TAIKE & CUPORE TALKS: Tietoa ja keskustelua taiteilijoiden työn ja työnteon tulevaisuudesta

TAIKE & CUPORE TALKS -keskustelutilaisuudessa 7.4.2022 esiteltiin tuoretta Taiteen ja kulttuurin barometria.

Taiteilijat ovat uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten mukaan optimistisia tulevaisuuttaan kohtaan. Näyttää siltä, että taiteilija-ammateissa toimimiseen liittyy voimavaratekijöitä, joiden ansiosta vaikeidenkin aikojen jälkeen usko tulevaisuuteen ja siihen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin voi säilyä.

Taiteilijat kuitenkin kokivat kärsivänsä arvostuksen puutetta taiteilija-ammattinsa ja työnsä vuoksi. Vaikeina aikoina arvostukseen liittyvät puutteet ovat kärjistyneet ja asiaan on alettu kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Ratkaisuna näihin ongelmiin voisi olla taiteen tekemiseen liittyvän keskustelun lisääminen ja työskentelyyn liittyvien realiteettien kirkastaminen laajemmin koko yhteiskunnassa.

Kommenttipuheenvuorossaan tulevaisuudentutkija FT Marja-Liisa Viherä nosti raportista esiin edelliseen liittyvän kuningasajatuksen. Sen mukaan taidepuheen, taidekritiikin ja taidekasvatuksen tulisi olla elimellisemmin osa yhteiskunnan toimintaa. Ilman tietoa ja kokemusta taiteesta ja taiteen tekemisestä on mahdotonta arvostaa kaikkea sitä, mitä siihen liittyy sekä työnä että elämyksenä. Monen ongelman alkusyy piilee tietoisuuden ja kokemuksellisuuden puutteissa - kun itse tekee, arvostaa enemmän. 

Todennäköiset ja toivottavat kehityskulut

Minna Ruusuvirta, Emmi Lahtinen ja tilaisuuden juontaja Isto Turpeinen. (Kuva: Elina Itkonen)

Tietosisällöiltään runsain barometriraportin kuvio on niin sanottu hämähäkkikuvio, jota erikoistutkija Minna Ruusuvirta esitteli. Kuviossa esitetään eri kehityskulkuja, joita taiteilijoiden vastauksissa arvioitiin todennäköisyyden ja toivottavuuden asteikoilla.

Suurin ristiriita todennäköisyyden ja toivottavuuden välillä löytyi siitä, että taiteilijana toimiminen edellyttää laajempaa osaamista muustakin kuin taiteen tekemisestä. Tämä kehityskulku nähtiin erittäin todennäköisenä, mutta ei niinkään toivottavana. 

Toinen todennäköisenä pidetty, mutta ei niin toivottu kehityskulku oli teknologian roolin vahvistuminen taiteen tekemisessä. Tähän liittyy muun muassa kokemus kehityksen vääjäämättömyydestä ja siitä, ettei yksittäisellä taiteentekijällä ole tähän kehityskulkuun vaikutusmahdollisuuksia.

Taiteilijat pitivät toivottavana sitä, että taiteilijoiden ammattitaitoa hyödynnettäisiin laajemmin myös muilla kuin taiteen toimialoilla, todennäköisenä kehityskulkuna sitä ei sen sijaan pidetty.

Taiteilijat työllistyvät mieluiten yhdistelemällä erilaisia työllistymisen tapoja. Vastaukset olivat tältä osin hyvin realistisia. Tosin etenkin tässä kysymyksessä on huomioitava taiteenaloittaiset erot. Esittävien taiteiden aloilla on yleisempää työllistyä palkansaajana ja visuaalisilla aloilla apurahansaajana kuin useimmilla muilla taiteenaloilla.

Työn ja teknologian murros näkyy taiteilijoiden tulevaisuudenkuvissa

Tutkija Emmi Lahtinen esitteli tuloksia, jotka liittyivät näkemyksiin taiteilijoiden työnkuvaan ja työskentelyedellytyksiin vaikuttavista kehityssuunnista. Kaikkein todennäköisimmiksi kehityssuunniksi taiteilijat arvioivat teknologisen kehityksen (41 %), työn ja työelämän muutokset (36 %) ja talouden kehityksen (36 %). Ilmastonmuutoksen näki vaikuttavaksi tekijäksi joka kolmas taiteilija. Vähiten todennäköisiksi arvioitiin alueellinen eriytyminen, väestön ikääntyminen ja globalisaatio. Näiden kehityssuuntien todennäköisyyden arvioimisessa huomionarvoista ovat yksilölliset näkökulmat. Yksittäinen kehityssuunta voi olla toiselle uhka ja toiselle mahdollisuus.

Taiteilijat pitivät tärkeimpänä kriteerinä taiteen rahoituspäätöksiä tehtäessä tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua. Lähes yhtä tärkeinä kriteereinä taiteilijat pitivät taiteen roolia uusien näkökulmien avaajana sekä taiteen laatua ja tasokkuutta. Vähiten tärkeinä kriteereinä pidettiin viihdyttävyyttä sekä markkinaehtoisuutta.

