Yhteisöjä ja ansaintaa lohkoketjuissa

[Musiikkia] 

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:01]: Taiteen ja kulttuurin rahoitus on murroksessa. Miten löytää uusia tapoja luoda ja ansaita muuttuvassa maailmassa? Luova käänne -podcastissa taiteen, kulttuurin ja luovan alan tekijät kertovat kokemuksistaan.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:14]: Miten uudet teknologiat voi muuttaa taiteen ansaintalogiikkaa? Tänään pureudutaan erityisesti web3-teknologiaan ja sen hyödyntämiseen musiikkialalla. Minä olen Sofia-Charlotta Kakko, Luovan verkon hankepäällikkö, ja kanssani on keskustelemassa indieyhtye Animal Moden Jenni Sainio ja Eero Ekebom. Tervetuloa.

Jenni Sainio [00:00:35]: Kiitos paljon. 

Eero Ekebom [00:00:36]: Kiitos.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:38]: Web3:a luonnehditaan internetin vaiheeksi, jossa käyttäjät voi omistaa oman datansa ja osallistua päätöksentekoon hajautetun teknologian avulla. Toisin kuin web2:ssa, esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla, data ei ole keskitetysti suurten yritysten hallussa. Juuri tämä omistajuuden hallinta ja hajautettu päätöksenteko tuo uusia näkökulmia esimerkiksi musiikin julkaisuun web3:ssa. Niin, kerrotteko lyhyesti, mitä kautta te päädyitte kiinnostumaan web3:sta?

Jenni Sainio [00:01:07]: Meidän duon kanssa siis, me oltiin jo varmaan julkaistu eka sinkkumme 2024 alkupuolella ja sitten tuli puheeksi. Eerolla oli jo aikaisemmin osaamista jossain määrin, sä olit tutustunut NFT:iden kautta web3:een. Ja sitten satuin yhden ammatillisen tuttuni kautta näkemään Facebookista hänen postauksensa, että etsitään tämmöiseen isompaan hankkeeseen indiemusantekijää tai -tekijöitä, joilla olisi kiinnostusta tai kokemusta aiheesta.

Eero Ekebom [00:01:39]: Joo, sitä kauttahan me sitten otettiin yhteyttä ja sitten päädyttiin tutkimaan aihetta lisää. On tämmöinen EU-rahoitteinen projekti, minkä puitteissa me sitten lähdettiin penkomaan, ja sitä sitten puolisen vuotta työstettiin omaan tahtiin.

Jenni Sainio [00:01:57]: Tässä isossa LUME-hankkeessa on useampi ammattikorkeakoulu mukana, niin sitten me käytännössä Metropolialle työksemme tehtiin tämä pilottihanke, eli he tavallaan haki siihen osioon.

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:10]: Eli teidät ihan pyydettiin toimimaan tällaisina koekaniineina.

Jenni Sainio [00:02:14]: Joo, mä luulen, että oli semmoinen avoin kysely, että kuka olisi jollain tavalla perehtynyt aiheeseen. Ja veikkaan, että on ollut aika haastavaa löytää indiemusan tekijöitä tai ylipäätään musantekijöitä Suomesta, joilla olisi jotain edes pikkuista ymmärrystä aika haastavasta aiheesta. Ja meillä ei ollut varsinaisesti kokemusta sen tekemisestä yhdistettynä musiikkiin, mutta meidän tulokulmasta voi sanoa, siis Eeron ja mun, että mä olin aivan noviisi ja kaikki termistö oli mulle tosi uutta ja Eerolle taas tutumpaa. Sitten se oli mahdollista myös sen takia, että Eerolla oli jo valmiiksi sitä teknologista osaamista siihen.

Eero Ekebom [00:03:01]: Se oli varmaan 2018, mä oon tutustunut ihan siihen lohkoketjuteknologiaan varmaan etupäässä silloin, kun Bitcoinit ja muut alkoi nostaa vähän päätään, alkoi saamaan mediassa näkyvyyttä. Sitä kautta sitten oon lähtenyt tutkimaan sitä aihealuetta. Luonnollisestihan nämä musiikkiin liittyvät NFT:t on rakennettu sen teknologian päälle, niin vaikka se on vähän spesifimpi juttu, niin se on luonteva lisä siihen kokonaisuuteen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:38]: Te julkaisitte NFT:nä, akustisen version teidän kappaleesta Up Close. Ja otetaanpa ihan alkuun vielä kaikille kuulijoille selväksi, että mitä NFT tarkoittaa. 

