Blogi

Taiteen talo Turkuun – kiihkeiden unelmien vuosi

Taiteen ja kulttuurin kentälle on tyypillistä tilojen sirpaleisuus ja hajautuminen eri lokaatioihin sen mukaan, mistä kulloinkin taidetoimijat sattuvat löytämään tarpeeksi edulliset tilat toiminnalleen. Asianmukaisten ja toimintaa edistävien kulttuuritilojen tarve on huutava ympäri Suomea.
Kolme henkilöä istuu keskustelemassa yleisön edessä
Keskustelua Taiteen talo -seminaarissa 11.11.2021. Kuvaaja: Jussi Virkkumaa.

Turku ei ole ollut poikkeus. Sen äärimmäisen monialainen ja kansainvälisesti tunnustettu taidekenttä on vuosikymmenten ajan, kaupunkisuunnittelun ja rakennuspolitiikan vaihtuvien tavoitteiden mukana, siirtynyt paikasta toiseen, talosta taloon; purkanut vaivalla rakennetut näyttämöt ja työhuoneet, rakentanut ne uudelleen vain siirtyäkseen jälleen muualle. 

Tänä vuonna häätöuhan saaneiden taide- ja kulttuuritoimijoiden määrä kohosi Turussa huippuunsa.

Eri rakennushankkeisiin liittyvien kiinteistöjen käyttötarkoitusten muutosten takia yli 250 taiteilijaa oli vielä keväällä jäämässä tilattomiksi. 

Turussa aktiivinen, taiteen ja kulttuurin toimijoiden yhteinen Taidekahvit-verkosto aktivoitui syksyllä 2020, teki tilakyselyitä taidekentälle, mielipidekirjoituksia julkiseen tietoon sekä etsi keskusteluyhteyttä kaupungin kanssa. Verkosto perusti aloitteestani työryhmän ajamaan tila-asioita, ja keväällä 2021 visio oli valmis: Turkuun tarvitaan monitaiteinen, yhteisöllinen Taiteen talo ja sen tulee sijaita Turun historiallisessa Vanhankaupungin alueella, Suurtorin naapurissa. 

Useamman vuoden tyhjänä olleesta, 1840-luvulla rakennetusta vanhasta Rettigin tupakkatehtaasta tulee loistava taiteen ja kulttuurin keskus, ja tulevaisuudessa Taiteen talo toimii sateenvarjomaisena katto-organisaationa taiteen tiloille ympäri Turkua.

Visiosta vaikuttamiseen

Grandioosia? No ehkä vähän. Mutta kun unelmoi, ei kannata aloittaa liian matalalta. Läänintaiteilijana tein tiivistä yhteistyötä tilatyöryhmän kanssa. Käynnistimme keväällä kampanjan, ja esittelimme Taiteen talo -visioita kaikkialla, missä pystyimme. Meillä oli visiollemme erinomaiset perustelut: Taiteen talo on kannattava investointi. Se on vetovoimatekijä ja matkailukohde, joka tuo kasvua ja työllisyyttä kulttuurialalle sekä eloa historiallisesti merkittävän Vanhankaupungin sydämeen. Taiteen talon avulla päästään ratkomaan turkulaisten taiteentekijöiden akuuttia toimitilaongelmaa.

Taiteen talo kokoaa yhteisen katon alle useita eri taidealojen edustajia sekä monimuotoisia kulttuuripalveluita ja tapahtumia ympäri vuoden. 

Viime kevään kuntavaalit tarjosivat oivan momentumin vaikuttamistyölle. Turussa käytiin samaan aikaan myös pormestarinvaalit, ja ammattimainen taidetoimijoiden ryhmämme latasi osaamisensa peliin. Vaikuttamisstrategiaa varten hioimme viestin mahdollisimman selväksi: Taiteen talo Turkuun. Tilaa taiteelle. Teimme viestiä näkyväksi useilla julkisilla foorumeilla päivälehdistä someen. 

