Taiteilijoiden ja kuntien tiiviimpään yhteistyöhön tarvitaan osaamista

Uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan taiteilijoita ei arvosteta etenkään pienemmissä kunnissa. Taiteilijat tuntevat olevansa omissa asuinkunnissaan näkymättömiä samaan aikaan, kun päätöksentekijät ja viranhaltijat palkkaavat taiteilijoita tai hankkivat teoksia ja esityksiä oman kunnan ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa taiteilijoille jää usein tunne, että paikallisia taiteentekijöitä ei tunnisteta, ei arvosteta eikä luottamusta taiteilijoiden osaamiseen ole. Kuntien kulttuurivastaaville ja kuntapäättäjille tarvitaan enemmän kykyä nähdä lähelle. Kampanja oman kylän, kaupungin tai kaupunginosan taiteilijoiden tunnetuksi tekemistä varten olisi tarpeen.

Kuvituskuva.

Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten julkistamistilaisuudessa (Taike & Cupore Talks -webinaari 15.4.2021) kommenttipuheenvuorojen pitäjiksi oli kutsuttu Satakunnan taidetoimikunnan puheenjohtaja, kuvataiteilija Marjo Heino ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee

Pienten kuntien ja taiteilijoiden välinen yhteistyö on mutkatonta

Kuvataiteilija Marjo Heino piti barometrin tuloksia pitkälti omien kokemustensa mukaisina. Hän ilmaisi huolensa etenkin nuorista taiteilijoista, joiden vastauksista nousi esiin näköalattomuutta suhteessa omaan asuinkuntaan. Monet nuorista taiteilijoista olivat valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle parempien työskentelyedellytysten vuoksi. Kyselyn perusteella taiteilijoiden on usein helpompi ottaa yhteyttä kuntaan pienemmissä kuin suuremmissa kunnissa. Myös Heino kertoi hieman vastaavasta kokemuksesta, sillä ennen kuntaliitosta hän oli tehnyt paljon yhteistyötä kunnan kanssa, sen jälkeen ei. 

Marjo Heino oli tehnyt listan siitä, miten kunnat voisivat käynnistää yhteistyön taiteilijoiden kanssa. Listan sisältö vastaa hyvin barometrikyselyyn tulleita vastauksia. Ensinnäkin kunnat voisivat kutsua taiteilijat koolle keskustelemaan ja kertomaan omista tarpeistaan ja toiseksi kunnat voisivat tarjota tyhjiä tiloja taiteilijoiden käyttöön. Taiken läänintaiteilijoita voisi käyttää tiedonlähteinä ja ideoijina, koska he tuntevat hyvin alueensa taiteentekijät. Myös verkostoituminen muiden kuntien kulttuurivastaavien kanssa on tärkeää tiedon ja kokemusten jakamiseksi. 

Yksi etenkin omassa kunnassa asuvien kuvataiteilijoiden asemaa parantava toimi olisi prosenttiperiaatteen käytön edistäminen. Oman alueen taiteen ja taiteilijoiden näkyvyyttä tulisi lisätä esimerkiksi some-kanavien kautta. Kaiken kaikkiaan kunnan kulttuurivastaavien ja päättäjien tulisi työllistää oman kunnan taiteilijoita ja tilata heiltä teoksia.

Kuntakenttä on jakautunut kahteen – osa panostaa taiteeseen ja kulttuuriin, osa ei 

Erityisasiantuntija Johanna Selkee nosti omassa puheenvuorossaan esille täsmälleen saman asian, mikä kuntien, ja miksei taiteilijoidenkin, barometrivastauksissa tuli esille eli kuntakentän jakautuneisuuden kahteen erilaiseen joukkoon. Niihin, joissa on tarjolla laaja ja niihin, joissa on tarjolla suppea kokonaisuus taidetta ja kulttuuria. Osa kunnista panostaa taiteeseen ja kulttuuriin, osassa kuntia taide ja kulttuuri on jo ajettu alas. Selkee piti kokonaisuudessaan barometrin tuloksia erinomaisena ja ajankohtaisena läpileikkauksena siitä, miten taiteilijat kokevat kunnan toiminnan, asennoitumisen ja suhtautumisen taiteen tekemiseen ja toisaalta, miten kuntaorganisaatio tunnistaa taiteilijan sekä tekijänä että kohderyhmänä. 