Tulevaisuutta tehdään nyt

Marja-Liisa Viherä

Kommenttipuheenvuorossaan FT Marja-Liisa Viherä totesi barometriraportin sisältävän runsaasti aineistoa laajempaan yhteiskunnalliseen pohdintaan. Hän kuvaili myös ideaalia tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa siirryttäisiin enenevässä määrin tavaroiden kuluttamisesta palveluiden sekä taiteen ja kulttuurin kuluttamiseen. Heikkona signaalina hän näkee sen, että Espanjassa ja Ranskassa jaetaan nuorille kulttuuriseteleitä. Taide- ja kulttuurialan kysyntää lisätään ja samalla se on osa taidekasvatusta. Kysymys on koko yhteiskunnan selviytymisestä eteenpäin.

Viherän mukaan mahdollisia tulevaisuuksia on monia. – Voimme päätöksillämme ja toiminnallamme vaikuttaa siihen millaiseksi tulevaisuutemme muotoutuu. Yksi tulevaisuudentutkimuksen muoto korostaa, että tulevaisuus syntyy tekemällä. Taiteentekijät osallistuvat omalta osaltaan tulevaisuuden kuvien luomiseen. 

Viherä kehotti käyttämään tulevaisuustaulukkoa, roolikortteja, sarjakuvaa ja kuunnelmaa skenaarioiden havainnollistamisessa. Hänen mukaansa on tärkeää asettaa itsensä eri tilanteisiin eri tulevaisuuksissa – heittäytyä eri henkilöiksi. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty vaan se tehdään itse!

Nuorten taiteilijoiden tilannetta parannettava

Erikoistutkija Minna Ruusuvirran suurimpana tulevaisuuden huolena ovat nuoret taiteilijat, joiden elämää on leimannut liian pitkään koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet sekä taiteentekijöiden kohtaama arvostuksen puute. – Siihen on tärkeää tarttua ja pyrkiä viemään arvostusta positiivisempaan suuntaan. Taidekoulutuksen puolella huomiota pitäisi kiinnittää identiteetin vahvistamiseen, mikä voisi auttaa reagoimaan tuleviin muutoksiin.

Tutkija Emmi Lahtinen huomautti, että rahalla luodaan arvostusta. – Taiteilijat haluavat, että taiteen tekeminen on varteenotettava ammatti eikä sitä saa laittaa syrjään kriisin syntyessä. Taiteilijoita pitää kohdella ammattilaisina ja asiantuntijoina.

Freelancereiden asema puhuttaa

Anna Anttila ja Sikke Leinikki

Projektipäällikkö Anna Anttila (Teme) ja lehtori Sikke Leinikki (Humak) esittelivät FREET2030 -hanketta, jonka tavoitteena on freelancereiden aseman kohentaminen. Hankkeen takana ovat Teme, Suomen Muusikkojen liitto, Suomen Teatterit, APFI ry ja Teatterikeskus.

Hankkeen aikana on järjestetty neljät kinkerit erilaisille ryhmille (tutkijat, virkamiehet jne.), tehty haastatteluja ja parhaillaan on meneillään työelämäkertojen kerääminen. Tähän mennessä koossa on 31 parannusehdotusta, muun muassa taiteilijapalkka ja muutoksia apurahoihin.

Lehtori Sikke Leinikki kertoi Freelance-neuvolasta. Sen tarkoitus on paikata freelancereiden tukirakenteiden puutteita ja ratkaista ongelmia, jotka liittyvät etenkin tuen tarpeeseen. Hänen mukaansa vapauskin tarvitsee rakenteita. Neuvola palvelee myös viranomaisia sekä työn tilaajia. Neuvolan toiminta voitaisiin liittää osaksi esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta (OKM).

Seuraavan barometrin aiheena taiteilijoiden työhyvinvointi

Tilaisuudessa paljastettiin myös seuraavan Taiteen ja kulttuurin barometrin teema. Aiempien barometritulosten ja nykyisen tilanteen perusteella teemaksi päätettiin valita Taiteilijoiden työhyvinvointi.
Seuraava barometrikysely lähtee liikkeelle ensi syksynä ja tätä työhyvinvointikysymysten ympärille rakennettavaa kokonaisuutta suunnitellaan parhaillaan.

Onnittelut Cuporelle 20 toimintavuodesta!

Tilaisuudessa esiintyivät Discoporo-kollektiivin Aleksi Niittyvuopio ja Onni Tulla

Ruusuvirta, Minna, Lahtinen, Emmi, Rensujeff, Kaija, Kurlin Niiniaho, Ari: Taiteen ja kulttuurin barometri 2021: Tulevaisuuden taiteentekijät. Cuporen verkkojulkaisuja 69. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Taiteen edistämiskeskus. 

Viimeksi muokattu: 17.05.2022
Ei vielä kommentteja. Kommentoi


Kaija Rensujeff katsoo kameraan.

Kaija Rensujeff työskentelee erityisasiantuntijana Taiken tiedontuotannossa. Hän on mukana toteuttamassa vuosittain julkaistavaa Taiteen ja kulttuurin barometria yhdessä Cuporen tutkijoiden kanssa.

Viimeksi muokattu: 20.05.2021