Julkaisu esittelee koronapandemian seurauksia taide- ja kulttuurialalle sekä tulevaisuuden toimenpide-ehdotuksia

Antti Huntus avaa julkaisussa näkökulmia taiteen ja kulttuurin rooliin pandemiasta elpymiseen, ja listaa suositukset taide- ja kulttuurialan lähitulevaisuuden politiikkatoimenpiteiksi.

Koronapandemian puhkeaminen lamautti suomalaista taide- ja kulttuurielämää nopeasti ja monin eri tavoin. Esityksiä, näyttelyitä ja tuotantoja peruuntui tai siirtyi tulevaisuuteen. Kirjastot, museot, kulttuuritalot ja harrastustilat sulkivat ovensa.

Kriisi teki näkyväksi alalla toimivien rakenteellisesti ja taloudellisesti heikon aseman. Epätyypillisten työsuhteiden, apurahajaksojen ja yrittäjyyden väliseen tasapainotteluun tottuneille taiteilijoille ja muille luovien alojen ammattilaisille oikean tuki-instrumentin löytäminen on vaikeaa normaalioloissakin.

Töiden ja palveluiden siirtyminen verkkoon toisaalta vahvisti ns. digiloikkaa. Tätä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä, sillä digitaalisten palvelujen paraneminen edistää laajempaa tavoitetta liittyen niiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen.

Taide- ja kulttuuriala on yksi koronapandemian vuoksi pahoin ja pitkään kärsivistä sektoreista. Samalla se on myös ala, jonka potentiaaliin uuden arjen luomisessa tulisi lähitulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota.

Taiteen ja kulttuurin suunnattomasta sisältöarkusta löytyy tapoja tarkastella ja ymmärtää ihmisyyttä, muovata asenteita ja kuluttajakäyttäytymistä sekä kehittää kykyämme empatiaan. Sen keinoin synnytämme luovuutta stimuloivia ympäristöjä, rakennamme vuorovaikutusta, selätämme kriisejä ja luomme yhteisöömme vakautta.

Suositukset lähitulevaisuuden toimenpiteiksi

1. Perustetaan parlamentaarinen työryhmä ratkaisemaan rahapelitoiminnan järjestäminen kestävällä tavalla.
    
2. Tuetaan kuntien kulttuurityötä siten, että huomio kiinnitetään erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kulttuuripalveluiden turvaamiseen.
    
3. Jatketaan julkisen ja yksityisen kulttuurirahoituksen strategisen yhteistyön ja keskinäisen koordinaation kehittämistä ennakkoluulottomalla ja ennakoivalla otteella.
    
4. Tiivistetään viranomaisyhteistyötä erityisesti Taiteen edistämiskeskuksen, KELA:n, Verohallinnon ja ELY-keskusten välillä siten, että tukijärjestelmät ja viranomaiset tunnistavat paremmin luovaa työtä tekevien epätyypilliset olosuhteet.
    
5. Edistetään lisämäärärahalla taide- ja kulttuurialan digitaalisten palvelujen kehittämistä.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tilasi eri alojen asiantuntijoilta lyhyitä, noin 10 sivun pituisia selvityksiä siitä, minkälaisia hyviä ja huonoja seurauksia COVID-19-pandemialla on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Asiantuntijoilta pyydettiin myös toimenpide-ehdotuksia hyvien seurausten vahvistamiseksi ja huonojen seurausten ehkäisemiseksi.

Julkaisu on saatavilla Eduskunnan verkkosivuilla: Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Helsinki, Tulevaisuusvaliokunta, 2020. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020.