Kulttuurinen kestävyys tulee!
Kestävää kehitystä on totuttu lähestymään kolmen pilarin tai ulottuvuuden näkökulmasta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kulttuurin on usein ajateltu – ja myös toivottu – muodostavan neljännen pilarin, mutta todellisuudessa tähän ei olla vielä päästy. Kulttuurilla ei toistaiseksi ole edes omaa kestävyystavoitettaan (Sustainable Development Goal) Agenda 2030 -toimintaohjelmassa.*
Viimeksi asia nousi esille syyskuussa, kun EU:n kulttuuriministerit kokoontuivat epävirallisesti Espanjan Càseresissa. Espanjassa päädyttiin jopa lausumaan Euroopan komission suulla, kuinka ”vallitsee konsensus, että kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman kulttuuria”.
Càseresin tapaaminen oli oikeastaan kiihkeän kokoussyksyn päätepiste, sillä teema oli esillä myös BRICS-maiden johtajien ja G20-maiden johtajien tapaamisessa. Väkevimpänä sinettinä YK:n huippukokous vahvisti kulttuurin roolin kestävän kehityksen edistäjänä.
Kansainvälisen politiikan juna on siis liikkeellä ja jokaisen taide- ja kulttuurialalla työtä tekevän kannattaa valmistautua sen saapumiseen. Hyvää valmistautumista on, että ymmärtää mitä kulttuurisen kestävyyden käsitteellä tarkoitetaan ja millaista uutta ajattelua liittyy kulttuurialan kestävyyteen.
Kulttuurisen kestävyyden käsite laajentuvassa liikkeessä
Olen itse kamppaillut käsitteen kulttuurinen kestävyys kanssa. Ymmärrän, että kulttuuri eri ilmenemismuotoineen on osa koko ihmiskunnan kestävyyspyrkimysten vuorovaikutteista ja systeemistä kokonaisuutta. Kulttuuri vaikuttaa toimintaamme, asenteisiimme ja käyttäytymiseemme ja muuntuu samalla itsekin ajan ja kehityksen virrassa. Unescon maailmankonferenssissaan vuonna 2022 esittämä toive valjastaa kulttuuri vauhdittamaan kaikkien kestävyystavoitteiden toteutumista on hyvin linjassa tämän ajattelun kanssa.
Kulttuurisen kestävyyden käsite tuntuu kuitenkin olevan myös laajentuvassa liikkeessä. Tähän vaikuttaa erityisesti eettisen osaamisemme kehittyminen. Tunnistamme yhä paremmin kulttuurisesti kestämättömiä rakenteita, toimintatapoja ja sisältöjä. Olemme herkempiä huomaamaan väärää vallankäyttöä, syrjintää ja epätasa-arvoa paitsi yhteiskunnassa myös erilaisissa tuotannoissa ja teoksissa. Nykyään esimerkiksi kulttuurinen omiminen, jossa jokin ryhmä tai henkilö ottaa haltuunsa heikommassa asemassa olevan toisen ryhmän tapoja ja tuotteita, on sekin osa kestävyydestä käytävää keskustelua.
Ajankohtaisempaa kuin koskaan
Kulttuurisella kestävyydellä viitataan tavallisesti kielten, tapojen ja traditioiden säilyttämiseen sukupolvelta toiselle. Siihen on sisältynyt vahvasti ajatus monimuotoisen kulttuurin kunnioittamisesta, vähemmistöjen oikeuksista sekä aineellisen ja aineettoman kulttuuriomaisuuden suojelusta. Määritelmä on osin ajankohtaisempi kuin koskaan. Pandemiakriisin jäljessä seuranneet yhteiskunnalliset levottomuudet ja sodat ovat muistuttaneet meitä tarkoituksellisessa mielessä tehdystä kulttuurintuhonnasta, jossa kulttuuriympäristöjä ja -esineistöä tahallaan hävitetään.
Sitten on vielä kysymys kulttuurialan erityisistä ja omista kestävyyshaasteista, joita synnyttää paitsi paheneva ilmastokriisi myös esimerkiksi nopeasti kehittyvä tekoäly. Edellisen osalta voi todeta, että taidekenttä on jo ilahduttavasti ryhtynyt kehittämään toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan ja etenee osin valtionhallintoa vauhdikkaammin ympäristövastuullisuuden kysymyksissä. Tästä voi mainita esimerkkinä Elman, kestävän kehityksen alustan elävän musiikin alalle. Tekoälyn muodostama uhka tekijänoikeuksille puolestaan asettuu osaksi keskustelua taiteilijoiden heikosta asemasta, jonka pandemiakriisi myös toi maailmanlaajuisesti esiin.
Petteri Orpon hallitus virkakoneistoineen valmistautuu parhaillaan kulttuuripoliittisen selonteon laatimiseen. Globaalit tuulet vaikuttavat varmasti siihen, millä tavoin tulemme kansallisessa kulttuuripolitiikassa suhtautumaan kulttuurialan kestävyysvaatimuksiin ja toisaalta huomioimaan sen potentiaalin, joka kulttuurilla on erilaisten kestävyyskriisien ratkaisussa.
Erityisasiantuntija Antti Huntus
Kirjoittaja on viraston kestävän kehityksen tiimin vetäjä
* Jos olet kiinnostunut siitä, mitä kulttuurin omat kestävyystavoitteet voisivat pitää sisällään, tutustu kansainvälisten järjestöjättiläisten #culture2030goal-kampanjaan. Kampanjassa on luonnosteltu kahdeksan kohdetta (possible targets) tulevaan SDG tavoitteeseen.
