Menetelmiä luovan idean muotoiluun

[Musiikkia]

Kati Nuora [00:00:02]: Taiteen ja kulttuurin rahoitus on murroksessa. Miten löytää uusia tapoja, luoda uutta ja ansaita muuttuvassa maailmassa. Tässä jaksossa kuulemme, millaisia menetelmiä ja työkaluja Luova verkko on tuonut luovien alojen hankemuotoiluun. Minä olen Kati Nuora luovan talouden erityisasiantuntija Taikessa. Kanssani ovat tänään keskustelemassa luovan verkon suunnittelija Milla Minerva Mertanen ja tuottaja Pia Repo. Aloitetaan sitten tästä, mikä on Luova verkko ja mitä siinä tehdään?

Pia Repo [00:00:34]: Joo. Luova verkko on Taiteen edistämiskeskuksen hallinnoima valtakunnallinen hanke, joka koordinoi EU:n ESR+-ohjelman teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Luova verkko tukee sekä tästä teemasta hakevia toimijoita että niitä kulttuurin ja luovien alojen hankkeita, jotka ovat jo saaneet rahoitusta. Että me tuemme taiteen kulttuurien luovien alojen toimijoita kehittämään omia ideoitaan ja yhteistyön muotojaan. Ensimmäisen hakukierroksen hankkeet ovat olleet käynnissä ja tuottaneet jo paljon oppeja, ja meidän tehtävä tiiminä on auttaa siinä, että hankkeessa syntyvät uudet toimintamallit ei jäisi semmoiseksi yksittäisiksi kokeiluiksi, vaan leviäisivät ja juurtuisivat pysyvämmin osaksi alojen arkea. Ja olemme nostaneet ajankohtaisia teemoja, jotka puhuttavat kenttää juuri nyt, kuten kestävän kehityksen kysymykset ja uudenlaiset yhteistyön muodot.

Kati Nuora [00:01:28]: No miten Minerva sä näkisit tämän hankkeen tavoitteet, ja mitä siinä nyt tällä hetkellä painotatte?

Milla Minerva Mertanen [00:01:36]: Pia kävikin tossa tosiaan läpi aika hyvin noita taustoja, mitä siellä on tällä hetkellä ollut. Tai oikeastaan koko hankkeessa tavoitteena ja ehkä se semmoinen isoin teko tai motivaattori, mitä Luova verkko tällä hetkellä tekee, niin Luova verkko on pyrkinyt tavallaan muuttamaan sitä sellaista ESR+-ajattelua kentällä, ja suhtautumista semmoiseen isoon ikään kuin rahoituskoneistoon, jota on pidetty ehkä vähän semmoisena vieraana, pelottavana, byrokraattisena ja näinhän varmasti on monessa tilanteessa ollutkin. Mutta yksi semmoinen ajatus meillä on ehkä ollut, semmoinen sisäinen motivaattori on ollut se, että me ollaan yritetty saada kenttä rakastumaan ESR+-rahoitukseen. En tiedä sitten onko näin tapahtunut, mutta ainakin sellaista asennemuutosta ehkä tähän rahoitusinstrumenttiin on saatu aikaiseksi.

Kati Nuora [00:02:23]: Varmasti. Mä muistan itse olin kentällä silloin ja saaneeni tällaista sparrausta siihen hankehakemukseen. Ja onhan se tietysti kiva tavallaan kuulla, kun niitä hakuja on tosi paljon erilaisia, että mitkä on just tämän haun pointit ja mitä tällä pyritään saavuttamaan sieltä EU:n puolelta, jotta osaa sitten vähän pallotella sitä omaa hanketta. Mitä sä Pia näkisit, että miten Luova verkko liittyy laajemmin tuohon luovien alojen kehittämisen kenttään Suomessa?

Pia Repo [00:02:54]: Kyllä mä näen, että Luova verkko toimii ikään kuin tämmöisenä yhdistävänä ja kokoavana voimana luovien alojen kehittämisen kentällä Suomessa. Kootaan yhteen eri alueilla ja hankkeissa tehtävää työtä ja jaetaan niitä oppeja ja malleja laajemmin. Ja samalla tuetaan toimijoita vahvistamaan sitä omaa osaamistaan esimerkiksi hankemuotoilussa ja yhteistyön rakentamisessa. Ja tämä hanke kytkeytyy myös suoraan kansallisiin tavoitteisiin, kuten kulttuuripoliittiseen selontekoon ja luovan alan kasvustrategiaan. Ja me tehdään aktiivisesti yhteistyötä muiden rahoittajien kuten Business Finlandin kanssa. Että lyhyesti sanottuna Luova verkko ei kehitä vain yksittäisiä hankkeita, vaan jollain tasolla koko alan toimintaympäristöä.

Milla Minerva Mertanen [00:03:40]: Ja luova ala on sellainen siitä kiinnostava, kun siinä on hirveän monia erilaisia toimijoita, ja aina kun on monia erilaisia toimijoita, niin se tarkoittaa, että siellä on monenlaista erilaista pääomaa käytössä. Ja sitten kun näitä pääomia osataan hyödyntää ihan siitä osaamispääomasta lähtien, niin se voi tuottaa jotain todella poikkeavaa ja se on hirveän kiinnostavaa, että tässä on jotain sellaista tämän alan kehittämisessä, että mä uskon tästä hyötyy hirveän moni muukin ala.

Pia Repo [00:04:04]: On ollut tosi hienoa nähdä, miten luovien alojen osaaminen saa yhä vahvemman paikan tämmöisessä yhteiskunnallisessa kehittämisessä, ja me saadaan olla mukana rakentamassa niitä rakenteita, jotka tekevät siitä mahdollista.

