Miten luovien alojen osaamista kehitetään? Havaintoja ESR+-kehittämistyöstä

Syyskuussa järjestetyssä Luova verkko 2.0:n tulosseminaarissa kuultiin luovien alojen kehittämishankkeiden tuloksista ja toimenpiteistä. Kyse on Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teeman hankekokonaisuudesta.

Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa luovien alojen osaamista, uudistumista ja työllisyyttä. Kahdesta hankehausta on rahoitettu tähän mennessä yhteensä 22 kehittämishanketta. Lisäksi teemasta on rahoitettu kaksi koordinaatiohanketta: Luova verkko ja Luova verkko 2.0. Parhaillaan käynnissä on teeman viimeinen hakukierros tällä EU-ohjelmakaudella.

Mutta miltä luovien alojen kehittäminen ESR+-rahoituksella on näyttänyt tähän mennessä? 

Olemme koostaneet Luova verkko 2.0:n hankepäällikkö Sofia-Charlotta Kakon kanssa tietoa hankkeiden tavoitteista, toimenpiteistä ja kohderyhmistä. Lisäksi olemme tarkastelleet hankkeiden yhteyksiä kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian tavoitteisiin. 

Hankekielellä ilmaistuna hankkeet vahvistavat luovien alojen toimintaedellytyksiä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Käytännössä se tarkoittaa, että ne etsivät ratkaisuja muun muassa seuraavanlaisiin kysymyksiin:

• Miten monipuolistaa taiteilijan työtä ja ansaintaa? Miten kehittää taide- ja kulttuurialan projektiosaamista?
   
• Millainen vertaistuki auttaa tuottajaa työssään?
   
• Millaista osaamista luovan alan yritykset tarvitsevat kasvaakseen?
   
• Miten muotoilijoiden osaamisella ratkotaan kestävyysmurroksen kysymyksiä yrityksissä?
   
• Millaista osaamista esittävän taiteen ammattilaiset tarvitsevat, jotta he voivat laajentaa toimintaansa digitaalisiin palveluihin?
   

Taiteellinen ja luova osaaminen ovat luonnollisesti luovien alojen ydinosaamista. Hankkeet hakevat niiden rinnalle valmiuksia toteuttaa luovaa työtä uusissa ja muuttuvissa tilanteissa. Esimerkiksi julkisen rahoituksen väheneminen, pandemiavuosista elpyminen, työelämän murros ja digitalisaatio haastavat totuttuja työskentelytapoja.

Ansainnan ja digitalisaation kysymyksiä

Hankkeissa vahvimpina painopisteinä näkyvät liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen sekä ansaintamallien kehittäminen.

Esimerkiksi KUVATA tukee kuvataiteilijoita uusien tulonlähteiden muodostamisessa. Kasvuliikkeitä kehittää esittävän taiteen myynnin mallia omarahoituksen vahvistamiseksi. Museoiden yritysyhteistyö auttaa museoammattilaisia kehittämään uusia palveluita, museoiden tulorahoitusta ja yhteistyötä yritysten kanssa. LUKAS vahvistaa luovan alan yritysten kasvua ja sijoittajakuntoa, ja Musiikkibisneksen tulevaisuuden tekijät tukee musiikkialan kansainvälistä liiketoimintaosaamista.

Myös digitalisaatio on keskeinen kulma luovien alojen kehittämistyössä. Useissa hankkeissa tarkastellaan tekoälyn, digitaalisten palvelujen ja uusien alustojen vaikutuksia ja mahdollisuuksia aloilla. 

AIMO kehittää musiikkialan ammattilaisten valmiuksia hyödyntää tekoälyä musiikin tekemisessä ja opetuksessa. LuovAIn! puolestaan tarkastelee tekoälyä luovilla aloilla ja alojen ekosysteemeissä laajemmin. Digitaalinen tapahtumamuotoilu tuo tapahtuma-alalle 3D-mallinnuksen työkaluja. HackIt! vahvistaa esittävän taiteen ammattilaisten kykyjä hyödyntää teknologioita taiteellisessa työssä sekä taiteilijoiden ja teknologiayritysten välistä yhteistyötä. 

