Luovien alojen projektiklinikat tarjosivat rahoitustietoa, yrittäjyysosaamista ja vertaistukea – haastattelussa Mari Sydänmaanlakka ja Emma Sarsila

Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttama ja ESR+-rahoituksen saanut Project Opus -hanke tarjosi luovien alojen ammattilaisille mahdollisuuden kehittää projektiosaamistaan työpajojen, klinikoiden ja verkkopohjaisen oppaan muodossa. Klinikoita järjestettiin vuosina 2024–2025 eri paikkakunnilla, verkossa sekä piknikristeilyillä.

Projektiosaaminen tarkoittaa kykyä suunnitella, toteuttaa ja arvioida kokonaisuuksia niin, että ideasta syntyy toteutuskelpoinen projekti. Siihen liittyy taitoja, kuten budjetointia, aikataulutusta, rahoituksen hakemista, tiimityötä ja verkostoitumista sekä omien ideoiden sanoittamista.

Klinikoilla käsiteltiin muun muassa kulttuurialan rahoitushakuja, ja osallistujat saivat käytännön ohjeita hakemusten kirjoittamiseen. Osallistujat pääsivät lisäksi harjoittelemaan idean kirkastamista ja sanoittamista sekä tavoitteiden kuvaamista erilaisten harjoitusten kautta.

Monialataiteilija Mari Sydänmaanlakka osallistui klinikalle alkuvuodesta 2025. Hän työskentelee monialataiteilijana ja tekee töitä järjestöissä, joissa hyödyntää luovuutta työkaluna hyvinvoinnin tukemisessa.

–  Project Opus oli kuin lempeä ja pörröinen piiska, joka auttoi pohtimaan oman työn arvoa ja merkitystä. Lopputuloksena ei tarvinnut syntyä valmista hanketta, vaan jo se, että tutki ja testasi ideaa, oli arvokasta. Sitä kautta sai ajatuksia, missä muodossa idean parissa kannattaa jatkaa. 

– Vielä en ole keksinyt taidelähtöistä projekti-ideaa, johon hakisin rahoitusta. Sen sijaan järjestöpuolen ideoita minulla on, etenkin hyvinvointiin liittyvässä luovassa toiminnassa, Sydänmaanlakka sanoo.  

AV-alan ja mediaviestinnän ammattilainen Emma Sarsila osallistui kahdelle klinikalle pohtiessaan omaa yritysideaansa. Hän on työskennellyt aikaisemmin toimittajana, ja huomasi klinikalla, että monissa hankkeissa mediaviestintä jää taka-alalle. 

– Projektit ovat täynnä asiantuntijoita, mutta se ei yksin riitä siihen, että sisällöt pääsisivät läpi mediassa. Klinikalla oivalsin, että mediaviestinnän osaamiselle on kysyntää projektitoiminnassa. Perustin Mediafemma Oy:n, jossa tarjoan mediaviestintää ostopalveluna projekteille ja hankkeille, Sarsila kertoo.
 

Tarpeesta onnistuneeksi projektiksi tai yritykseksi

Projektiklinikoilla ideoita sparrailtiin yhdessä muiden luovien alojen osaajien kanssa. Idean tarpeen sanoittamista työstettiin lisäksi erilaisten työkalujen parissa. 

– Kun miettii hankerahoitusta, tarve täytyy nostaa heti suunnittelun kärkeen. Eli mitä ovat karkit niille, jotka haluavat ostaa karkkia? Sydänmaanlakka kuvaa.

Sarsilan mielestä tarpeen sanoittaminen ja idean kirkastaminen muistuttavat pitkälti myös yrittäjyydessä vaadittavaa osaamista. 

– Projekti- ja yrittäjyysosaaminen ovat oikeastaan samoja asioita. Esimerkiksi hissipuheen harjoittelu ja idean esittely opettivat kiteyttämään omaa viestiä, mikä on hyödyllistä sekä projekteissa että yritystoiminnassa, Sarsila sanoo. 

Myös Sydänmaanlakka pohti liiketoiminnallista näkökulmaa suhteessa projektiosaamiseen. Hän huomasi, että moni muu osallistuja oli sisäistänyt brändäyksen ja markkinoinnin roolin jo etukäteen.

– Rahoitusta saadakseen pitäisi osata markkinoida ja brändätä itseään. Minulle se tuntuu yhä kuitenkin vieraalta. Esimerkiksi taideprojekteissa ei välttämättä rahoituksen saamisen kannalta riitä, että on taiteellisen vision pohjalta luotu teos, vaan siihen pitäisi yhdistää jokin tausta-ajatus. Eli tulee luoda kysyntää, Sydänmaanlakka sanoo.
 

Voimaa vertaistuesta ja erilaisista rooleista 

Klinikoiden arvo syntyi myös vertaistuesta. Mukana oli osallistujia eri aloilta ja vaiheista, mikä toi keskusteluihin monipuolisuutta. Ja vaikka luovien alojen kirjo on moninainen, moni kohtaa yhteisesti tunnistettuja haasteita esimerkiksi rahoituksen hakemiseen, projektin johtamiseen tai luovien ideoiden muotoiluun liittyen. 

– Sparrailu ja ideoista keskustelu on kaikkein hedelmällisintä, kun mukana on ihmisiä eri taustoista, Sarsila sanoo. 

Sydänmaanlakka näkee klinikan mahdollistaman vertaistuen tärkeyden erityisesti niille, jotka eivät ole tottuneet tuomaan esiin omia ideoitaan.

– Monella luovalla tekijällä on huijarisyndrooma. Kun saa sanoittaa ajatuksensa ääneen ja huomaa, että muut pitävät niitä kiinnostavina, idea muuttuu validiksi. Samalla oppii antamaan arvostusta toisten ajatuksille. 

Hyvien ideoiden lisäksi projektin onnistuminen vaatii johtajuutta, rakenteita ja erilaisia osaajia. 

– On tärkeää, että mukana on erilaisia ihmisiä: sekä luovia osaajia, joilla syttyy ideoita sekunnissa, että insinöörimäisiä ajattelijoita, Sarsila sanoo.

Projektitoiminnan ytimessä on siis moniäänisyys ja erilainen osaaminen. Sydänmaanlakka toivoo, että rahoitus- ja projektimaailmassa voitaisiin huomioida paremmin erilaisissa tilanteissa olevat ihmiset ja heidän tarpeensa. Miten moninaiset tilanteet voitaisiin huomioida projektitoiminnassa, jotta mahdollisimman moni pääsee mukaan?

–  Sairastan epilepsiaa, joka vaikuttaa jaksamiseeni esimerkiksi rahoitusten hakemisessa. Myös moni muu kamppailee rahoituksen, hakemusten ja verkostoitumisen kanssa ilman pitkäaikaissairauttakin. Jaksamisen puute voidaan herkästi tulkita laiskuudeksi. Olisi ihanaa nähdä inhimillinen käänne näissä asioissa, Sydänmaanlakka sanoo. 
 

Teksti: Luova verkko