Kati Nuora [00:04:18]: Minerva, miten sä näkisit mitä uutta toi Luova verkko on tuonut tän alan rakenteisiin tai toimintaan?

Milla Minerva Mertanen [00:04:26]: Mä sanoisin, että yksi ainakin semmoinen keskeinen asia on tämmöinen yhteistyö, pyritään siihen, yksittäiset toimijat ei lähde tekemään yksin tai miettimään, miten me muutamme nyt, vaan lähdetään miettimään, mitä osaamista meiltä puuttuu, mistä me voitaisiin löytää sitä. Ja sitten nimenomaan tämmöistä esimerkiksi korkeakoulu- ja taiteen organisaatioyhteistöiden löytämistä ja sellaisia väyliä siihen, miten sitä lähdetään viemään sitä keskustelua eteenpäin. Ja sitten nimenomaan, että kaikki on sitä tarvepohjaista, ja se on ollut hirveän keskeinen asia meidän kaikissa sparrauksissa ja valmennuksissa ja materiaaleissa. Että oikeasti lähdetään tunnistamaan kentältä niitä tarpeita, eikä tehdä hankkeita, vaan hankkeiden vuoksi.

[00:05:03] [Musiikkia]

Kati Nuora [00:05:06]: Mitä Minerva sä itse teet tässä hankkeessa?

Milla Minerva Mertanen [00:05:09]: Mun tehtävähän on tässä hankkeessa ollut hyvin pitkälti tämmöinen sisällöllinen suunnittelu. Ja mä itse ajattelen, että se on semmoinen asiantuntijatyö nimenomaan siihen, että lähden koko ajan miettimään, miten se kenttä helpommin ottaisi haltuun sen rahoitusinstrumentin ja miten me voidaan luoda semmoisia menetelmiä ja materiaaleja, että ne sekä resonoi sinne ja kehittää sitä kentän osaamista, kun niitä hyödynnetään. Ja sitten, siinä on vähän semmoista pedagogista vinkkeliä myös. Mä mielelläni muotoilen erilaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja sen äärelle. Ja fasilitoin aina kun saan fasilitoida.

Kati Nuora [00:05:46]: Mites Pia, mitä sä teet tässä hankkeessa? 

Pia Repo [00:05:50]: Mun virallinen titteli taitaa olla asiantuntija, mutta työnkuva on hyvin pitkälti tuottajan työnkuva, eli vastaan meidän erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelusta ja koordinoinnista. Ja ollaan pyritty luomaan semmoisia tiloja, jossa voi verkostoitua ja myös päästä testaamaan näitä meidän kehittämiä menetelmiä käytännössä. On tärkeätä tuoda yhteen luovien alojen toimijoita eri puolilta Suomea. Työskentelen itsekin Kuopiosta käsin. Mulla on taustaa taiteen vapaan kentän tuotantotöistä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Kaikki tämä kokemus on auttanut myös ymmärtämään, miten monimuotoinen tämä luovan alan kenttä on ja millaista tukea se tarvitsee.

Kati Nuora [00:06:34]: Siis mun mielestä teillä on ollut tosi mielenkiintoisia tapahtumia, että teillä on ollut paljon just erilaista yhteistyötä, yhteistyöjuttuja. En nyt esimerkiksi teidän Eloon!-kiertue ja oli musta tosi mielenkiintoinen ja hyvä. Ja teillähän oli Suomen Yrittäjät siinä yhteistyökumppanina, eikö ollutkin?

Milla Minerva Mertanen [00:06:52]: Joo, sitä tehtiin tänä vuonna nyt syksyllä ja sitten viime vuonna myös kokeiltiin sitä alkuvuonna, että miten toimii ja millä lailla, mistä lähdetään alueilla liikenteeseen, mikä on se haaste. Tämä on vähän tämmöinen uudentyyppinen törmäysajatus siitä. Ei ainoastaan niin, että taiteilijat tulee ratkaisee jotain yritysten ongelmia, joka on semmoinen jossain määrin ihan kiinnostavastikin käytetty formaatti, mutta me yritettiin ihan selkeästi viedä heidät ikään kuin ratkaisemaan heidän yhdessä löytämiään haasteita ja ongelmia. Ja tänä vuonna oltiin Joensuussa ja Kuopiossa. 

Kati Nuora [00:07:27]: Kiinnostavaa. Varmaan sitten seuraavan hankkeen aikana kuullaan niistä, miten ne on kehittyneet.

Kati Nuora [00:07:35]: Luova verkko on tuonut tällaisen käsitteen, kun hankemuotoilu. Mitä se tarkoittaa? Ja miten se eroaa ihan perinteisestä, että hankkeita kirjoitetaan viimeisenä iltana deadlinea lähestyessä?

Milla Minerva Mertanen [00:07:47]: Lyhyesti, mä oon joskus kuvannut hankemuotoilun tarkoittavan sellaista, että se vähän vertautuu palvelumuotoiluun tai oppimismuotoiluun. Elikkä jotain muotoillaan. Niin se tarkoittaa tavallaan sitä prosessia, joka tehdään ennen kuin se suunnitelma lähtee sinne hankehakuun. Ja se, miten se eroaa ennen dedistä tehtävästä hätäisestä rykäyksestä, niin mä ajattelen niin, että se on nimenomaan niin hankemuotoilu on prosessi. Parhaillaanhan se tiedetään, että kuinka paljon meillä on aikaa resursseja käyttää tämän hankkeen muotoilemiseen ja kuinka paljon meillä on aikaa etsiä siihen yhteistyökumppaneita, Kuinka paljon me pystytään tavallaan todistamaan, ehkä tekee jotain lyhyttä pientä taustatutkimusta. Nämä on kaikki osa sitä hankemuotoilua. Ja yksi semmoinen tosi keskeinen asia, mikä hankemuotoilussa on, on se kohderyhmän osallistuminen, ei vaan lähdetä tekemään ylhäältä alaspäin vaan oikeasti lähdetään tekemään yhdessä sitä hanketta ja suuntaamaan sitä sinne, missä se haaste on.