Selkee tunnisti tuloksista myös rahoitusta kohtaan esitetyn kritiikin: Mikä on vapaan kentän ja taidelaitosten osuus? Mikä on eri taiteenalojen ja toimijoiden asema? Kaikkialla Suomessa ei toteudu tasapuolisuus eikä riittävä taso rahoituksen suhteen. Koska barometrin tulosten mukaan taiteellisen työn tekeminen ja edistäminen nähdään vahvasti valtion tehtävänä, osa kunnista ei suhtaudu tähän tehtävään riittävän vakavasti. Selkeen mukaan hyvä uutinen oli se, että taiteilijat ovat valmiita työskentelemään kunnassa myös oman taiteenalansa ulkopuolisissa töissä, mikä lisää taiteilijoiden työ- ja toimintamahdollisuuksia. Tämä on kuitenkin yleensä mahdollista vain niissä kunnissa, joissa tehdään yhteistyötä yli sektorirajojen.

Selkeen mielestä hyvä uutinen on myös se, että taiteilijat ja kuntatoimijat haluavat keskenään tiiviimpään yhteistyöhön. Esteeksi koettiin sekä kunnissa että taiteilijoiden keskuudessa tiedon, osaamisen ja resurssien puuttuminen. Tässä asiassa Taikella olisi varmasti annettavaa molemmille osapuolille. Taikessa aloittava kunnille ja julkiselle sektorille suunnattu asiantuntijapalvelu voisi jakaa esimerkkejä toimivista yhteistyömalleista sekä taiteilijoille että kunnille. Taiken rooli nähtiin kummankin osapuolen vastauksissa vahvana asiantuntijana taiteen tekemiseen liittyvissä kysymyksissä.

Johanna Selkee Kuntaliitosta heitti lopuksi ilmaan kysymyksen: Miten tästä eteenpäin – miten barometrin tuloksia voisi hyödyntää laajemmin? Hänen mielestään taiteen tekemisestä kunnissa olisi pitänyt kysyä myös kuntapäättäjiltä – tai kuntapäättäjiksi aikovilta näin kuntavaalien lähestyessä. Barometrin tulosten mukaan kuntapäättäjien kiinnostus ja arvostus taidetta ja kulttuuria kohtaan on vähäistä. Kunnissa olisi syytä järjestää tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia, joissa kaikki osapuolet olisivat mukana jakamassa tietoa, sillä Taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksissa tiedonpuute osoittautui isoksi ongelmaksi ja yhteistyön esteeksi. 

Millainen voisi olla Taiken rooli?

Taiken roolina voisi olla vahvemmin toimiminen taiteen puolestapuhujana kaikkialla Suomessa. Palveluiden tulisi olla tasalaatuisia ja saavutettavia mahdollisimman laajasti kautta koko maan. Jos näin ei ole, monet monimuotoisuuteen liittyvät ilmiöt katoavat. Taiteen tekeminen vaatii usein toimintaympäristöltä tiettyjä ominaisuuksia, verkostoja ja lähipalveluita, joita ilman toiminta vaikeutuu kohtuuttoman paljon. Ei ole kenenkään etu, että taiteen tekemistä mahdollistava toimintaympäristö löytyy vain suurimmista kaupungeista. 

Lisätietoa:

Taiteilijat odottavat kunnilta arvostusta ja tukea, kunnat taiteilijoilta vetovoimaa – molemmat toivovat lisää yhteistyötä (Tiedote)

Taiteilijat ja taiteen tekeminen kunnissa - Taiteen ja kulttuurin barometri 2020 (Raportti)

Taike & Cupore Talks -webinaari (Tapahtuma 15.4.2021)

Viimeksi muokattu: 20.05.2021


Kaija Rensujeff katsoo kameraan.

Kaija Rensujeff työskentelee erityisasiantuntijana Taiken tiedontuotannossa. Hän on mukana toteuttamassa vuosittain julkaistavaa Taiteen ja kulttuurin barometria yhdessä Cuporen tutkijoiden kanssa.

Viimeksi muokattu: 20.05.2021