Hakutulokset

Me taiteen akateemikot varoitamme, että taiteeseen ja kulttuuriin suunnitellut poikkeukselliset leikkaukset rapauttaisivat Suomen keskeiset vahvuudet: avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan sekä sivistyksen ja ihmisyyden.

Vastaamme yleisimpiin käynnissä olevia hakuja koskeviin kysymyksiin.

Taideneuvosto on nimennyt Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimivat valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat vuosille 2025–2026. Yhteensä 20 toimikunnassa työskentelee 174 jäsentä. Toimikuntien keskeinen tehtävä on päättää taiteilijoiden apurahoista ja palkinnoista. Toimikuntien jäsenet ovat taiteilijoita ja taiteen asiantuntijoita, ja työskentely perustuu vertaisarvioinnin periaatteelle.

Taiteen edistämiskeskuksen haut yhteisöille päättyivät loka-marraskuun vaihteessa. Yhteensä haettavana oli kahdeksan tukimuotoa, ja hakemuksia saapui yhteensä 1139. Määrä on noin sata pienempi kuin vuosi sitten, mikä liittyy ennen kaikkea tukimuotoihin tehtyihin muutoksiin.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi 8.11.2024 taiteen akateemikon arvonimen mestarikansanlaulaja, muusikko Hilja Grönforsille ja arkkitehti, professori emeritus Vilhelm Helanderille. Tilaisuuden puheissa korostuivat taiteellisen perinnön merkitys sekä yhteistyön arvo.

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2024 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille. Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi. Palkintojen yhteissumma on 250 000 euroa.

Taiteen edistämiskeskus on tarkentanut määrärahojensa jakoa vuodelle 2025. Painotuksilla pyritään turvaamaan keskeisten rakenteiden säilyminen, rahoituksen alueellinen tasapaino sekä uudistumisen mahdollistaminen. Leikkausten mittaluokan vuoksi ne vaikuttavat silti taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksiin sekä taiteen ja kulttuurin valtakunnalliseen saatavuuteen.