Kati Nuora [00:08:42]: Joo, yleensä siinä viimeisen kahden tunnin aikana ennen deadlinea on vaikea saada niitä kumppaneita.

[00:08:49] [Musiikkia]

Kati Nuora [00:08:51]: No miksi Pia sinun mielestä luovilla aloilla tarvitaan tällaisia uudenlaisia välineitä ja työkaluja hankkeiden ja ideoiden muotoiluun?

Pia Repo [00:08:59]: Juuri sen takia, että luovat ideat eivät synny suoraviivaisesti, ne voivat olla yksi aikaa kokeilevia, intuitiivisia ja hyvin vaikeasti rajattavia. Ja tämmöiset perinteiset hankemallit ja rahoitusrakenteet perustuu usein siihen, että idea pitäisi määritellä ja mitata jo ennen kuin se on ehtinyt muotoutua. Nämä meidän tarjoamat työkalut ja mallit auttaa tekemään näkyväksi sen, mikä on vasta hahmottumassa. Ja ne auttaa jäsentämään ajatuksia niin, että niitä voi viedä eteenpäin, hakea kumppaneita ja rahoitusta. Mutta sitten samalla säilytetään se idean luova ydin ja herkkyys, mikä sitten taide- ja kulttuurialoilla on. Ja kyllä mä nään, että lopulta kyse on siitä, että luovat alat saavuttaa sen saman hankeosaamisen tason kuin muutkin alat, mutta niillä omilla ehdoillaan ja se luovuus edellä.

Kati Nuora [00:09:48]: Kyllä. No mites Minerva sä näkisit, että tämä luovien alojen hankkeiden suunnittelu eroaa esimerkiksi teknologia- tai yrityshankkeista?

Milla Minerva Mertanen [00:09:58]: Ajattelen sillä lailla, että se luova kenttä on usein hyvin prosessikestävä, eli se taiteellinen työ, mikä on usein siellä luovan alan taustalla, ja silloin mä ajattelen niin, että siellä saattaa olla myös tosi vahvaa sellaista, ja onkin tosi vahvaa, osaamista siitä, että se prosessi oikeasti ei ole tänään valmis, vaan ymmärretään, että se hanke itsessään on myös prosessi. Se kun saadaan se hankehakemus valmiiksi, niin ollaan saatu yksi osa sitä matkaa kuljettua. Ja sitten, jos miettii tällaisia teknologia- tai yrityshankkeita, niin useinhan niissä pyritään hyvin semmoisiin konkreettisiin päämääriin tai esimerkiksi yrityskehittämiseen tai pyritään selkeästi sellaiseen pääoman tavoitteluun, eli ihan taloudellisen pääoman tavoitteluun. Mä mietin, että kulttuuri- ja luovan alan hankkeessa usein se vaikuttavuus, mitä ollaan pyrkimässä tekemään, niin saattaa olla tavallaan… Sitä ei välttämättä voida mitata niin herkästi esimerkiksi taloudellisilla mittareilla heti, että mitä saadaan aikaiseksi. Se vaatii sen hankemuotoiluprosessin, sen hankesuunnitteluprosessin. Sitten se vaatii sen hankkeen ja sitten se vaatii vielä sen jälkeen sellaista kestävyyttä siihen, kun rupeaa ne tulokset oikeasti näkymään. Tämä on tosi kiinnostavaa se, että mikä siinä itse asiassa, että mitä on nämä yhteneväisyydet. Ja niitä voisi ehkä Luovat verkko 2.0 miettiä vielä eteenpäin, että onko siellä jotain sellaisia, miten voisimme muitakin aloja tukea.

Kati Nuora [00:11:28]: Kyllä. Kun te olette nyt noita teidän työkaluja ja metodeita käyttänyt, niin millaisia tarpeita olette huomanneet eri kohderyhmillä? Esimerkiksi taiteilijoilla, tuottajilla, pienyrityksillä? Vai onko se samanlaista se työskentely kaikkien kanssa?

Milla Minerva Mertanen [00:11:45]: Ei se ole samanlaista kaikkien kanssa. Hyvin useinhan siinä se osaaminen saattaa olla hyvin eri tasolla olevaa. Ja esimerkiksi yksi tämmöinen aika klassinen esimerkki, mihin mekin ollaan törmätty Luovassa verkossa on se, että yksittäisellä taiteilijalla saattaa olla paljonkin kokemusta apurahahakemuksista, erilaisilta säätiöiltä ja sitten tämmöinen ESR+-rahoitus, kun se on tavallaan toimintamuodoltaan niin erilainen, niin se vaatii nimenomaan sen muotoiluprosessin sinne alle, että se saadaan oikeasti silleen pitkälle. Se saattaa olla sitten, jos on tottunut hakemaan apurahoja, perustelemaan paljon sitä omaa osaamistaan ja tällainen prosessi saattaa olla sitten hirveän erilainen ja tuntua tosi työläältä esimerkiksi just sen takia, että mikä itse asiassa minun rooli onkin onkaan tässä. Että sitä ei välttämättä nähdä, että pelätään tavallaan ehkä sitä lähtemistä myös mukaan sen takia, ettei löydetä sitä omaa tulokulmaa. Sitten jos miettii taas tuottajia tai pienyrityksiä tai pieniä taideorganisaatioita, niin musta tuntuu, että tavallaan tosi monilla on myös semmoista valmiutta lähteä sellaiseen ESR+:aan. Oikeasti on olemassa jo sellaista osaamista, mitä ESR+:ssakin on hyvä olla, mutta sitä ei välttämättä vielä hoksata. Sitten moni näistä meidän menetelmistä, mitä me ollaan kehitetty, niin on ihan sellaiseen omaa ajattelua tukemaan ja sitä omaa sellaista, mitä teillä jo on.

