Artistivarikko yhdistää ja sparraa nousevia artisteja – haastattelussa Christina Boman ja Ida Tunturipuro

Populaarimusiikin alalle voi päätyä monenlaisia reittejä pitkin, mutta samalla alaan liittyy myös monia näkymättömiä rakenteita. Alalle tulevien artistien ja tekijöiden voi olla vaikea hahmottaa, ketkä tekevät päätöksiä, missä tieto kulkee ja miten urapolku rakentuu. 

ESR+-rahoitteinen Klusteri-hanke pureutuu näihin kysymyksiin. Hanke on saanut rahoituksen Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemasta, ja sitä toteuttavat Rytmi-instituutti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.  

Hankkeessa on parhaillaan käynnissä Artistivarikko 2025 -valmennus, joka tarjoaa uransa alussa oleville artisteille vertaisoppimista ja ohjausta uran tavoitteelliseen rakentamiseen. Valmennus käynnistyi keväällä 2025 Seinäjoen MARS-tapahtumassa ja jatkuu vuoden loppuun saakka. 

Valmennuksen sisällöissä korostuvat muun muassa esiintymistaitojen, artistibrändin sekä verkostoitumisen hiominen. Se yhdistää pienryhmätyöskentelyä, lähitapaamisia Seinäjoella ja etäsparrauksia.

Artistit Christina Boman ja Ida Tunturipuro, artistinimeltään Idaliia, hakivat valmennukseen saadakseen selkeyttä ja tukea urilleen. 

– Olin ollut laulaja-lauluntekijä jo pitkään, mutta tavoitteellisempi artistimatkani alkoi vuosina 2018–2020, kun aloin tehdä musiikkia päämäärätietoisemmin enkä pelkästään pöytälaatikkoon. Julkaisin omakustanteisesti kolme singleä vuonna 2024. Kappaleissani korostuvat sisäisen maailmani pohdinnat ja keskeneräisyyden hyväksyminen. Lisäksi kirjoitan muille artisteille biisejä, Boman kertoo.

Tunturipuro kuvailee Idaliia-artistiminäänsä voimalaulajaksi, jonka musiikki yhdistää suomenkielisen popin, lauluntekijätekstin ja EDM-vivahteita. 

– Rakastan tulkita ja tuoda ajatuksiani lauluiksi. Teen paljon itse, mutta yhteiskirjoittaminen on nykyään myös iso osa tekemistäni. Julkaisin kesällä 2024 singlen omakustanteena ja toisen syksyllä 2024, Tunturipuro sanoo.
 

Sparrausta, vertaistukea ja palautetta

Artistivarikko on tarjonnut molemmille artisteille mahdollisuuden oppia uutta sekä saada palautetta turvallisessa ympäristössä. Valmennukseen valitut yhdeksän artistia muodostavat pienryhmän, joka sparraa ja tukee toisiaan. Osallistujat voivat esittää toisilleen kysymyksiä, kuunteluttaa tekemäänsä musiikkia ja saada näkökulmia siihen, kuulostaako tekeminen omalta.

– On ollut avartavaa kuulla kahdeksalta muulta artistilta, millainen artisti olen heidän silmissään. Sitä kautta olen löytänyt vahvuuksia, joita en ollut aiemmin huomannut. Koska valmennuksessa on mukana erilaisia artisteja, saa monenlaisia näkökulmia musiikkialaan ja omaan tekemiseen, Tunturipuro sanoo.

Toisinaan palautteen saaminen toisilta voi olla myös jännittävää. Bomanin mielestä erityisesti esiintymisharjoitukset, joissa sparrattiin esiintymistä ja laulutekniikkaa, tuntuivat etukäteen kaikkein jännittävimmiltä. 

– Lopulta ne ovatkin olleet yksiä parhaista tapaamisista. Tunnelma on ollut ihana, ja vertaistuki on auttanut hiomaan omaa esiintymistä. Kaikilla meillä on ollut samanlaisia ajatuksia, vaikka olemmekin artisteina erilaisia. Se on sitonut meitä ryhmänä yhteen, Boman sanoo. 

Esiintymisharjoitukset huipentuivat 10.10. Seinäjoen Rytmikorjaamolla järjestettyyn Noste-klubiin, jossa lavalle nousivat kaikki valmennukseen osallistuneet artistit.