Myös immateriaalioikeuksiin ja sopimuksiin liittyvä osaaminen näkyy suuressa osassa hankkeita. Näitä teemoja käsitellään kuitenkin tyypillisesti liiketoimintaosaamisen, digitalisaation ja uusien ansaintamallien näkökulmista, ei niinkään irrallisina kokonaisuuksina tai hankkeiden pääteemoina.

Luovien alojen osaamista yhdistetään muun muassa hyvinvoinnin, matkailun, teknologian, kestävyysmurroksen innovaatioiden ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. 

Koulutuksia, työkaluja ja yhteisöllistä oppimista

Miten hankkeet sitten edistävät osaamista? 

Yleisimpiä toimenpiteitä ovat erilaiset koulutukset, webinaarit ja työpajat. Yleistä on myös uusien toimintamallien, oppaiden, työkalujen tai materiaalien tuottaminen. 

Esimerkiksi Project Opus tuotti taide- ja kulttuurialoille tarkoitetun projektioppaan, jonka tavoitteena on vahvistaa alojen projektiosaamista sekä tukea hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. LAATUA!-hanke tuottaa työkaluja, joilla vahvistetaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatuun, arviointiin ja mittaamiseen liittyvää osaamista.

Lisäksi moni hanke tuottaa selvityksiä, kartoituksia ja julkaisuja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoa kohdealan kehittämiseksi.

Osaamista voidaan kehittää myös yhteistoiminnalla, ja monessa hankkeessa alan osaamista vahvistetaankin verkostojen ja yhteistyörakenteiden kautta. Käytännössä se tarkoittaa vertaistapaamisia, mentorointia ja työnohjausta tai erilaisia digitaalisia kohtaamispaikkoja. Tällaisilla keinoilla jo olemassa olevaa osaamista kehitetään tai tehdään aiempaa paremmin näkyväksi.

Esimerkiksi Klusteri rakentaa musiikkialan toimijoita yhdistävää yhteistyöverkostoa ja digitaalista alustaa alan hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamiseen. Tuottajakeskus Living Lab puolestaan on luonut tuottajien verkostoitumisen mallin ja oppaan alueellisten verkostojen perustamiseen. 

Yhteisöllisen oppimisen logiikkaa on hyödynnetty myös Musiikkiagenttikoulutus-hankkeessa, jossa uusia ja alalla jo toimivia ohjelmamyyjiä tuettiin vertaisoppimisen ja työnohjauksen avulla. Hankkeen kokemusten pohjalta syntynyt DISTREC soveltaa hankkeessa opittua laajemmin muuhun musiikkialaan. 

Luovien alojen sisäisen yhteistyön rinnalla vahvana teemana korostuu poikkialainen yhteistyö. Luovien alojen osaamista yhdistetään muun muassa hyvinvoinnin, matkailun, teknologian, kestävyysmurroksen innovaatioiden ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. 

Esimerkiksi Kehittäjäkopla vahvistaa taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaamista muun muassa köyhyyden, stigman ja syrjinnän vastaisessa työssä yhteistyössä hyvinvointisektorin kanssa. Restaurointiosaamista korjausrakentamiseen lisää kulttuuriperinnön ja restauroinnin osaamista rakennusalalla. Taide, teknologia ja kestävä matkailu -hanke tuo kuvataiteen osaamisen poikkialaiseen projektityöhön.

Poikkialaiseen yhteistyöhön liittyy myös näkökulma oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta. Kyse on siitä, miten oma osaaminen voi hyödyttää myös muita aloja näihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Esimerkiksi Collab etsii uusia keinoja viedä tapahtuma-alan osaamista osaksi poikkialaisia toimintamalleja ja palveluita.

Yksilön osaamisen lisäksi hankkeissa vahvistetaan organisaatioiden toimintatapoja, alan yhteistyöverkostoja, koulutusjärjestelmiä, toimialan rakenteita tai vuoropuhelua muiden alojen kanssa. 