[00:13:04] [Musiikki]

Kati Nuora [00:13:06]: Me ollaan kierretty vähän kuin kuumaa puuroa näitä teidän työkaluja, mitä Luova verkko on kehittänyt, mutta ehkä nyt olisi aika kertoa, että mitä ne on ollut ne varsinaiset työkalut, mitä teillä on ollut käytössä ja mitä te olette kehittäneet?
Milla Minerva Mertanen [00:13:22]: Yksi tämmöinen hirveän suosittu työkalu, mitä meillä on ja mistä tänään voin vielä puhua enemmänkin, on tämmöinen Ideasta hankkeeksi -kortit, joka on siis korttipakka. Ja se on myöskin ollut meidän idea koko ajan, että se sopii sekä tähän ESR+:aan, mutta se sopii myös moneen muuhun kehittämis- ja ajattelutoimintaan. Mutta se on, on testattu ja tarkoitettu hankkeen kehittämiseen. Sitten meillä on myös tällaisia erilaisia kankaita, jotka on ihan sillä idealla rakennettu, että siellä on tämmöinen ideakangas, jossa lähdetään etenemään numerokohtaisesti eteenpäin, että miten se, miten se hankkeen prosessi, mikä siinä ollaan tunnistettu, niin se on tavallaan kirjattu siihen auki. Ja sitten meillä on semmoinen 4T-kangas, joka perustuu tämmöiseen tarpeen tunnistamisen logiikkaan, että mitä se tarpeen tunnistaminen saa aikaiseksi ja miten oikeasti neljän kysymyksen kautta pääset siihen ytimeen, että miten ne etenee.

Kati Nuora [00:14:19]: Mihin hankkeen vaiheeseen ne sopii? Onko nämä enemmän ideointivaiheen työkaluja vai voiko niitä käyttää myös esimerkiksi hankearviointiin tai siinä matkan aikana sitten kun ollaan saatu se hanke käynnistettyä?.

Milla Minerva Mertanen [00:14:33]: Joo tosi hyvä kysymys. No erityisesti ideointiin on kehitetty kaikki. Nämä sopii erityisesti ideointiin, mutta ajattelen kyllä niin, tuo 4T esimerkiksi on semmoinen, mitä voi ihan pyöritellä omalla pöydällään ihan vaan sillä lailla, että lähtee aina välillä miettimään, että mitä itse asiassa olen tekemässä nyt ja kenelle ja miksi. Ja sitten tiedän, että näitä Ideasta hankkeeksi -kortteja on hyödynnetty hankeaikana. Niissä on semmoinen mahtava ominaisuus, että ne kortit on jaoteltu teeman mukaan. Eli esimerkiksi siellä on yksi sellainen selkeästi viestintää tukeva teema, että sitten jos huomaa, että siinä hankkeessa on viestinnän kanssa haasteita tai se on semmoinen, missä pitäisi lähteä nyt tavoittelemaan uudenlaisia kohderyhmiä, niin miksi en ottaisi niitä kortteja ja lähtisi niiden kysymysten kautta miettimään sitä omaa viestintäsuunnitelmaa tai -strategiaa. Kyllä tässä on tämmöinen strategian hiominen ollut koko ajan mielessä, että ne kortit ja muutkin materiaalit sopii sellaisee strategiseen työskentelyynn.

Kati Nuora [00:15:31]: Varsinkin sellaiset hankkeet, mitkä on yhden projektipäällikön vetämiä, eikä ole hirveästi sitä tiimiä, niin siinä helposti katoaa se punainen lanka sen hankkeen aikana, että mitä me oltiinkaan tekemässä. 

Milla Minerva Mertanen [00:15:45]: Joo, ja siinä herkästi käy se, että sä sokeudut itse sille omalle prosessillesi, että sulle on selvää monet asiat, mitkä tavallaan ulospäin ei ole selvää. Se on kyllä ihan sellainen ajatus siitä, että sillä pystyisi ehkä sanottamaan ulos ja muille ja vieraille henkilöille sitä hanketta.

Kati Nuora [00:16:01]: Koska sä Minerva olet vetänyt niin paljon näitä työpajoja ja kokeiluja, ja mäkin oon nähnyt huikeita, nopeita sprinttejä niillä, niin minkälaista… Mitä sä oot nähnyt itse tapahtuvan, kun osallistujat tulee mukaan siihen prosessiin ja alkaa käyttää näitä teidän työkaluja?

Milla Minerva Mertanen [00:16:20]: Näissä on joku sellainen jännä, me ollaan saatu näihin joku sellainen toiminnallisuus ja sellainen… haluaisin sanoa leikillisyys, mutta sitä ei varmaan ESR+-hankkeessa saisi sanoa. Mutta sellainen, että ihmiset heittäytyvät näiden pariin. Myös sellaiset ihmiset, jotka ei välttämättä muuten heittäydy semmoiseen ideointiin, niin yhtäkkiä tällaisten korttien avulla onkin syntynyt tosi kiinnostavia vuoropuheluita. Tai tosi kiinnostavia ja uusia hankkeita. Valtava määrä, jos olisi kerätty kaikki uudet hankeideat ylös, niin olisi jo monta sataa sivua tekstiä. Mutta on tavallaan syntynyt sellaisia arvaamattomia tilanteita. Nämä ehkä ruokkii sellaiseen innovoimiseen.