Laskin yksistään huhti-kesäkuulta 23 medianostoa: artikkelia, mielipidekirjoitusta tai verkkojulkaisua, pääosin paikallismedioissa, mutta myös valtakunnallisissa julkaisuissa. Järjestimme pormestariehdokkaille kulttuuriaiheisen paneelin. Kokoustimme kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa aina kun saimme tilaisuuden, ja esittelimme visiomateriaaliamme Taiteen talosta. Kierrätimme päättäjiä vierailuilla Rettigin vanhassa tupakkamakasiinissa, mukaan lukien tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen.

Kesäkuussa kaupunginhallitus päätti vuokrata Rettigin omistajalta, Stiftelsen för Abo Akademilta kaksi kerrosta Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiölle, joka oli menettämässä parikymmentä kuvataiteen työhuonetta asuinrakennukseksi muuttuvasta Barkerin vanhasta kutomosta. Samalla kaupunginhallitus päätti osallistua taidekentän selvitykseen Taiteen talosta. Syyskuussa paikallinen Pro Manillasäätiö, joka omistaa alajuoksulla Aurajokivarressa Manillan kulttuuritehtaan, ilmoitti ostohalukkuudestaan koko Rettigin kiinteistöön, kuuteen rakennukseen ja tonttiin. Lokakuussa Turun kaupunginhallitus ja valtuusto päättivät ostaa Rettigin kiinteistön kaupungille ja perustaa siihen Taiteen talon. Joulukuun alussa kaupunginhallitus linjasi, että Taiteen talon toimintaa kehittämään perustetaan yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka seitsenhenkiseen hallitukseen varataan kolme kulttuuriedustajan paikkaa.

Miten tässä näin hyvin ja nopeasti pääsi käymään? Olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Turku on juuri julkaissut historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelman. Löysimme oikean kiinteistön, jonka omistaja halusi myydä ja kaupunki ostaa. Vanhankaupungin kehittämissuunnitelmassa Rettigin kortteliin on jo kaavailtu kulttuuritoimintaa ja sisäpihalle tapahtumia. Meidän visiossamme on kaikkea tätä. Kulttuurikaupunki Turun vanhaan keskustaan syntyy uusi alue, jossa on tilaa taiteilijoille, luovien alojen yrittäjille ja kaupunkilaisille. Rettigin sisäpihalta saa avattua kulun neljään suuntaan, ja näin yhdistyy Suurtori sisäpihojen ketjuna entiseen Rettigin palatsiin, Aboa Vetus & Ars Nova -museolle, saakka. Taiteen talo on koko kaupungin avoin ja saavutettava kohtaamispaikka.

Villi, vapaa ja avoin

Visiomme on muuttunut toimintakonseptiksi. Haluamme Taiteen talosta voittoa tavoittelemattoman ja itsenäisen. Sen tulee edistää monialaisesti taidetta ja kulttuuria ja antaa toimijoiden itsensä määritellä sisältö. Erityistä, historiallista miljöötä tulee kunnioittaa, ja toiminta on luotava vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tilojen on oltava saavutettavia, myös vuokrahinnoiltaan, vapaan taiteen kentän toimijoille. Taiteen talon hallinnossa on oltava vahva taiteen asiantuntijuus. Marraskuussa Taike ja taidetoimijat järjestivät yhdessä Turun kaupungin kanssa seminaarin Taiteen talon yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksista. Tahtotila on ollut yhteinen: Taiteen talolle on selkeä tarve, ja kulttuurikeskusta tulee tehdä moniäänisesti osallistaen. 

Vaatii rohkeutta toimia uusin tavoin, vanhoista kaavoista poiketen. Mallia voi hakea taidekeskuksista kotimaasta ja ulkomailta, mutta esimerkit täytyy silti muokata omia tarpeita ja omaa toimintaympäristöä parhaiten vastaavaksi. Turku on sisällyttänyt Taiteen talon pormestarilupaukseensa. Vaikuttaa siltä, että olemme saamassa Turkuun aidon, saavutettavan Taiteen talon, ja samalla uudenlaisen, vuorovaikutteisen toiminnan mallin. Ainutlaatuinen konsepti syntyy kehittelemällä ja kokeilemalla. Se luo avoimen ja lähestyttävän tavan toimia ja edistää taidetta ja hyvinvointia. Turku saa ansaitsemansa Taiteen talon.