Tiedote

”Tulee sellainen sivistynyt olo” – julkisen taiteen suosio pysyy vakaana

Taiteen edistämiskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista haluaa taidetta arjen ympäristöihin. Suurinta julkisen taiteen kannatus on isoissa kaupungeissa nuorten korkeakoulutettujen naisten keskuudessa.
Veistostaidetta puurimoitetulla seinällä
Heini Ahon Meditatiivinen kello vuodelta 2021 sijaitsee Suomalais-venäläisen koulun tiloissa Helsingissä. Teoksen on kuvannut Tuomas Uusheimo.

 Arjen ympäristöihin ja julkiseen tilaan sijoittuva taide on tyypillistä elinvoimaisille ja kasvaville kaupungeille. Tutkimuksesta selviää, että erityisesti kasvavissa yliopistokaupungeissa halutaan julkista taidetta. Yleisimmät syyt haluta taidetta ovat, että sen koetaan piristävän, lisäävän viihtyisyyttä ja elävöittävän arjen elinympäristöjä. Vuoden 2022 tutkimustuloksia voidaan tarkastella myös ensimmäistä kertaa kerättyjen avovastauksien valossa. 

Tehokasta taidetta

Osa vastaajista nosti esiin julkisen taiteen saavutettavuuden. Eräs vastaaja koki arjen ympäristön taiteen olevan varsinainen ajansäästäjä, sillä ”taidetta näkee ilman lisääntynyttä ajankäyttöä”. 

Julkisen taiteen on todettu toisinaan vähentävän töhryjen syntymistä, mutta muutama vastaaja näki taiteen potentiaalisena alustana nuorten energianpurkauksille: ”on nuorisolla kohteita, joita sotkea tai rikkoa”. Toisaalta taiteen nähtiin toimivan myös avauksena ihmistenvälisen yhteyden luomiselle, sillä ”siitä löytää keskusteltavaa”.

Julkinen taide on ”vaihtelua kaupallisuudelle”

Kuten julkisen piiriin kuuluu, nostettiin raha ja taiteilijoiden toimeentulo esiin useassa vastauksessa. Julkisen rahoituksen arveltiin olevan "lähes ainoa, joka riittää isojen teosten hankintaan.” 

Estetiikan ytimeen ja yksilöllisiin mieltymyksiin pureuduttiin muutamassa vastauksessa: ”tuovat tyylikkyyttä ja katsottavaa, mutta niiden pitää olla myös houkuttelevia ja kiinnostavia, jota kaikki taide ei suinkaan ole.”

Kysymystä siitä, tulisiko taiteen herättää mielenkiinto tuntemattomaan vai tarjota vahvistusta tuttuihin ajatusmalleihin, sivuttiin muutamassa vastauksessa: ”taidetta on kiva katsella, jos se on ymmärrettävää eli hyvää”.

”Taide on se, mikä tekee meistä ihmisiä”

Luonto ja taide nähtiin rinnakkaisina ja toisiaan täydentävinä elementteinä erilaisissa elinympäristöissä: ”Taideteokset kaunistavat ja herättävät ympäristön. Harmaassa kaupungin korttelissa ei usein ole tilaa kasveille, jolloin joku reaktioita herättävä asia saattaa antaa tunteen, joka kannattelee.” 

Eräs vastaaja kiteytti taiteen merkityksen seuraavasti: ”Taide muistuttaa siitä, että elämä on muutakin kuin arjesta suoriutumista ja avaa uusia näkökulmia urautuneelle mielelle. Taide auttaa näin jaksamisessa ja parantaa elämänlaatua.”

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja -kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2022. Taiteen edistämiskeskuksen Kantar Publicilta tilaamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1475 osallistujaa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Tutkimus on jatkoa vuosina 2014, 2016 ja 2020 toteutetuille kyselyille.

Lisätietoja

Maija Kasvinen, asiantuntija, julkinen taide, [email protected], puh. 0295 330 717

Tilastollisten tulosten koontiin voit tutustua alla (pdf).