Kati Nuora [00:17:01]: Kun ei oikein vielä tiedetä ja tunneta tai ryhmäydytään hyvin nopeasti, niin siitä on hirveästi apua, että on kysymykset, mistä lähtee puhumaan, ettei tarvitse ihan tyhjän päältä lähteä.

Milla Minerva Mertanen [00:17:13]: Toi on tosi hyvä havainto. Tämä on tavallaan työkalu, minkä äärellä ei tarvitse puhua siitä, mitä minä olen, vaan sitä omaa ajattelua, miten me voidaan lähteä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Nämä on kysymyksiä, jotka vie sua eteenpäin.
Kati Nuora [00:17:26]: Oot sä sitten tällaisessa ehkä pidemmissäkin prosesseissa, niin oletko sä nähnyt, että osallistujien ajattelu ja ideat muuttuu hyvin paljon sen prosessin aikana? Vai onko se semmoista pientä hiomista vai onko se täysi transformaatio vai kaikkea siltä väliltä?

Milla Minerva Mertanen [00:17:42]: Se on kaikkea siltä väliltä. Se on sekä että. Muistan nyt noista meidän sparraussessioista viime keväästä, niin nähtiin ihan kaikkea tavallaan, oli sekä niitä jotka lähti tosi… oli siinä vaiheessa se heidän hankemuotoilu, että kun he otti meihin yhteyttä, tuli myös sparraukseen, niin sitten se oli tosi semmoista pientä ja siroa se työskentely. Ja he sai tosi paljon sellaista oman viestin ja sen oman asian tukea näistä menetelmistä. Se tavallaan tuki sitä. Mutta sitten toisaalta oli myös semmoisia tilanteita paljon, joissa se ajatus saattoi olla vielä hyvin leveä tai haki suuntaansa. Ja sitten kun me ohjattiin se sparrauksen myötä, toki siinä tavallaan sen sparrauksen aikanakin se saattoi jo kristallisoitua tai lähteä täsmentymään, mut sitten nää oli vielä semmoinen työkalu minkä voi antaa heille mukaan, ottakaa nää, tehkää näillä, menkää näillä eteenpäin ja oikeasti täyttäkää tää kangas ja käyttäkää siinä apuna näitä kortteja. Ja tosi moni sitten palasi, otti meihin yhteyttä myöhemmin tai oli muuten yhteydessä ja sanoi, että tää oli just se ratkaiseva hetki, mikä oli tosi tärkeä siinä kohtaa, kun he ei oikeastaan tienneet, mihin suuntaan kannattaa lähteä. Silloin sä et tuu sen oman ajattelun varassa, vaan sä oot työkalun varassa, joka vie sinua eteenpäin.

Kati Nuora [00:19:02]: Toi on just se, että sä sokeudut sille, että  mikä on mitäkin, kun sä pyörittelet vaan yksinäsi. Mut  joo, sä vähän kerroitkin noita reaktioita, mutta minkälaisia niitä yleisesti on ollut? Onko nämä jäyhät suomalaiset ottaneet nämä hyvin vastaan ja onko tää ollut innostusta vai? Onko ollut myös epäilyksiä tai onko tää liian leikillinen metodi joillekin esimerkiksi just nää kortit?
Milla Minerva Mertanen [00:19:28]: No mä aattelen niin, ne on saanut lähtökohtaisesti hirveän hyvän vastaanoton. Toki kun mä mietin tavallaan näitä tilanteita, missä me ollaan oltu, me ollaan ne on usein tavallaan kulttuurien tai luovan alan tekijöitä. Sitten toisaalta meidän Eloon!-kiertueellakin oli nää meidän menetelmät käytössä ja oli muun muassa kortit mukana myös. Ja jossa oli  elinkeinoelämän tyyppejä myös ja siellä oltiin vaan, että okei vau, mahtavaa kiinnostavaa. Nää on aika helposti lähestyttävät, nää ei ole mitenkään semmoiset provosoivat tai liian pelottavat tai oudot. Tässä on tavallaan se muotoiluprosessi ollut kyllä hyvin silleen oikeasti hyödyllinen ja järkevä. Mehän testattiin näistä sitä ensimmäistä versiota, semmoista kopiokoneella printattua versiota aika paljon ja testattiin, miten ne oikeasti toimii, kuinka paljon niitä pitää olla, mitä kysymyksiä siellä pitää olla.

Kati Nuora [00:20:15]: Eli tekin kehititte nämä käyttäjien kanssa yhdessä. Se on varmasti yleisestikin aika hyvä metodi.

Milla Minerva Mertanen [00:20:23]: Ja ehkä tästä vielä semmoinen, että jotenkin mun tekee mieli sanoa vielä se, että kun miettii luovan alan tai Luovan verkon tavoitetta, niin meillä on se luovan alan hankeosaamisen kehittäminen, niin kyllä mä mietin sitä, että täytyy löytää se semmoinen kultainen keskitie, ettei se menetelmä ole liian heille ominainen, se ei ole liian taidelähtöinen tai liian tuttu, jotta se vähän tökkii sinne vieraalle maaperälle. Ja sitten samaan aikaan se ei kuitenkaan voi olla semmoinen, mullekin on tosi tuttuja palvelumuotoilun menetelmät, ja sitten jos on ottanut suoraan sieltä jonkun yksittäisen kankaan, niin se voi olla heille taas liian kaukainen ja liian sellainen, tavallaan bisneskehittämisen menetelmä. Se, miksi me ollaan lähdetty ihan kokonaan uudenlaisia menetelmiä tähän rakentamaan, niin johtuu osittain siitä. Se on semmoisen kompromissireitin löytäminen, joka oikeasti toimii tälle meidän kohderyhmälle.