Osaamista kehitetään eri tasoilla

Rahoitettava toiminta jaetaan teeman kuvauksessa kahteen luovien alojen näkökulmaan: 1) taide- ja kulttuurialan osaaminen 2) luova ala ja luova talous. Raja ei kuitenkaan ole aina selkeä, sillä monet kehittämisteemat koskevat päällekkäin eri luovia aloja. Kohdealojen määrittely voi olla hankkeissa tarkoituksella hyvinkin väljää, jotta hankkeen sisällöt palvelevat laajasti eri alojen toimijoita. 

Osa hankkeista taas keskittyy tarkasti yksittäisten toimialojen erityiskysymyksiin tai alan kannalta keskeisen osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi Muotoiluosaaminen 5.0 tarkastelee muotoilijoiden roolia vihreässä siirtymässä ja edistää muotoilijoiden kestävyysosaamisen hyödyntämistä yrityksissä.

ESR+-rahoitus kohdistuu lähtökohtaisesti henkilöihin, eli rahoituksella tuetaan yksittäisten ihmisten osaamista. Hankkeiden kohderyhmiä tarkasteltaessa on kuitenkin tunnistettavissa myös muita tasoja. Yksilön osaamisen lisäksi hankkeissa vahvistetaan organisaatioiden toimintatapoja, alan yhteistyöverkostoja, koulutusjärjestelmiä, toimialan rakenteita tai vuoropuhelua muiden alojen kanssa. 

Esimerkiksi AV UP kokoaa yhteen av-alan oppilaitoksia, julkisia toimijoita ja yrityksiä kehittämään alan koulutusta ja työelämäyhteyksiä. LUME-hanke puolestaan on luonut luovien alojen toimijoille ja kouluttajille käsikirjan web3-teknologioiden oppimiseen, kouluttamiseen ja pedagogiikkaan.

Eri tasoihin vaikuttamalla voidaan vahvistaa niitä rakenteita, joiden varaan yksilöiden osaaminen voi jatkossa rakentua.

Katvealueita ja seuraavia askeleita

Tunnistimme selvityksessämme myös sellaisia teemoja, jotka näkyvät hankkeiden tavoitteissa toistaiseksi rajallisesti. Peilasimme aineistoa kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian tavoitteisiin. 

Katvealueita ovat esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI), kansainvälistymisen ja viennin rakenteet, kulttuuridatan hyödyntäminen sekä kestävyysosaamisen kehittäminen. Vähäiselle huomiolle jäävät myös kaupallistamispolut, pilotointien jatkorahoitus, investointivalmiudet ja yritysten tutkimusyhteistyö.

Myös keskisuurten ja suurten luovien alojen kasvuyritysten kehittäminen jää katveeseen. Toisaalta tämä on luontevaa, sillä suurin osa luovien alojen yrityksistä on mikroyrityksiä, yksinyrittäjiä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. 

Osa katvealueina luetelluista näkökulmista näyttäytyy hankkeissa välillisesti. Esimerkiksi kansainvälistymistä käsitellään tyypillisesti osana liiketoimintaosaamisen kehittämistä.

Hankekokonaisuus tulee vielä täydentymään käynnissä olevalla hakukierroksella. Teeman viimeistä hakua onkin kohdennettu kuuteen sellaiseen näkökulmaan, jotka ovat jääneet hankkeissa toistaiseksi vähemmälle huomiolle. 

Monia näkökulmia on siis pyritty huomioimaan. Samalla on syytä muistaa, että yksittäinen ESR+-rahoitus ei voi ratkaista kaikkia luovien alojen osaamisen ja kehittämisen kysymyksiä.  

Luova verkko 2.0:n selvitystyö jatkuu vuoden 2028 syksylle saakka. Tähän mennessä olemme keskittyneet hankkeiden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ensi vuonna tiedämme enemmän käynnissä olevien hankkeiden kokonaisuudesta ja pystymme keräämään tietoa myös vaikutuksista. Näitä teemoja tulemme käsittelemään ensi syksynä seuraavassa Luova verkko 2.0:n tulosseminaarissa.