Uutinen

Julkinen taide ei pysähdy koronaan

Kuvataiteen kenttä on korona-epidemian myötä haavoittunut, kun näyttelyt, työpajat ja opetustyö on jouduttu perumaan. Julkisen taiteen tilanteessa on onneksi muitakin sävyjä. Julkinen tila, ja sen taide, on yhä suurelta osin käytössämme.
Julkaistu

Koronakevään aikana julkinen taide on kaikkea muuta kuin pysähtynyt. Uusia taidekilpailuja on käynnistetty jopa poikkeuksellisen paljon: tuoreita esimerkkejä ovat muun muassa Joensuun Penttilänrannan Ylisoutajanaukion kutsukilpailu ja mukaisesta taidehankinnasta uimahalliinsa. Iisalmi on hyvä esimerkki kaupungista, jossa prosenttiperiaatteen mukaisesti on malli käyttää yksi prosentti rakentamisen kustannuksista taiteeseen. Myös Riihimäen kaupunki teki korona-aikana periaatepäätöksen uusista julkisen taiteen hankintaperiaatteista. Riihimäki onkin 2010-luvulla noussut mainioksi uudeksi esimerkiksi julkisen taiteen käytännöissä. Turun kaupunki puolestaan julkisti toukokuun alussa  uusi vuosittain toistuva verkostotapahtuma: Julkisen taiteen kevätpäivät. Ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan täyttyi parissa päivässä, ja jo helmikuussa piti pohtia, mistä löydetään lisää penkkejä Teurastamolle (siis tapahtumapaikkaan nimeltään…).

Koronan myötä konsepti päätettiin siirtää verkkoon. Tapahtuman nimeksi muotoutui , joka viittaa siihen, että kaikki taide ei asu galleriaympäristössä. Mitä on taide julkisessa tilassa? Mitä on nykytaide galleriaympäristön ulkopuolella?

Samalla keskustelusarja on avaus siitä, miten Taiken Julkisen taiteen asiantuntijapalvelut lähestyy julkista taidetta ja mitä kaikkea siihen voikaan kuulua. Taideasiantuntijat Maija Kasvinen ja Mari Kemppinen haastattelevat juhannukseen asti joka keskiviikko klo 13.00-13.15 julkisen taiteen kannalta kiinnostavaa asiantuntijaa. Pääset Facebook Liveihin kuulolle ja mukaan kommentoimaan julkisen taiteen asiaa Taiken Facebook-sivulla. 

Henri Terho, erityisasiantuntija, Taiken Julkisen taiteen asiantuntijapalvelut