Jenni Sainio [00:03:49]: NFT tulee sanoista non-fungible token, eli tämmöinen yksilöity, lohkoketjuun tehty, korvamerkitty omistajuus. Tässä tapauksessa tälle meidän akustiselle versiolle siitä biisistä, jonka  voi hankkia tälle alustalle, johon me tehtiin kaupalliseen OpenSea -palveluun aluksi. Se mintattiin niin sanotusti, eli vietiin sinne lohkoketjuun. Tässä tuli muitakin termejä. Tämmöinen yksilöintitodistus sille, että jos sen haluaa itselleen, niin sitten se on siellä nähtävissä ja sen siirtyminen tai ostaminen on olemassa, kenellä se on. Toisin kuin vaikka tämmöisissä, mitä paljon käytetään musiikin suoratoistopalveluissa, niin vaikka me maksetaan niistä, jos halutaan esimerkiksi ilman mainoksia jokin palvelu, niin sittenhän siellä voi kuunnella vaikka kuinka paljon musiikkia. Mutta tässä sen sen omistaminen on ikään kuin suoraan mahdollista artistilta sille kuulijalle. Haluatko Eero täydentää vielä tuota?

Eero Ekebom [00:04:57]: En tiedä. Tossa nyt tuli aika tyhjentävästi. Ja näitä NFT:itä siis ei pelkästään musiikissa vaan käytetään myös… No kuvataiteessa on ollut paljon pinnalla ehkä enemmän kuin musiikissa jopa tossa pari–kolme vuotta sitten ja oli semmoinen iso hype aiheesta. Ja sitten näitä voi käyttää myös ihan aitoustodistuksina fyysisille esineille yhtä lailla, koska tämä on semmoinen hyvin vaikeasti väärennettävissä oleva hajautettu kirjanpitojärjestelmä, tämä lohkoketju. Se ymmärtääkseni myös toimii monessa liiketoiminnallisessa asiassa tämmöisenä aitoustodistuksena. Esimerkiksi elintarvikkeita on vaikeampi väärentää, kun niitä kuljetetaan, kun logistiikkaan on sidottu lohkoketju siihen aitoustodistuksiksi. Että se on yksi tapa myös.  

Sofia-Charlotta Kakko [00:05:51]: Eli voisiko tätä hieman verrata vaikka sellaiseen numeroituun vinyyliin, jota kenelläkään muulla ei ole juuri sitä versiota tästä samasta?

Eero Ekebom [00:06:01]: Joo, hyvinkin. Tässä on itse asiassa mielenkiintoista musiikin osalta, että kun me ollaan siirrytty semmoiseen… Ennen ihmiset osti paljon fyysisiä levyjä, vinyyleitä, CD-levyjä. Ja on siirrytty sitten tähän digitaaliseen jakeluun, missä tavallaan kadonnut semmoinen tietynlainen yksilöitävä omistajuus, että kaikki vaan striimaa semmoisia hirveitä massoja musiikkia. Niin tämä ehkä vähän… Tässä on mahdollisuus ainakin teoreettisesti palauttaa sitä vähän semmoista yksilöitävää omistajuutta kappaleille. Eli sä pystyt todistamaan, että sulla on tavallaan se ainoa aito kappale tai kopio siitä biisistä. Voi olla esimerkiksi, että jotain biisiä on julkaistu vaikka 100 kappaletta NFT:nä ja sitten niillä on aitoustodistukset, että niitä voi myydä vähän niin kuin keräilykappaleena sitten mahdollisesti.

Jenni Sainio [00:06:54]: Se mahdollistaa sen, että niitähän voi myydä eteenpäin, jos haluaa. Ja  nekin näkyy sitten siellä, ne siirtymät tai myynnit siellä lohkoketjussa. Eli no, se nyt meidän tapauksessa tässä pilotissa ei ollut ehkä millään tavalla tavoitekaan tai realismia, mutta kyllähän siellä on tapahtunut niin eri taidemuotojen puitteissa, että ne kerää arvoa ja lisääntyy ihan samalla tavalla kuin täällä reaalimaailmassa jotkut taideobjektit.

Eero Ekebom [00:07:22]: Ja sitten siellä on myös tämmöisiä uudenlaisia ansaintamalleja. Tästä tuli mieleen esimerkiksi semmoinen, että voidaan luodessa NFT tai vastaava määrittää, että jokaisesta uudelleenmyynnistä alkuperäinen luoja saa tietyn prosentin, vaikka 5 tai 10 prosenttia. Että aina kun se myydään eteenpäin, niin siitä saa provikan se artisti jatkossakin. Se on semmoinen, mitä ei reaalimaailmassa ainakaan hirveästi ole tullut vastaan tänä päivänä vielä, mutta tuolla se on ihan suht normaali käytäntö. 

