Blogi

Digitaalisilla hiilijalanjäljillä – kohti luovaa kestävyysajattelua

Jokainen voi tehdä digisiivouksella ainakin pieniä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tekoja. Mutta miten taide-, kulttuuri- ja luova ala voivat toimia suunnannäyttäjinä kestävien digitaalisten ratkaisujen toteuttamisessa, pohtivat Pia Repo ja Milja Leskinen.
Digital render of Pollinator Pathmaker artwork. Flowers and plants in a garden.
Digital render of Pollinator Pathmaker LAS Edition in human vision, 2023. © Alexandra Daisy Ginsberg Ltd. Courtesy the artist.
Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Syksyn aikana Luova verkko -tiimimme on syventynyt kestävän kehityksen teemoihin, kun järjestimme yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa AVARA – Art & Tech  <3 Sustainability -tapahtuman. Tilaisuudessa käsiteltiin taiteen ja teknologian lisäksi kestävää kehitystä ja sen eri ulottuvuuksia, eli sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä.

AVARAn ennakkowebinaarissa pureuduttiin ekologiseen kestävyyteen digitaalisissa ympäristöissä ja luovassa työssä. Julie's Bicyclen kestävyysasiantuntija Alice Bonnot johdatti kuulijat teeman äärelle ja jakoi konkreettisia ideoita digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Julie’s Bicycle on voittoa tavoittelematon britannialainen organisaatio, joka kannustaa taide- ja kulttuurialoja toimimaan ilmaston, luonnon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. 

Verkon ja digitaalisten palveluiden käyttö vaativat valtavan määrän energiaa toimiakseen. Digitaalinen hiilijalanjälki muodostuu muun muassa laitteiden valmistuksesta ja sähkönkulutuksesta sekä datan säilyttämisestä, siirtämisestä ja toistamisesta. Esimerkiksi datakeskukset ovat suuria energiasyöppöjä, sillä laitteiden aiheuttaman lämpökuorman säätelyyn kuluu runsaasti sähköä ja vettä.

Alice kertoi tutkijoiden arviosta, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä verkon käyttö voi kuluttaa jopa yli viidenneksen maailman sähköstä. Lisäksi on arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä internet voi olla suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja.
 

Luovat alat kestävyysajattelun suunnannäyttäjinä 

Webinaarissa tarkasteltiin erilaisia tapoja tuoda esille digitaalisen kulttuurituotannon piileviä ympäristövaikutuksia. Alicen kanssa aiheesta keskustelivat taiteilija Dan Barnard (Fast Familiar -hanke), Abandon Normal Devices -organisaation toiminnanjohtaja Lou Hargreaves sekä taiteilija Solimán López (The Manifesto Terricola -projekti). Lisäksi esiteltiin Alexandra Daisy Ginsbergin digitaalinen teos Pollinator Pathmaker, jossa puutarhoja suunnitellaan pölyttäjäystävällisesti.

Webinaarissa esitellyt digitaalisen taiteen ja taiteilijoiden tapausesimerkit herättivät ajatuksia muun muassa luonnonsuojelun merkityksestä sekä teknologian tuottamiseen liittyvistä ekologisista ja eettisistä epäkohdista. Kuinka saavutetaan tasapaino digitaalisen kestävyyden ja toisaalta teknologian avulla aikaansaatujen innovaatioiden välillä?

Taiteen, kulttuurin ja luovan alan yhteistyössä voi syntyä uusia kestävää kehitystä tukevia ideoita. Dan Barnard kertoi Fast Familiarin hankkeesta, jossa kehitetään palvelua, jonka kautta Iso-Britannian taideorganisaatiot ja taiteen tekijät voivat saada käyttöönsä verkkosivut, jotka on suunniteltu käyttämään vähän energiaa. Toimijoiden omia resursseja säästyy, puhumattakaan digitaalisesta hiilijalanjäljestä. 

Luovat alat eivät kuitenkaan pysty yksin ratkaisemaan ympäristökriisiä, mutta ne voivat toimia esimerkkinä ja ohjata yhteiskuntaa kohti ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Taide on voimakas väline kriittisen pohdinnan synnyttämiseen, kykyyn tunnistaa ekologisuuteen liittyviä haasteita ja luoda erilaisia näkökulmia tulevaisuuteen. 

Taiteilijat voivat työssään käsitellä digitalisaatioon liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia haasteita. Lähtökohdaksi voi kääntää esimerkiksi 'art for others' eli muiden lajien näkökulman. Esimerkiksi Ginsbergin Pollinator Pathmaker -teoksessa puutarhoja ei tarkastella totutusti ihmisen vaan pölyttäjän näkökulmasta.

Ideoita digisiivoukseen

Kestävämpien digitaalisten ratkaisujen löytämisessä yhteiskunnalliset päätökset ovat avainasemassa. Kuitenkin myös pienillä teoilla on merkitystä. Alice esitteli webinaarissa vinkkejä, joilla jokainen voi vaikuttaa omaan digitaaliseen hiilijalanjälkeensä. Vinkit sopivat ihan kaikille, erinomaisesti luovien alojen ammattilaisille. 

