Taiteellinen ajattelu tuo uusia näkökulmia innovaatiotyöhön – haastattelussa taidementori Tomas Regan Taide, teknologia ja kestävä matkailu -hankkeesta

Kun puhutaan innovaatioista, ajattelu suuntautuu usein kohti tehokkaasti tavoiteltavia ratkaisuja. Harvemmin pysähdytään pohtimaan, mitä uutta saadaan aikaan, jos kehittämisen alkuvaiheessa olisi enemmän tilaa avoimuudelle, keskeneräisyydelle ja vaihtoehtoisille tavoille jäsentää maailmaa. 

Taide, teknologia ja kestävä matkailu -hanke haastaa tämän kaavan. Sen keskeinen ajatus on, että taiteilijat voivat toimia innovointiprosessin eri vaiheissa ja tasavertaisina ajattelukumppaneina työryhmissä. 

Hanke rakentaa monialaiseen yhteistyöhön perustuvaa innovaatioalustaa ja vahvistaa taiteilijoiden paikkaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprosesseissa (TKI). Hanke on saanut rahoituksen Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemasta, ja sitä toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakoulusäätiö ja LAB-ammattikorkeakoulu. 

– Hankkeessa tutkitaan taiteilijoiden ja taiteellisen lähestymistavan potentiaalia innovaatiotyössä. Näemme, että taiteilija voi tuoda tutkimukseen, teknologiaan ja työryhmiin sellaista ajattelun avoimuutta, jota ei muuten synny, kertoo hankkeessa työskentelevä taidementori Tomas Regan Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Hanke itsessään on konkreettinen esimerkki tavasta, jolla taiteilijat voidaan ottaa mukaan kehittämistyöhön. Reganin lisäksi hankkeessa työskentelee myös toinen taidementori sekä kaksi taideasiantuntijaa. 

Taiteilijan vahvuudet monialaisessa innovaatiotyössä liittyvät muun muassa epävarmuuden ja epämääräisyyden sietämiseen. 

– Taiteessa ja tieteessä on erilainen lähtökohta tuntemattomaan. Tiede ja teknologia pyrkivät yleensä ratkaisemaan ongelman, kun taas taide menee kohti tuntematonta ilman tarvetta purkaa sitä kokonaan. 

– Jos halutaan löytää oikeasti uusia ideoita, pitäisi sietää sitä, että joutuu työskentelemään myös epämääräisyyden ja epävarmuuden kanssa. Taiteilijalle se ei ole uhka vaan työskentelyn perusmateriaalia, Regan jatkaa.

Heterotopinen kitka monialaisessa työssä 

Taiteilijan osaaminen ja ajattelu voivat auttaa työryhmiä, jotka etsivät uusia suuntia ja innovatiivisia ideoita. 

Monialaiseen työskentelyyn liittyy kuitenkin jännitteitä ja erityistä työtä yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Regan viittaa monialaisen yhteistyön dynamiikassa käsitteeseen heterotopinen kitka, joka on peräisin hänen walesilaiselta kollegaltaan Paul Jonesilta.

Käsitteen taustaa auttaa ymmärtämään Michel Foucault’n kuvaus heterotopioista rinnakkaisina tai poikkeavina tiloina, joissa arkiset säännöt eivät päde aivan totutulla tavalla. Heterotopioissa arjen roolit ja säännöt asettuvat uuteen järjestykseen. Heterotopinen kitka puolestaan liittyy vierauden tai outouden tunteeseen, joka viriää näistä tiloista tai tilanteista. 

– Tietynlainen epämukavuusalue tai vierauden kokemus pakottaa ajattelemaan luovasti, ja on siksi kiinnostava tila taiteilijalle. Vierauden kokemus voi toimia lähtökohtana uudenlaisten ideoiden hahmottamiselle, Regan sanoo. 

Heterotopisen kitkan tila voi nousta esiin monialaisessa työskentelyssä, jossa eri alojen rajapinnassa käydään keskustelua ja etsitään yhteistä kieltä. Heterotopinen kitka toimii tällöin työkaluna, ei ongelmana. 

– Monialaisessa ryhmässä joutuu sanoittamaan ja avaamaan asioita, jotka itselle ovat itsestään selviä. Sitä kautta luodaan uusia merkityksiä ja uudenlaista ymmärrystä asioista, joiden parissa työskennellään.

Taiteilija TKI-prosessissa

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) taiteen arvo ei aina avaudu numeroina tai suorina hyötyinä. Silti taiteilijan panos voi olla ratkaiseva, kun etsitään uusia suuntia esimerkiksi teollisten ja ekologisten muutosten keskellä.

– Monet hyödyt ovat aineettomia. Taide auttaa näkemään sen, mikä on vasta tulossa, ja käsittelemään muutosta tavalla, joka puhuttelee ihmisiä, Regan sanoo. 

Siinä missä insinööri pyrkii ratkaisemaan ongelman, taiteilija saattaa pysähtyä tarkastelemaan sitä ja antaa kysymyksen olla avoimena hieman pidempään. Taiteellinen lähestymistapa voi olla hyödyllinen myös insinöörille ajattelun työkaluna. Näiden ajattelutapojen rinnakkaisuus tuo prosessiin tilaa ja syvyyttä. 

Taide, teknologia ja kestävä matkailu -hankkeen aikana kerätään kokemuksia monialaisesta työskentelystä ja kootaan raportti, joka tukee taiteilijoiden työskentelyä erilaisissa kehittämisprojekteissa. 

Tällä hetkellä hanke tarjoaa maksuttomia koulutuksia, jotka on suunnattu taiteilijoille, luovan alan toimijoille ja matkailualan yrityksille. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa osallistujien valmiuksia toimia monialaisissa projekteissa ja tarjota työkaluja tulevaisuuden työelämään. 

Koulutuskerrat käsittelevät muun muassa projektiosaamista, rahoitusosaamista, kestävän kehityksen näkökulmia, vuorovaikutustaitoja, luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä ennakointia ja innovaatioiden kaupallistamista.

Tutustu koulutuksiin ja ilmoittaudu mukaan

Teksti: Milja Leskinen, Luova verkko