[00:08:01] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:08:03]: Mitä teidän NFT:nne sitten sisälsi? Mikä se käytännössä oli?

Jenni Sainio [00:08:10]:  No se sisälsi sen, että ensin tehtiin akustinen versio meidän ekasta sinkusta, just tästä Up Closesta. Se oli käytännössä se biisi, ja muistanko mä oikein, että me pistettiin sitä 100 kappaletta sinne. Päädyttiin semmoiseen hyvin selkeään tuotteeseen, jos näin voi sanoa, että se on se biisi, joka on myös kuunneltavissa muutenkin.

Eero Ekebom [00:08:35]: Kauppapaikalla voi käydä kuuntelemassa sen biisin maksamatta mitään. Ja sitten jos haluaa ostaa sen, niin sitten saa sen itselleen, vähän niin kuin just sen aitoustodistuksen, että on itsellään se pienestä rajatusta määrästä se yksi niistä. Sitten muistelen, että laitettiin siihen myös, että jos haluaa sitten vielä itselleen ladata sen biisin vaikka wavina, niin siinä oli mukana maininta, että laittakaa meille tietoa niin voidaan lähettää teille kylkiäisenä se sitten. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:09:07]: Mitä sitten, kun tämä kappale oli äänitetty ja valmiina äänitiedostona, niin mitä sitten?

Eero Ekebom [00:09:13]: Joo, tämä tapa millä me tehtiin eli se OpenSean kautta vieminen, niin se tuntui vähän hankalalta. Ensinnäkin OpenSeassa se, että ne musa-NFT:t esimerkiksi, ne pitää olla tietyn muotoisia ja siinä pitää olla aina kuva mukana, että sä et voi laittaa pelkkää musiikkia sinne NFT:nä, mikä oli jännä. Sitten piti keksiä siihen kuvitusta. Se voi olla still-kuvaa tai liikkuvaa kuvaa. Sitten siitä tehdään se tiedosto. Ja sitten sinne pitää syöttää tosi paljon kaikenlaista taustatietoa. Mutta nämähän oli vasta siinä vaiheessa tietysti, että jos on ihan uusi, että lähtee ekaa NFT:tä tekemään, niin sittenhän pitää olla kaikki kryptolompakot tehtynä sun muut, että siinä on tämmöistä valmistelevaa työtä myös.

Jenni Sainio [00:10:00]: Ja sitten sen tutkimista. Mä en muista ihan tarkkaan. Sä tiesit OpenSea-alustan, mutta että mihin sen vie, koska se on aika runsas ja nopeasti liikkuva ja elävä se kenttä siellä. Mihin se käytännössä, mihin tai missä se julkaistaan, että sekin päätyy… tai että mitä päätöksiä siinä on sitä ennen ja ratkaisuja just siinä prosessissa, mitä kysyit. Mehän tehtiin käytännössä sitten biisikuva, joka oli tavallaan sovellus siitä sen sinkun alkuperäisestä. Tämmöisiä päätöksiä. Eero teki tosi paljon, että eihän mulla ollut osaamista siihen, että miten luodaan kryptolompakko. Mä muistan, kun sä laitoit viestin, että nyt oot luonut kryptolompakon, niin se on ollut mulle aluksi ihan hepreaa. Mutta ehkä korostan sitä tässä kohdassa, että on ihan mahdollista oppia ymmärtää näitä termejä. En itse osaa vieläkään luoda kryptolompakkoa, mutta vaikka tämä oli suhteellisen lyhyt projekti, niin kyllä siinä ajassa saa semmoisen perusymmärryksen, miten se logiikka toimii. Mulla oli kyllä selkeästi vastustusta aluksi, että miten tässä nyt, mitä mä opin, mutta se on mahdollista.