Sähköpostilaatikon siivous

  • Käytä pikaviestimiä, kuten Teamsia, sähköpostin sijaan.
  • Poista suuria liitetiedostoja sisältävät sähköpostit.
  • Peru tarpeettomat uutiskirjetilaukset.
  • Lähetä tiedostot sähköpostiliitteiden sijaan jaettavina linkkeinä.
  • Käytä sivustoja, kuten WeTransfer, suurten asiakirjojen lähettämiseen.
  • Vähennä sähköpostin vastaanottajien määrää.
  • Käytä minimalistista sähköpostin allekirjoitusta. Vältä kuvia, mainoksia ja animaatioita.
  • Poista käyttämättömät sähköpostitilit. 

Sosiaalisen median tilien järjestely

  • Poista tai arkistoi vanha, ei enää ajankohtainen verkkosisältö, kuten vanhat somepostaukset tai blogikirjoitukset.
  • Aseta automaattinen videon toisto pois päältä asetuksista. 
  • Poista sellaiset sosiaalisen median tilit, joita et enää tarvitse.
  • Poista myös sellaiset tallennetut ja tykätyt postaukset, joita et enää tarvitse.

Verkon selaaminen

  • Käytä ympäristöystävällisempiä hakukoneita, esimerkiksi Ecosiaa tai Liloa.
  • Kirjoita verkkosivuston osoite selaimen osoitekenttään hakukoneen sijaan.
  • Rajoita avattujen välilehtien tai ohjelmien määrää.
  • Aseta selaimen asetuksissa taustalla olevat välilehdet lepotilaan.
  • Muista tyhjentää aika ajoin selaushistoriasi.
  • Vähennä suoratoistopalveluiden ja videoiden katselua tai katso matalammalla resoluutiolla. 

Puhelimen käyttö 

  • Poista käyttämättömät sovellukset. 
  • Poista sovellusten ilmoitukset. 
  • Käytä ensisijaisesti Wi-Fi-verkkoja. 4G- tai 5G-verkko kuluttavat 5–25 kertaa enemmän energiaa.
  • Sammuta Wi-Fi-, GPS- tai Bluetooth-toiminnot, kun et käytä niitä.
  • Siivoa tekstiviesti- ja muu viestihistoriasi.

Tietokoneen käyttö

  • Sammuta tietokone, kun et käytä sitä.
  • Aseta tietokoneet, tulostimet ja muut laitteet virransäästötilaan, kun et käytä niitä.
  • Irrota laturit, kun laitteet on ladattu täyteen.
  • Madalla näytön kirkkautta.
  • Pidä kannettava tietokoneesi ja muut digitaaliset laitteet käytössä mahdollisimman pitkään.
  • Kierrätä teknologiaa ja valitse käytettyjä laitteita.
  • Kannettava tietokone on energiaystävällisempi kuin pöytäkone. 

Muita vinkkejä

  • Valitse ympäristöystävällinen, uusiutuvaan energiaan perustuva sähkösopimus. 
  • Jos luot tai ylläpidät verkkosivustoja, suosi minimalistisempia ja vähemmän kuluttavia ulkoasuvaihtoehtoja sekä vihreää palvelinympäristöä. Samalla sivustosi on todennäköisemmin myös saavutettavampi. 
  • Voit laskea projektisi digitaalisen hiilijalanjäljen thenetworkedcondition.com-sivustolla. Sivustolla voi myös kokeilla, kuinka erilaiset valinnat vaikuttavat hiilijalanjäljen muodostumiseen.

 

Helpotusta myös teknostressiin

AVARAn yhteydessä olemme pohtineet kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien yhteen kietoutumista.  Mitä enemmän olemme kuulleet puheenvuoroja aiheesta, vaikuttaa vahvemmin siltä, että eri kestävyyden ulottuvuudet, sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen, limittyvät toisiinsa tiiviisti. Ehkä niiden välistä rajaa ei aina voi vetää tarkasti?

Myös Alice toi webinaarissa ilmi, että digitaalista hiilijanajälkeä vähentävillä toimilla voi olla myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Hyötyjä voivat olla esimerkiksi parantunut unen laatu, vähentynyt stressi ja ahdistus sekä tietoisen läsnäolon lisääntyminen.

Huomasimme vaikutuksia itsekin: kun aloimme soveltaa vinkkejä omassa työssämme, koimme niiden vähentävän työhön liittyvää kuormitusta ja sujuvoittavan yhteistyötä. Kun järjestelee sähköpostilaatikot ja kansiot, tulee omaan työhön hallinnantunnetta. Kun sopii ympäristöystävällisemmät pelisäännöt isojen tiedostojen jakamiseen ja hallintaan, tulee samalla selkeytettyä yhteistyöhön liittyviä käytänteitä.

Minimalistisempi ote digitaaliseen arkeen voi olla askel kohti ympäristöystävällisempää ja miellyttävämpää työtä kaikille. Yhteiskunnan digiloikan seurauksena olemme kuitenkin tottuneet ottamaan käyttöön aina uusimmat teknologiat ja digitaaliset palvelut. Seuraavaksi voimme kenties ottaa askeleen taaksepäin – mitä ja miten paljon teknologiaa todella tarvitsemme päivittäin?

 

Aiheesta lisää

Alice Bonnot – Sustainable Digital Creativity (pdf-materiaali)

AVARA-webinaarin tallenne