Uutinen

Pitääkö taiteellakin tehdä tulosta?

Turun yliopistolla tiistaina 26.8. klo 12–16 järjestettyssä Taide ja tuloksellisuus -kutsuseminaarissa pureuduttiin taiteen tuloksellisuuteen ja ns. kulttuurihyvinvointityön ongelmallisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Seminaariin osallistui 63 asiantuntijaa taiteen, kulttuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja sosiaali- ja terveysalan kentiltä. Seminaarissa pohdittiin, onko sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi siirtymässä osaksi taiteen arviointia ja mistä tuloksellisuuden vaatimus taiteessa kumpuaa. Seminaarin puhujina olivat mm. professorit Marja-Liisa Honkasalo ja Jukka Louhivuori, tutkija Jari Pirhonen sekä Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve.

Tiivistahtisen seminaarin puheenvuoroista ja yleisön kommenteista nousi esiin seuraavia kysymyksiä ja pohdintoja:


Viestin välittäminen

1. Miten edes osa olemassa olevasta taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -projektitiedosta saadaan vietyä toimenpiteiksi päätöksentekoon, kun sitä ei ole koottuna mihinkään? Onko tällaisen tietomäärän haaskaamiseen varaa?

2.Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuudesta ihmisen hyvinvointiin on jo valtavasti tietoa. Mitkä ovat keinot viestin välittämiseksi? Puhumme jatkuvasti samasta asiasta eri termeillä. 

3. Onko tutkijoillakaan koostetusti tietoa tutkimuksista ja niiden tuloksista? Tarvitaan tiedonjärjestäjiä, jotka hallitsevat kokonaisuuksia ja osaavat viestiä niistä eri toimijoille. Miten tämä on mahdollista projektimaailmassa?                            


Päätöksenteko ja tutkimus

4. Päätöksenteko lähtee vahvasti päättäjien arvoista, mielipiteistä ja maailmankatsomuksesta. ”Minun mielestäni…” on yleinen ja vaikuttava tapa argumentoida, olipa tieteellinen tutkimustieto mitä tahansa.

5. Tietoa on saatavissa niin paljon, että päätöksenteon tueksi voidaan etsiä kulloistakin näkökulmaa tukevia tutkimustuloksia tai kokemuksia. Viime kädessä päätöksenteko palautuu arvoihin, jolloin kokemusperäisen tiedon vaikuttavuus voi olla yhtä suuri kuin jatkuvasti muuttuvan tutkimustiedonkin.


Mittaamisen vaikeus

6.Hyvinvointi on yksilön henkilökohtainen kokemus. Paras tapa mitata hyvinvointia on kysyä: voitko hyvin? Mutta voidaanko ja halutaanko tähän luottaa? Entä miten kokemusperäinen tieto muuttuu mitattavaan muotoon?

7. Kulttuurin ja taiteen mittaaminen on hankalaa, mutta sama on tilanne myös muilla toimialoilla. Sitä tuotetaan, mitä mitataan. Kulttuuri- ja taidetoimijoiden pitäisi itse tuottaa mittareita, jos niistä ei voi päästä eroon.

8.Vaikuttavuus voi näyttäytyä vasta pitkän ajan kuluttua. Taiteen vaikutukset yksilöön eivät seuraa säästösuunnitelmia, budjettikausia ja projektiaikatauluja.

 

Taide- ja tuloksellisuus -seminaarin puheenvuorot.

Seminaarin järjestivät Taiteen edistämiskeskus, Turun ammattikorkeakoulun Terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö ja Taideakatemia sekä Turun yliopiston Kulttuurin ja terveydentutkimusyksikkö yhteistyössä Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkoston kanssa. Seminaari on osa Taiteen edistämiskeskuksen Rakenteita ratkomassa -hanketta, jonka rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta.

Lisätietoja:

Anna-Mari Rosenlöf, taidekoordinaattori, puh. + 358 295 330908,
anna-mari.rosenlof (at) minedu.fi

 

Kuva poistettu.

Tutkija, lähihoitaja, sosiologi ja filosofi Jari Pirhonen hahmotteli esityksessän, millaisin ehdoin Aristoteles asettuisi asumaan Koukkuniemen vanhainkotiin Tampereelle.