Eero Ekebom [00:11:16]:  Sehän on lähtökohtaisesti pitää olla joku lompakko. Siinä on pieniä kuluja, ne liittyy siihen, että   laitat sen sun NFT:n sinne myyntiin ja luot sen. Nykyään ne summat on hyvin pieniä. Pitää tietysti tunnistautua sinne OpenSea'hin esimerkiksi omalla kryptolompakon osoitteella, että se nykyään toimii tunnisteena vastaavasti kuin henkilötiedot kauppapaikoissa. Ja tosiaan itse tuli mentyä nyt vähän vaikeamman kautta ehkä tuossa kohtaa, mutta semmoinen on tullut tässä viime aikoina vastaan, että toi maailma lähestyy koko ajan sitä, että se olisi käyttäjälle helpompaa, vaikka ei tuntisi sitä teknologiaa. Että siihen nyt kannattaisi tutustua hiljalleen, koska se alkaa olemaan siinä pisteessä, että se teknologia on tietyllä tavalla häivytetty sinne taustalle ja alkaa olemaan ihmisten käytettävissä niin sanotusti. Nykyään on jo enemmän tommoisia… jenkit ajaa semmoista politiikkaa, että siellä krypto alkaa olemaan pankkien hyväksymä ja tietyt kryptorahastot, niin sehän sitten leviää vähän sieltä. Ja sitä mukaa myös on alkaa tulla tämmöisiä esimerkiksi Visa-kortteja, joissa sitten on sekä normaali pankkitoiminnallisuus, että siellä saattaa olla linkattuna valmiiksi mahdollisuus käyttää tiettyä kryptolohkoketjua. Tätä tulee koko ajan lisää, että sitten sitä kautta se voi olla, ettei tarvitse kohta enää miettiä sitä kryptolompakon luomista, vaan sulla on joku Visa-kortti ja sitten se on siinä kyljessä.

Jenni Sainio [00:12:49]: Jossain vaiheessa sä sanoit lainsäädännöstä ja sen rajoituksista vielä, niin mikä se olikaan?

Eero Ekebom [00:12:56]: No meillä on konkreettisesti tullut vastaan yhdessä tämmöisessä DAO:ssa, mistä voidaan vähän puhua hetken päästä. Mutta siis ylipäätään, kun toi on niin uusi teknologia sillä tavoin kuitenkin, vaikka onkin nyt ollut 10 vuotta ja risat, niin se lainsäädäntö on hyvin puutteellista. Ei ole kaikista sovittuja sääntöjä, ei tiedetä miten asioiden pitäisi toimia. Kaikki verotukselliset asiat… meillä just tämmöinen KYC-tunnistautuminen, jolla estetään rahanpesua jollain EU- tai globaalilla tasolla, niin se pysäytti meidän toiminnan pidemmäksi aikaa. Ja vaikka nyt ei rahaa pestäkään, mutta ihan nämä  vaatimukset, mitä toimijoilla on. Niin kaikkea tommoista tulee vastaan siis.

Sofia-Charlotta Kakko [00:13:50]: Voisiko sen tälleen hyvin yksinkertaistaen sanoa, että jos web2:ssa tehdään kauppaa ja tunnistaudutaan pankkitunnuksien ja Visan, Mastercardien ja tällaisten avulla, niin sitten taas tuolla web3:ssa se on se kryptolompakko ja ne kryptovaluutat, joilla asiat pyörii?

Jenni Sainio [00:14:12]: Kyllä sanoisin, että joo. Tällein karvalakkimallilla sanottuna niin joo, kyllä.

Eero Ekebom [00:14:19]: Mä oon nähnyt ihan Suomessakin, on yksi tämmöinen iso kryptotoimija, joilla on esimerkiksi alkanut tulemaan sitä, että sinne suomalaisilla pankkitunnuksilla kirjaudutaan ja sitten sulla on tietyt osoitteet siinä, mitkä ne on yhdistää ja varmaan ainakin osan niistä osoitteista ilmoittaa verottajalle, että mitä niissä tapahtuu.  

Sofia-Charlotta Kakko [00:14:43]: Ja sitten jos ajatellaan, että te myytte sitä teidän NFT:tä ja saatte sinne teidän kryptolompakkoon tuloja, niin onko se tulo kuitenkin mahdollista vaihtaa ihan euroiksi jossakin, että saatte sen käyttöön muuallakin kuin web3:ssa?

Eero Ekebom [00:14:56]: Joo verrattain helposti. Se on ihan hyvinkin nopeata, että nyt on tosiaan semmoisia Visaan yhdistettyjä krypto-osoitteita. Esimerkiksi sulla voi olla semmoinen tietty... Voisin esimerkiksi sieltä OpenSeasta siirtää tiettyyn krypto-osoitteeseen niitä varoja ja sitten se on kytketty jonkun tämmöisen palveluntarjoajan kautta, että niillä on Visa siinä samassa ja sitten mä voin vaikka maksaa suoraan sillä Visalla kaupassa, että se muuntaa sitä kryptovaluuttaa siitä lennosta. Tämmöisiäkin on nyt tullut enemmän.

