Suomi ansaitsee ja saa oman kello- ja korumuseon

Samoihin aikoihin kun aloitin läänintaiteilijana Taikessa, oli Kellomuseolla virinnyt ajatus laajentaa toimintaansa myös koruihin. Pienellä korualallamme, jolla on maailmanlaajuistikin ajateltuna huima historia, omaa teollisuutta ja valtavan hienoja taiteilijoita, ei kuitenkaan ollut omaa museota. Ajatus korumuseosta on ollut monelle kauan kaivattu haave ja tarpeellinen palanen alan kehittymisen kannalta. Etenkin aikana, jolloin taideteollisuusalojen koulutusleikkaukset ovat kouraisseet korualan koulutusta rankalla kädellä, on museolle entistäkin enemmän tilausta alaa kokoavana voimana. 

Haivainnekuva tulevasta Kulttuuriloisto-rakennuksesta.

Havainnekuva tulevasta Kulttuuriloisto-rakennuksesta, johon tuleva museo muuttaa heti sen valmistuttua vuoden 2022 alkupuolella. Kuva: Kellomuseo.

Oli hienoa päästä heti alkumetreiltä vuonna 2017 mukaan ideointi- ja kehittämistyöhön ja vahvistamaan uudenlaisen museon toimintaedellytyksiä. Pääsin mukaan alan kehittämisen ytimeen. Neljän vuoden ajan olen ollut mukana luomassa tapahtumia ja näyttelyitä sekä saattamassa ja sitouttamassa taiteilijoita mukaan toimintaan. Mutta tärkeimmäksi koen osallistamis- ja saavutettavuussuunnitelman, joka on osa laajempaa taidelaitosten saavutettavuuskokonaisuutta. Sitä teen osana Taiken kulttuurihyvinvointipalvelujen kehittämistyötä.

On myös Taiken ansiota, että yhteistyössä on synnytetty tapahtumia jo ennen kuin korut ovat virallinen osa museon toimintaa. Suuri osa toiminnoista jää elämään vielä läänintaiteilijakauteni jälkeen. Näitä ovat mm. Korutaiteilijoiden kertomaa -illat, Kansainvälisyys-tapahtumat ja korublogi sekä erilaiset näyttelyt. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita Aqua, Ambra, Aquila -kilpailun näyttelyn, joka päätyi museolle koronasyksyllä 2020 ja rajoituksista huolimatta näyttelyssä ehti parin kuukauden aikana käydä yli 8 000 kävijää. Myös pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppaisen näkökulma uudenlaisista teknologioista ja pelillistämisestä on mukana museon tulevaisuuden suunnitelmissa.

Matkan varrella on ollut ylä- ja alamäkiä, niin kuin aina näissä prosesseissa tuppaa olemaan. Mutta nyt myötätuuli puhaltaa! Museon uudet tilat rakentuvat ja avautuvat vuoden sisällä Espoon WeeGee-museokeskuksen naapuriin ja kehittämällemme uudenlaiselle tietopankille on myönnetty Museovirastolta kohtuullisen suuri tuki. Museon julkistama Mesenaatti-joukkorahoituskampanja on avoinna aina kesäkuun loppuun saakka.

Museo syntyy uudistuneena ja uusissa tiloissa ensi vuoden alussa. Siitä on alusta alkaen pyritty tekemään energinen ja uudenlainen toimija, joka museotehtäviensä lisäksi elää alan kehityksessä mukana ja tuo alaamme näkyväksi. Ja mikä tärkeintä – museo pyrkii siihen, että laaja-alainen saavutettavuus on sen sisäänrakennettu ajattelutapa, eikä mikään erikseen ajateltava poikkeus tai kustannuserä. Huimaa, Suomi ansaitsee ja saa oman kello- ja korumuseon!

Korutaide-videoita osaksi uuden museon kokoelmaa

Läänintaiteilijatyöhön kuuluu erilaisten tapahtumien ja kokousten järjestäminen ja niihin osallistuminen. Heräsi idea, että tapahtumien tauoilla ja odotellessa väkeä saapuvaksi voisi viedä korujen ja niiden tekemisen taidon ”ilosanomaa” eteenpäin mainosten tavoin. Videoissa on kuvattu kolmea korutaiteilijaa työssään, ja haastatteluissa he kertovat korujensa synnystä ja inspiraation lähteistään. Videot siis syntyivät tarpeesta levittää taiteen tekemisen iloa laajempaan tietoisuuteen. Videot siirtyvät uuden syntyvän Kello ja korumuseon kokoelmiin vuonna 2022. Ehdotukset kuvattavista tekijöistä pyydettiin Ornamolta, Suomen kultaseppien liitolta ja Korutaideyhdistykseltä. Kuvatut taitajat ovat Anna Rikkinen, Inni Pärnänen ja Juha Koskela. Kuvaajaksi pyydettiin korutaiteilija Wiebke Pandikow. Videot ovat nähtävissä Taiken korutaiteen edistämisen sivuilla.

Viimeksi muokattu: 11.05.2021


Heli Kauhanen katsoo kameraan hymyillen.

Heli Kauhanen on korutaiteen läänintaiteilija. Hän on mukana vaikuttamassa ja luomassa korualalle pysyviä rakenteita, ja edistämässä korutaiteen esilletuloa, saavutettavuutta ja osallisuutta.

 

Viimeksi muokattu: 11.05.2021