Kati Nuora [00:21:14]: Ihan eka ei ajattelisi, että ESR+-hakemuksen tekeminen olisi hauskaa. Mutta nuohan tietysti… tuollainen korttipelaillut, niin se kuitenkin avaa itselle uusia näkökulmia ja sitten on myös ihan kivaa hommaa.

Kati Nuora [00:21:31]: No mitä Pia, mitä sanoisit ihmiselle, joka ajattelee nämä menetelmät on liian leikillisiä tai yksinkertaisia?

Pia Repo [00:21:42]: Tää on tosi hyvä ja tärkeä kysymys, ja se aika ajoin tulee vastaan. Leikillisyys ja nämä pelilliset elementit, ne ei ole oikeasti niin vieraita meille, kun joskus ajatellaan. Me käytetään niitä arjessa jatkuvasti, kerätään bonuspisteitä ja erilaisissa sovelluksissa on kaikenlaisia motivaatiokeinoja, se on osa meidän arkea. Ja luovien alojen hankkeissa tämmöinen leikillisyys on itse asiassa hyvin vakava asia, se auttaa vapauttamaan sitä ajattelua ja näkemään asioita eri näkökulmasta. Mutta ne meidän työkalut eivät tee sitä työtä ihmisten puolesta, vaan auttaa tekemään näkyväksi sen, mikä on vielä muotoutumassa. Ja tosi tärkeä pointti on nyt tässä ajassa, kun tekoäly on niin vahvasti läsnä monessa kehittämisprosessissa, niin on tosi tärkeää säilyttää se inhimillinen näkökulma. Ja me halutaan tiiminäkin muistuttaa, että hankkeita suunnittelevat ja arvioivat ihmiset edelleenkin. Ja siksi myös tämmöinen luovuus, leikillisyys ja tunne on arvokas osa sitä työtä. Vähän dystooppinen ajatus olisi se, että koneet kirjoittaisivat näitä hakemuksia ja ne myös arvioisivat niitä, jos mentäisiin tämmöiseen koneiden vuoropuheluun. Kyllä me tarvitaan kuitenkin täällä taiteen, kulttuurin ja luovan alan kentällä ihmisiä tekemään näitä. 

[00:23:10] [Musiikkia]

Kati Nuora [00:23:13]: Jos nyt ajatellaan sitä fasilitointia ja näitä työkaluja. Voiko ihmiset hyödyntää näitä työkaluja itsenäisesti vai tarvitaanko tässä aina joku ohjaaja rinnalle?

Pia Repo [00:23:26]: Joo kyllä voi hyödyntää, kaikki nämä työkalut on tehty niin, ne toimii myös itsenäisesti, esimerkiksi mainittuja Ideasta hankkeeksi -kortteja voi ottaa käyttöön vaikka oman tiimin kanssa. Ne auttaa jäsentämään ajatuksia, vie sitä ideaa eteenpäin. Se on vähän semmoinen ulkopuolinen sparraaja, näkymätön sparraaja. Mutta tietysti sitten fasilitaattorin kanssa pääsee usein syvemmälle. Mut tärkeintä on, että nää työkalut madaltaa sitä kynnystä lähteä kehittämään ideaa yhdessä muiden kanssa. 

Kati Nuora [00:23:58]: Miten sä Minerva näkisit, koska se fasilitaattorin tuki sitten on tässä kaikkein tärkein tässä hankemuotoiluprosessissa?

Milla Minerva Mertanen [00:24:04]: Kun tulee niitä semmoisia lukkoja tai niitä alkukäynnistyshaasteita. Tai sitten kun on ne kymmenen ideaa. Olen päässyt fasilitoimaan myös sellaisia tilanteita, missä se haaste on se, mitkä on roolit, että siellä voi olla tosi erilaisia toimijoita, mutta tavallaan se roolien erilaisuus ei oo selkeä, mitä lähdetään rakentamaan sinne tehtäviksi siinä hankkeen sisällä. Toki on myös se, että joskus tarve on olemassa ja tunnistettu kentältä, että on joku haaste mikä pitää lähteä ratkaisemaan, mut sitten ei vaan kerta kaikkiaan tiedetä, mihin suuntaan pitäisi lähteä. Ja silloin mun mielestä fasilitaattorin esittämät kysymykset voi olla hirveän ratkaisevia.

Kati Nuora [00:24:45]: Miten sä näkisit mikä se fasilitaattorirooli on, kun käyttää tällaisia työkaluja tai muuttuuko se jotenkin?

Milla Minerva Mertanen [00:24:55]: Mä aina ajattelen, fasilitaattorin tärkein tehtävä ja hienoin hetki aina fasilitoinnissa on se, kun sä huomaat, että homma toimii. Ja voit ottaa sen kaks askelta taaksepäin juoda sitä kahvia ja olla onnellinen siitä, että prosessi etenee ja ihmiset on onnellisia. Innostuineita ja onnellisia menemässä eteenpäin. Totta kai sinne kuuluu sitten myös alamäkiä ja ylämäkiä. Mutta mä ajattelen myöskin niin, jotta tämmöisiä työkaluja voi käyttää, niin sen onhan siinä luottamuksen ilmapiiriä. Tavallaan ylipäätänsä se ympäristö täytyy olla… se asia, minkä äärellä ollaan, niin selkee kaikille. Se ei ole vaan silleen, että ottakaa tästä nuo kortit, mä lähden. Fasilitaattori on kuitenkin se, joka johtaa sitä prosessia. Nää saattaa olla niin mukaansa vieviä tämmöiset ideoinnit, ja sitten kun lähdetään pallottelemaan ja uppoudutaan ja oikeasti lähdetään uimaan siellä ideoinnin meressä, niin sitten se fasilitaattori on kyllä se, joka sanoo ”no niin nyt, muistutan tästä viidestä minuutista, siirtykää seuraavaan” ja tavallaan ohjaa hyvin pitkälti sitä.