[00:15:31] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:15:33]: Mainitsit aikaisemmin nämä DAO:t. Kerrotko vähän lisää, mikä on DAO?

Eero Ekebom [00:15:39]: Sanopa Jenni, mistä se lyhenne tulee, kun mä en muista.

Jenni Sainio [00:15:42]: Decentralized autonomous organization.

Eero Ekebom [00:15:46]: Joo. Eli tämmöinen hajautettu organisaatio. DAO:t on semmoisia, että siinä yhteisomistuksellisesti tehdään, ollaan kuin palvelun osaomistajia ja sitten myös omistajuussuhteessa saadaan päättää sen palvelun asioista. Tekee vähän kuin osuuskuntia tai osakeyhtiöitä oikeastaan. On tietty prosentti osakkeista ja sitten siitä saa sen päättäjyyden samassa suhteessa.

Jenni Sainio [00:16:18]: Kun keskusteltiin lyhyesti aiheesta tässä ennen tänne tuloa, niin jotenkin Eero vielä selvensi mulle sitä, että esimerkiksi OpenSea on kaupallinen toimija ja sitten taas Audius toimii eri tavalla, että siellä on eri logiikoita. Audius on siis musiikkiin keskittyvä DAO nimenomaan. Niin siellä sitten voi osallistaa vaikka hypoteettisia yleisöjä, kuulijoita, faneja tekemään päätöksiä tai vaikka osallistumaan biisin sanoituksiin. Mietin mitä se voisi olla käytännön tasolla. Siinä on semmoinen yhteisöllisyyden mahdollisuus ihan eri tavalla. Se on aika lailla siellä sitten sen artistin, artistien eli sisällöntuottajan käsissä, että mitä se voi  olla. Ja mä olen paljon miettinyt jossain kohdin sitä projektia sitä, kun mun toinen ammattitausta on esittävän taiteen yleisötyöstä ja yleisön osallistamisesta asiantuntijatasolta täällä reaalimaailmassa, että mitä ne yhtäläisyydet ja erot sitten siellä voi olla. Mutta se vaatisi sen yhtä lailla, kun vaikka mille tahansa musakokoonpanolle reaalimaailmassa, niin varmasti sellaisen pitkäjänteisen työn fanien tai semmoisen heimon luomiseen, mikä vauhdittaisi sitä, että siellä olisi hyvänlainen pöhinä ja oikea vuorovaikutus lähtisi liikkeelle myös web3:ssa. Se olisi mun näkökulmasta etenkin indieartistille semmoinen pitkän linjan työ.

Sofia-Charlotta Kakko [00:18:01]: Laitoitteko te myös sitä kautta biisin eteenpäin?

Eero Ekebom [00:18:07]: Joo, laitettiin ja itse asiassa me laitettiin se alkuperäinen Up Close. Tässä Audiuksessa, niin siellä ei tarvitse olla NFT:tä, että se NFT on tavallaan oma juttunsa. Musiikkia voi olla lohkoketjussa ilman NFT:tä ihan hyvin, että se on vähän erilainen lähestymistapa. Se on hassua, kun Spotifyssa saattaa tulla puolessa vuodessa euro rahaa, niin tuolla tuli viikossa euro rahaa tai jotain. Ihan eri suhteessa voi tienata oman musiikkinsa levittämisellä, mutta se on meillä vähän kesken vielä se tutkiminen. Toki sinne voi mennä kuka tahansa penkomaan. Niillä on ihan miellyttävä käyttöliittymä. Se on vähän kuin Spotify, mutta lohkoketjussa. Siellä on enemmän vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, että artisti itse päättää miten levittää omaa musiikkiaan. Sitä voi antaa eteenpäin, kuunneltavaksi ilmaiseksi tai pyytää rahaa. Sitten voi olla vapaaehtoisia veloituksia, voi laittaa oman biisin vaikka stemmat, että tehkää remixejä tästä. Siellä on tosi paljon enemmän vapautta ja vaihtoehtoja kokeilla. Siellä on myös yhteisöllisyyttä myös. On kaikkia ”viikon trendaava juttu”, ja ihmiset kilpailee ja keskustelee niistä. Nyt siellä on tullut artistikolikot, että voi tehdä oman artistitokenin. Me ei olla vielä tehty Animal Mode -kolikkoa, mutta ehkä sekin koittaa jonain päivänä.