Uusia avauksia yhteiskirjoittamiseen 

Valmennuksessa artistit saavat näkökulmia ja tukea lisäksi laulunkirjoittamiseen ja sanoittamiseen niin yksin kuin yhdessä. Boman ja Tunturipuro kertovat oppineensa valmennuksen kautta työskentelemään ja jakamaan biisintekoprosessia muiden kanssa.

– Olin tehnyt musiikkia pitkään yksin. Valmennus on avannut mahdollisuuksia oikeisiin yhteiskirjoitussessioihin, joihin en välttämättä muuten olisi päässyt mukaan, Boman sanoo.

– Sessioissa prosessi menee usein niin, että yksi tekee toplinen eli melodian, toinen kirjoittaa lyriikat ja kolmas toimii tuottajana. Kuitenkin kaikissa vaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä, sanoo Tunturipuro. 

Valmennus on rohkaissut Tunturipuroa kysymään yhteistyökumppaneita myös valmennuksen ulkopuolella. Hänestä verkostoituminen sanana kuulostaa vieraalta ja etäiseltä, mutta toisiin ihmisiin tutustuminen käy helpommaksi, mitä enemmän sitä tekee. 

–  Verkostoituminen pitäisi ehkä uudelleenbrändätä. Kysehän on yksinkertaisesti siitä, että tutustuu uusiin ihmisiin ja ystävystyy samanhenkisten kanssa. Jos verkostoituminen jännittää, on hyvä muistaa, että moni pohtii lopulta samoja kysymyksiä ja epävarmuuksia. 
 

Hiljainen tieto ja alan verkostot näkyviksi

Musiikkialalle on ominaista tiedon hajanaisuus: tietoa alasta, toimijoista ja verkostoista voi olla vaikea saada varsinkin uran alussa. Artistivarikko-valmennus on avartanut myös Bomanin ja Tunturipuron käsityksiä musiikkialan verkostoista ja kirjoittamattomista säännöistä. 

– Tyypillisesti oman artistiuden kehittämiseen tai alaan liittyvää tietoa saa suoraan heiltä, joiden parissa työskentelee. Olipa kyseessä sitten markkinointi, kustannusjako tai joku muu käytännön asia, Tunturipuro kertoo. 

Boman sanoo, että valmennuksen myötä on ollut helpompi puhua omasta tekijyydestä ja kysyä neuvoja toisilta.

–  Alalle tullaan monenlaisia reittejä pitkin, joten esimerkiksi musiikkialan koulutuksen kautta saatavaa tietoa ei ole kaikilla. Alalla pärjäämisen ei tulisi mielestäni olla kiinni esimerkiksi iästä tai sukupuolesta. Olisi ihanaa, että tietoa olisi tasapuolisemmin tarjolla, ja ettei etenkään nuorempien kohdalla uran alku riippuisi vain siitä, keitä sattuu tuntemaan, Boman sanoo. 

Klusteri-hankkeessa tullaan lanseeraamaan verkostoitumisalusta, jonka tavoitteena on tuoda musiikkialan tekijöitä lähemmäs toisiaan ja tukea näkymättömän tiedon jakamista. Alusta tarjoaa paikan verkostoitua ja löytää yhteistyökumppaneita ja samalla se tukee myös rekrytointia. 

– Klusteri-alusta on tärkeä askel kohti avoimempaa musiikkialaa. Alalla jaettava tärkeä tieto on tyypillisesti pirstoutunut organisaatioiden omiin kanaviin, jolloin tiedon etsijän täytyy nähdä paljon vaivaa löytääkseen ajankohtaisen informaation, sanoo Klusteri-hankkeen tuottaja Johanna Ahonen Rytmi-instituutista. 

– Tiedonjaon tehostaminen ehkäisee alan kuplautumista. Kun ammattitieto kootaan yhteiselle verkkoalustalle, tieto on kaikkien toimijoiden saatavilla riippumatta siitä, missä päin Suomea vaikuttaa. Odotamme innolla tämän kunnianhimoisen investoinnin toteutumista, Ahonen sanoo. 
 

Teksti: Luova verkko