia, mutta se tarjoaa välineitä niiden ymmärtämiseen ja tekee näkyväksi taiteellisen työn luonteen arvokkaana, ammattimaisena, kehittyvänä ja tarkoituksellisena toimintana.

Artikkeleita aiheesta:

Ansio, H., Houni, P. & Piispa, M. 2018. ”Ei ole keksitty sitä ammattinimikettä, mikä olisin” Sosiaalisesti sitoutuneen taiteen tekijät ja hybridinen työ. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802143413

Baruch, Y. 2004. Transforming Careers: From Linear to Multidirectional Career Paths. Organizational and Individual Perspectives. https://www-emerald-com.libproxy.tuni.fi/insight/content/doi/10.1108/13… html

Clague, M. 2023. From Portfolio to Platform Career. Navigating the Promise and Pitfalls of a Sustainable and Meaningful Life in the Performing Arts. https://doi.org/10.34053/artivate.12.1.203

Hirschi, A. & Koen, J. 2021. Contemporary career orientations and career self-management: A review and integration. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2020.103505

Jakonen, M., Jonker-Hoffren, P., Kontturi, K.-K., & Tiainen, M. 2021. Taidetyön yhteismuotoutuva todellisuus: Ehdotus monitieteiseksi lähestymistavaksi. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/102980

Karttunen, S. 2017. Laajentuva taiteilijuus – yhteisötaiteilijoiden toiminta ja identiteetti hybridisaatio-käsitteen valossa. https://tahiti.journal.fi/article/view/85656/44606?utm_source=chatgpt.com

Kleynhans, R., Nel, P., & Maree, K. 2024. Performing artists’ career trajectory from a career construction perspective. https://doi.org/10.1080/03069885.2024.2364599

Mizera Pęczek, P., Krasnova, A., Sasin, M., & Sieczych Kukawska, A. 2024. Dual careers as sustainable careers for performing artists in times of crisis. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0314933

Munnelly, K. 2022. Motivations and Intentionality in the Arts Portfolio Career. https://www.jstor.org/stable/10.2307/48731481

Westerlund, H., & Karttunen, S. 2024. The protean music career as a sociopolitical orientation.  https://doi.org/10.1177/10298649231222548

Wyszomirski, M. J., & Chang, W. 2017. Professional Self-Structuration in the Arts: Sustaining Creative Careers in the 21st Century. https://doi.org/10.3390/su9061035