Jenni Sainio [00:20:10]: Ja sen voi nimetä itse. Me ollaan palloteltu, mikä sen valuutan nimi olisi. On  se vähän hauskaa, tämmöinen pikku kuriositeetti, mutta kertoo jotain luovuuden mahdollisuudesta pienessä mittakaavassa. Mutta korostan myös, että se vaatii teknologian ymmärrystä tosi vahvasti. Tossakin isommassa hankkeessa on juuri nämä ammattikorkeakoulut, ja mä sanoin, että olisi todella tärkeää yhdistää musan tekijöitä teknologiapuolen osaajiin. On tosi vaikea lähteä lentoon musasisältöjen tai minkä tahansa taidesisällön puolesta web3-maailmassa ilman teknologiaosaamista. Harvalla on sitä taitoa. Eero on myös musiikkiteknologi yhdeltä koulutukseltaan, ja olen ymmärtänyt, ettei se keskity web3-maailmaan. Se on ihan  oma työnsä, että mä en olisi millään tavalla pystynyt handlaamaan sitä vain musiikkiosaamisellani tai perustietoteknisellä työelämäosaamisella.

[00:21:27] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:21:29]: No, mitä tästä kokeilusta on nyt jäänyt teille käteen? Mikä olo on nyt web3:sta ja sen mahdollisuuksista?

Eero Ekebom [00:21:37]: Sanotaan, että jos nyt NFT:stä puhutaan, niistä oli hirveä hype 3–4 vuotta sitten, milloin se nyt oli. Se painottui kuvapuolelle aika paljon ja oli tämmöisiä keräiltäviä, jotka maksoi satatonnia. Nykyään ehkä kympin. Siellä on ollut sellainen hirveä hehkutus, joka sitten tuli alas just tästä samasta aitoustodistus-uniikki-digitaalinen-taideteos-jutusta. Esimerkiksi OpenSea on pysynyt pystyssä kauppapaikkana, eikä oo kadonnut, mutta on vaikea sanoa, onko se laskusuhdanteessa vai oikealla todellisella tasollaan. Tämä teknologia voi olla tuntematon monille, vaikka pääsee hiljalleen mainstreamiin enemmän. Paljon on kasvuvaraa ja potentiaalia. Oma fiilis on, että sillä ei vielä tee valtavia rahoja välttämättä, paitsi harvat, mutta siinä se on mielenkiintoinen, että se kasvaa koko ajan. Ja se on tulossa normaalin käyttäjän haltuun, sillä tavalla, että se teknologinen kikkailu ollaan häivyttämässä sieltä. Ja sitten kolmantena semmoinen, että vaikka tuosta ei suoranaisesti tulisi rahaa, kannattaa pitää mielessä, jos yhtään kiinnostaa musiikintekijänä ne epäsuorat hyödyt, joita ei voi pistää numeroiksi. Siellä voi verkostoitua, löytää kivaa jengiä ja tehdä musaan niiden kanssa, voi löytyä uusia ideoita, uusia tapoja markkinoida tai myydä omaa musaa. Siinä on niin kuin uusi maailma tietyllä tavalla, että kannattaa perehtyä vaikka sen takia jo itsessään.

Jenni Sainio [00:23:24]: Haaste on se, että mitä jäi käteen, siellä on paljon mahdollisuuksia, mutta sen tutkiminen ja ajankäyttö siihen, että ymmärtää edes, miten koko se maailma toimii. Mekin mietittiin projektin alkuvaiheessa, että kuka osaisi jeesata meitä, mistä tässä kannattaa lähteä liikenteeseen. Se on vähän kuin opettelisi uutta kieltä. Sitten ehkä musantekijälle vielä se, että meilläkin oli pari tai muutama tuttu, jotka oli jollain tavalla toiminut siellä. Me jututettiin paria ihmistä ja munkin kuvataidealan tuttu, joka on siellä, on tehnyt joitain vuosia sitten tai ymmärsi sitä maailmaa ja sanoi, että no se hype oli silloin, oliko se 2022 vai 2021 kieppeillä. Aika haastava oli sitten löytää niitä musiikkialan kontakteja. Sitten me saatiin vinkki Farcaster-nimisestä, olisiko se sosiaalinen media, jossa huudeltiin aluksi, että kuka on tehnyt, onko kokemusta. Haettiin hashtageillä NFTmusic ja musicNFT ja kaikkea. Se jäi kyllä hyvin puutteelliseksi se tieto. Paljon sai tehdä työtä, että heitellä verkkoja vesille ja aika itsekseen me sitten jäätiin siinä, että mistä tietoa löytyy. Semmoisena haasteena. Mutta se varmaan helpottuu, jos ja kun tämä valtavirtaistuu.