Kati Nuora [00:25:53]: Joo. Se oli kyllä just siinä, mitä mä näin, niin oli just se, että se aika nopeasti roihahti se keskustelu ja sytty siitä, kun oli niitä työ menetelmi. Mut just sitten  täytyisi suitsia sitä aika paljon, kun oli niin kiire siinä sitten tehdä sitä.

Milla Minerva Mertanen [00:26:19]: Niin, useinhan se ideointi on sellaista, joka kuitenkin saattaa olla semmoista… se on semmoinen niin kuin eteenpäin kulkeva juna, johon jonkun pitää oikeasti niitä sekä niitä pysäkkejä ohjata sinne, että oikeasti se pysyy aiheessa ja jollain tavalla rajoittaa se, että se ei lähde ratkaisee kaikkia maailman ongelmia, koska se on hirveän tyypillistä myös, että sitten nähdään se potentiaali ja mahdollisuus sillä omalla idealla siinä, yhteistyössä kehitetyllä idealla, että sitten yhtäkkiä lähteekin semmoiset sytykkeet ja ne onkin sitten sitä luokkaa, että ”hei sitten vielä tää, sitten vielä tää, sitten vielä tää”. Että toi on sitten seuraava hanke jo.

[00:26:55] [Musiikkia]

Kati Nuora [00:26:57]: Jos miettii näiden teidän työkalujen tulevaisuutta, niin mihin se Pia näkisit, että näitä menetelmiä voisi soveltaa hankemuotoilun lisäksi? Onko näistä hyötyä myös muualla?

Pia Repo [00:27:10]: Ymmärtääkseni niitä käytetään hyvin paljon erilaisiin, ihan ilmeisesti kaupunkien tasolla strategiatyöhön ja vaikka mihin näitä on levinnyt. Semmoiseen kehittämistyöhön, jossa halutaan yhdistää se luovuus ja rakenne. Että esimerkiksi taiteen, koulutuksen, teknologian, yritysmaailman yhteistyöhön ja moni työkalu, niin kun sanottiin jo aikaisemmin, toimii tämmöisen tiimityön ja yhteiskehittämisen välineenä varmasti hyvin erilaisissa yhteisöissä.

Kati Nuora [00:27:41]: Nythän on paljon puhuttu eri ekosysteemien välisestä yhteistyöstä ja eri toimialojen välisestä yhteistyöstä. Ja siinähän on aika suuri potentiaali, jos saataisiin luovat alat tekemään vaikka perinteisen teollisuuden ja tällaisten kanssa yhteistyötä. Tai yritysmaailma ja koulutus ehkä on lähempänä sitten taas luovaa alaa. Mutta miten näkisit ihan eri toimialoja yhdistävissä yhteiskehittämishankkeissa voisi käyttää näitä työkaluja, voisiko ne tukea sitä prosessia?

Milla Minerva Mertanen [00:28:16]: Ehdottomasti. Kyllä mä näen, siinä on sellainen… noissahan usein, mitä sä kuvaat, on eri ekosysteemejä, niin haaste saattaa olla, että ei ole ikään kuin yhteistä kieltä. Tai itse asiassa, se haaste on se, että me ajatellaan, ettei ole yhteistä kieltä. Ja sitten kun lähdetään siihen prosessiin, tai voisi kuvitella, että voisi lähteä jollain sellaisella yhteisellä työpajalla liikenteeseen, missä sitten fasilitaattori voisi lähteä esimerkiksi jonkinlaisen alustuksen kautta liikenteeseen, jonkinlaisten yhteisten ongelmien havaitsemisen kautta liikenteeseen, niin sitten tavallaan se yhteinen kieli onkin se, etä siellä on saatettu tunnistaa samoja ongelmia tai sellaisia haasteita, mutta ne on siellä toimialojen omasta näkökulmasta käsin. Ja sitten se, että miten se yhteinen hanke, yhteiset tavoitteet ja yhteiset päämäärät ja yhteiset ne, miten oikeasti saadaan se muutos aikaiseksi, niin mä näen, että se voisi olla semmoisen muotoiluprosessin tulos, että ihan aidosti lähdetään miettimään, mitä tämä luova ala, mitä esimerkiksi joku teknologiayritys tai mitä tämä elinkeinoelämän toimija tuo, että mikä se on se palikka, mikä siihen tetrikseen sopii ja mitä siitä seuraa. 

Kati Nuora [00:29:25]: Kun ei tunneta toisia, eikä tunneta toisen toimialaa, niin ei oikeastaan edes tiedetä, mitä voisi itse tarjota. Se on vähän sellainen... tarvitaan vähän tutustumisen välineitä.

Milla Minerva Mertanen [00:29:35]: Tää on ihan kiinnostavaa, ettei myöskään tiedetä sitä, miten tavallaan se toinen toimiala voisi ratkaista minun haasteen. Siinä tulee vähän sellainen se vuoropuhelun puute, ja sellaisen aidon dialogin käyminen. Ja sitten toisaalta, jos ei omaan lähipiiriin tai ekosysteemiin kuulu tämmöisten ja tämmöisten alojen edustajia, niin missä sä käyt sitä keskustelua?

Kati Nuora [00:30:01]: Kyllä.

Milla Minerva Mertanen [00:30:01]: Missä sä löydät sitä muuta kuin mediassa. Täytyy tavallaan olla hirveän hereillä. Siitä, että lähtisi itse etsimään, mitä tuo toimiala voisi ratkaista tässä mun näkökulmassa.