Eero Ekebom [00:24:52]: Sitä voi verrata startup-maailmaan tietyllä tavalla, että kun oli se hype, niin niiltä ajoilta oli jäänyt paljon sellaisia, jotka oli käynnistämässä liiketoimintaa ja sivut vielä olemassa, mutta ei mitään toimintaa. Kun yritti viestitellä tai kysellä ihmisiltä, niin heinäsirkat soitti jossain taustalla. Ei mitään kontaktia. Näitä tuli käytyä läpi ehkä 40–50, ja niistä ehkä 5 oli sellaisia, joista oli hyötyä. Tosi suuri osa oli vain kadonnut jonnekin.

Jenni Sainio [00:25:26]: Mun näkökulmasta kuitenkin yllätyin, kun tehtiin loppuraporttia projektista, vaikka meidän osalta tutkimustyö jatkuukin. Että ei vitsit, että mä ymmärrän perusperiaatteet. Ja vaikka menisi aikaa, ajatellaan vaikka muutamia vuosia, että web3 tulisi lähemmäksi arkielämää ja musa-alaa tavalla tai toisella, niin tuli semmoinen olo, että kyllä tämä ymmärrys säilyy. Ties vaikka, siitä voi joskus olla hyötyä. Siitä mulle tuli sellainen iloinen ja vähän ylpeä olo, että suht lyhyessä ajassa se on mahdollista. Katsoin Areenasta, MTV3 Katsomosta aiheeseen liittyviä dokkareita tai haastatteluja, googlasin tietoa ja artikkeleita luettiin jonkun verran. Erilaisia, just termistöstä. Niin sitten, kun munkin tuttavapiiri, ystäväpiiri on hyvin suurelta osin kulttuurin ja taidealan ammattilaisia eri tehtävissä, ihan taiteilijoita ja toisaalta sieltä hallinnolliselta puolelta. Niin tämä on kuin hepreaa suoraan sanottuna lähes kaikille. Kun yritän selittää, mitä on tehty, ihmiset sanovat, että onpa mielenkiintoista, mutta en tajua tuosta yhtään mitään. Ammattitaito on tosi sisältökeskeistä, se on se haaste. Todella toivon, että tästä tulisi saavutettavampaa.

[00:27:07] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:27:07]: No hei, sanokaas vielä tähän loppuun joku sellainen unelma, mikä teillä on sitten, jos tämä lähtee tästä valtavirtaistumaan. Tai sanoisin jopa, että kun ajan kanssa ollaan semmoisessa tilanteessa, että saatte tehdä siellä jotain. Niin mikä olisi Animal Moden semmoinen huippu, mitä te nyt osaisitte kuvitella web3:ssa teille?

Jenni Sainio [00:27:29]: No mä heitän semmoisen, mikä tuli jossain kohtaa, kun ymmärsin sen, että voi yhdistää NFT:n joka on virtuaali- tai audiomuodossa, niin sen voi yhdistää fyysiseen tuotteeseen. Vaikka että ostaa omistusoikeuden sekä että. Jotenkin mä ajattelen, että olisihan se hienoa, että nämä kaksi maailmaa yhdistyisi tai kohtaisi, että joku porukka innostuisi meidän musasta, niin heidät voisi kohdata kasvokkain, tai että se toisi hyötyä tänne reaalimaailmaan. Ehkä tämä ajatus tulee myös siitä, siinä yhdessä artikkelissa, jonka sä jaoit ihan viime aikoina, niin että kuinka ihmiset loppujen lopuksi janoavat live-tilanteita. Keikat on tosi suosittuja. Tän mä näkisin, että miten se voisi yhdistyä.

Eero Ekebom [00:28:32]: Niin siis, mikä jäi mainitsematta, niin NFT:ssä voi laittaa, esimerkiksi me oltais voitu laittaa meidän akustiseen NFT:n kylkeen, että kun omistat sen, pääset johonkin viptilaisuuksiin jutskailemaan keikan jälkeen tai ennen tai jotain. Niihin voi laittaa tuommoisia fyysiseen maailmaan liittyviä asioita. Musta ne puhuu fygitaalisista tuotteista, kun yhdistää fyysisen ja digitaalisen, huvittava termi. Mitä mä oon miettinyt, niin on teoreettinen mahdollisuus, vähän epätodennäköinen, mutta periaatteessa miksei, niin jos kaikki musiikki olisi lohkoketjuun rakennetuissa palveluissa, niin pystyttäisiin antaa hinta sille musiikille eri tavalla kuin tällä hetkellä striimipalveluissa. Sitten päästäisiin vähän takaisin siihen, että musiikintekijät saisivat oikeasti vähän enemmän järkevää korvausta työstään. Se olisi hienoa. Ja yksi sivuhuomautus musiikintekijöille, niin mulla on tullut vastaan viime aikoina jonkin verran semmoisia lohkoketjuun osittain rakennettuja pelejä, joihin niihinkin tarvitaan musiikkia. Tämä teknologia luo sivutuotteena mahdollisuuksia myös musiikintekijöille.

Jenni Sainio [00:29:52]: Se tuli tosiaan jossain vastaan, että ehkä se mahdollisuus, mitä mekin voidaan pallotella suhteessa Animal Moden musaan on ne kontekstit. Että nythän me lähdettiin liikenteeseen sillä perusbiisillä ihan sellaisenaan ilman, että se liittyy mihinkään muuhun kuin sen musan itseisarvoon. Olen ymmärtänyt, että tuolla maailmassa musiikki peleissä on paljon kovemmassa nosteessa, että mitä muita, jos se ei ole pelimaailma, niin mitä se voi olla? Sitten toinen, että kyllä mä ainakin pohdin aluksi, että hittolainen, ketä ne siellä on siellä maailmassa, kun se on niin kasvotonta. Ja nyt mulla oli ehkä semmoista, en mä tiedä oliko se ennakkoluuloa tai tietämättömyyttä, että he ovat tämmöisiä data-ammattilaisihmisiä, jotka kykenevät siellä sukkuloimaan ja pysyy siinä ketterässä muutoksessa web3-maailmassa mukana. Mä en vieläkään tiedä keitä he ovat, mutta siis tietenkin semmoinen ymmärrys siitä, miten mä sanoisin, potentiaalisesta yleisöpohjasta olisi välttämätöntä, että mitä he kaipaavat. Mä ajattelen, että siinä koko ajan olisi oltava se vuorovaikutus, että mehän voidaan sinne tuutata, mitä ikinä luovuus suoltaa ja mahdollistaa, mutta se vaatisi sen pohjustamista pidempään, että mitä he kaipaavat, mitä he haluaisivat tehdä meidän kanssa. Sellaista kohtaamista ja se on hyvin erilaista. Mitä ne keinot siellä maailmassa voi olla, koska ne on eri logiikalla kuin täällä tässä fyysisesti maailmassa?
Sofia-Charlotta Kakko [00:31:29]: Kuulostaa siltä, että joku pieni kipinä on tai pieni kärpänen on puraissut, että ehkä ette ihan heti ole unohtamassa tätä web3:a, vaikka se ei nyt saman tien ala sitä ansaintaa tuomaan, niin kuulostaa siltä, että saatatte siellä vielä jatkossakin pyöriä.

Jenni Sainio [00:31:46]: Joo. Jäädään seuraamaan ja seurataan ehdottomasti. Ja ollaan silleen iloisesti yllättyneitä ja ihan kiitollisia, että suht pian tämän pilotin jälkeen, joka nyt päättyi syyskuun lopussa tänä vuonna, niin on tullut muutama kutsu tulla puhumaan tästä aiheesta, esimerkiksi tänne. Kiitos siitä. Me ollaan ehkä vähän hämmentyneitäkin siitä, että ai jaa, tulipa tätä tutkittua sitten kuitenkin perinpohjaisesti sen aikaraamin puitteissa.

Sofia-Charlotta Kakko [00:32:22]:  Ja kyllä mä sanoisin, että te olette osannut tätä nyt tänäänkin avata taas sellaisella tavalla, että yksi askel lähempänä ymmärrystä olen taas itsekin. Hei kiitos tosi paljon, kun tulitte meille vieraiksi Jenni ja Eero.

Jenni Sainio [00:32:37]: Kiitos.

Eero Ekebom [00:32:38]: Kiitos.

[00:32:39] [Musiikkia] 

Sofia-Charlotta Kakko [00:32:40]: Tämän jakson tuotti Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hanke. Luova verkko koordinoi Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemaa. Autamme luovien olojen osaajia ideoimaan kehittämishankkeita ja hakemaan ESR+-rahoitusta. Lisäksi tuemme teemasta rahoitettuja hankkeita. Tutustu materiaaleihimme osoitteessa taike.fi/luovaverkko.
 

[Musiikkia]