Kati Nuora [00:30:13]: Kyllä, ja toi olisi kuitenkin kaikki mun mielestä tietää, että Suomessa on tosi siiloutunut työelämä ja jäykät rakenteet, että teknologiafirmat palkkaa usein niitä sen alan koulutettuja ihmisiä pelkästään, jolloin se ajattelu on aika samanlaista kaikilla sen yrityksen henkilöillä. Eli tavallaan on tiedossa, että voitaisiin vähän hämmentää pakkaa ja sekoittaa ajatuksia, niin olisi varmaan hyödyllistä, että olisi uusia versoja ihan kaikille toimialoille. 

Milla Minerva Mertanen [00:30:50]: Ja tuommoinen tietynlainen homogeenisyyshän monella lailla vaivaa meitä. Me olemme herkästi saman henkisten ja samanlaisten ihmisten kanssa ja se sitten ihan… menisinkö sitten kuitenkin kysymään tuolta toiselta toimialalta, miten sinä tekisit tämän? 

Kati Nuora [00:31:06]: No tästä päästäänkin, että minkälaisia toiveita tai tavoitteita teillä on, Luovan verkon seuraavaan vaiheeseen? 
Milla Minerva Mertanen [00:31:13]: Yksi sellainen, mitä me ollaan lähdössä seuraavaksi tekemään, on noi meidän hankkeiden, jotka toimii tässä meidän hankeverkostossa, eli ensimmäisestä hakuvaiheessa rahoitettujen hankkeiden ja sitten ne, jotka saa nyt päätökset, lähdetään tukemaan heitä vaikuttavuuden arvioinnissa. Eli se on tavallaan sitten se seuraava steppi siinä kohtaa, kun hanke lähtee käyntiin, että mitä itse asiassa ollaan ja pyritään saamaan aikaiseksi ja miten sitä arvioidaan. Ajattelen, tarvitaan jonkinlaista kiinnostavaa työkalua. Jonkinlaista kiinnostavaa tulokulmaa. Jotain muuta, kun pelkkää Exceliä mitä täytetään, että se oikeasti saadaan dynaamiseksi ja vuorovaikutukselliseksi sekä sen prosessin suuntaan, mutta myös ehkä kentän suuntaan.

[00:31:52] [Musiikkia]

Kati Nuora [00:31:54]: No jos kuulija nyt saa idean tätä jaksoa kuunnellessaan, että hän haluaisi lähteä leikkimään korteilla tai hankemuotoilua tekemään, niin mikä olisi se ensimmäinen konkreettinen askel, joka kannattaisi ottaa?

Milla Minerva Mertanen [00:32:12]: No jos kuulija saa tämmöisen ajatuksen, niin hänellä on todennäköisesti myös joku haaste tai joku asia, minkä hän on havainnut ympärillään, joka vaatisi puuttumista tai korjaamista tai muutosta. Ja siinä kohtaa tai ylipäätänsä, kun idea siitä, hankemuotoilu olisi kivaa tai olisi kiinnostavaa ottaa tämmöinen työkalu käyttöön, niin kannattaa suunnata sinne meidän nettisivuille ja katsoa sieltä sitten. Siellä on ihan erikseen laitettu materiaalit, eli sieltä löytyy sekä hankekortit myöskin. Hankekortit on olemassa myös tämmöisenä ihan fyysisenä pakkana ja niitä saa aina silloin, kun luo verkko jossain päin maailmaa pyörii. Meillä on aina mukana pari pakkaa. Ja silloin, kun me vedetään työpajaa, niin totta kai osallistujat pääsee sitten saamaan myös itselleen näitä työkaluja. Hyvin pienelläkin ajatuksella kannattaa mun mielestä ottaa materiaalit käyttöön, että se idea saattaa syntyä sitten niitä plärätessä tai tutkiessa tai niihin tutustuessa. Ne löytyy semmoiselta nettisivulta, kun www.taike.fi/luovaverkko. Ja sitten siellä on vielä erikseen Materiaalit-alasvu.

Pia Repo [00:33:19]: Nyt kun on seurannut näitä hankeprojekteja, niin mä oon huomannut, että tosi tärkeätä on, sitten kun se idea syntyy, niin ensimmäisenä pohtii kenelle se on ja miksi se on tärkeätä. Onko kyse oman toiminnan kehittämisestä vai jostain, joka voi vaikuttaa laajempaan toimintaympäristöön? Se on mun mielestä semmoinen ensimmäinen iso hoksautus. Ja jos on tästä jälkimmäisestä, niin silloin kannattaa lähteä kokeilemaan ja testaamaan sitä ideaa ensin omassa lähipiirissä ja sitten vähän laajemmalti verkostoissa. Ja sitten jos huomaa, että ihmiset innostuu ja haluaa tulla mukaan, niin sitten se on semmoinen asia, joka osuu johonkin ytimeen ja tarpeeseen. Ja silloin, ja sitä kannattaa lähteä rakentamaan eteenpäin. 

Kati Nuora [00:34:08]: Joo, eli ei kannata omassa mielessä vaan miettiä, pitää kynttilää vakan alla.

Pia Repo [00:34:13]: Näin juuri, kynttilät palamaan näin joulun alla.

Kati Nuora [00:34:19]: Kyllä. Jes, hei kiitos Pia ja Minerva. Oli hauska puhua tästä. 

Milla Minerva Mertanen [00:34:22]: Kiitos Kati tämä oli mahtava sukellus takaisin tähän materiaalien ihmeelliseen ja inspiroivaan maailmaan. 

Pia Repo [00:34:33]: Kiitos Kati ja Minerva.

[00:34:35] [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:34:37]: Tämän jakson tuotti Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hanke. Luova verkko koordinoi Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teema. Autamme luovien alojen osaajia ideoimaan kehittämisaiheita ja hakemaan ESR+-rahoitusta. Lisäksi tuemme teemasta rahoitettuja hankkeita. Tutustu materiaaleihimme osoitteessa taike.fi/luovaverkko.