Taide- ja kulttuurialan toimijat kokoontuivat kulttuurisen moninaisuuden teemojen äärelle Ouluun
Seminaarin järjestämisestä vastasi opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen, Oulun kaupungin, Oulu2026:n, Kulttuuria kaikille -palvelun ja Globe Art Pointin kanssa. Valmisteluun osallistui lisäksi laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto, ja tilaisuus oli osa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2025.
Seminaarin juonsi viittomakielinen näyttelijä Silva Belghiti, ja avauspuheenvuorot kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitieltä, Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossavalta ja Oulu2026:n toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhoselta.
Aamun keynote-puheenvuoroissa tarkasteltiin moninaisuustyötä pohjoismaisesta ja baltialaisesta näkökulmasta. Sadjad Shokoohi avasi eri maiden välisiä eroja ja samankaltaisuuksia moninaisuustyössä sekä sitä, miten moninaisuustyö on edistynyt viiden vuoden aikana Norjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Ceyda Berk-Söderblom käsitteli demokratian ja osallistumisen merkitystä kulttuurissa. Hän korosti, että todellinen demokratia tarvitsee kaikkien äänen, myös vähemmistöjen ja marginaalissa olevien ryhmien.
Paneelikeskustelussa kuultiin näkökulmia muun muassa Ahvenanmaan, Islannin, Ruotsin, Saamelaisneuvoston, Liettuan ja Latvian näkökulmista. Keskustelijoina olivat Alyssa Bittner-Gibbs, Elham Fakouri, Izabel Nordlund, Gražina Sluško ja Lība Bērziņa, ja moderaattorina toimi Ninos Josef.
Keskusteluissa nousi esiin tarve jatkaa yhteistyötä ja poistaa rakenteellisia esteitä eri alueiden taidekentillä. Lisäksi pohdittiin muun muassa sitä, miten moninaisuustyö näkyy käytännössä eri konteksteissa, mitkä näkökulmat saattavat jäädä huomiotta ja miten yhdenvertaisia kulttuurin käytänteitä voidaan edistää.
Seminaarityöskentelyssä hyödynnettiin osallistavia menetelmiä, jotka kannustivat seminaarivieraita yhteiseen pohdintaan ja keskusteluun. Tiistain rinnakkaissessioissa syvennyttiin viiteen pääteemaan:
- Etuoikeudet ja saavutettavuus taidekasvatuksessa
- Data, tutkimus ja kulttuuripolitiikka
- Johtajuus, valta ja portinvartijuus taiteessa
- Tasapuolinen ja saavutettava taiteen rahoitus
- Taide ja teknologia osana oikeudenmukaista luovaa taloutta
Critical Friends Finland – neuvoa-antava elin moninaisuuden puolesta
Tiistain toisen paneelin piti Critical Friends Finland (CFF). CFF on seminaarin moniäänisyyttä tukemaan perustettu kahdeksan taide- ja kulttuurialan ammattilaisen ryhmä, joka tuo yhteen erilaisia taiteellisia taustoja, kulttuurisia kokemuksia ja asiantuntemusta. Ryhmä tarkastelee muun muassa saavutettavuutta, rasisminvastaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia taidekentällä.
Ryhmä keskusteli Kemê Pellicerin johdolla siitä, mitä moninaisuus käytännössä tarkoittaa, ja miten taidekenttä voi muuttua aidosti osallistavaksi. Keskustelemassa olivat Isa Hukka, Julian Owusu, Monica Gathuo, Ritni Ráste Pieski ja Päiviö Maurice Omwami.
Puheenvuorot käsittelivät muun muassa taiteen roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa, kulttuurisen saavutettavuuden esteitä sekä yhdenvertaisten käytäntöjen merkitystä kulttuurialalla. Keskustelussa korostui ajatus jatkuvasta oppimisesta ja rakenteellisesta muutoksesta: moninaisuutta ei rakenneta projekteina, vaan pitkäjänteisenä työnä.
Ryhmän asiantuntemusta aiotaan hyödyntää laajemmin myös Taiteen edistämiskeskuksen ja myöhemmin myös Taide- ja kulttuuriviraston kehittämistyössä.
– On tärkeää tarkastella, miten moninaisuus ja yhdenvertaisuus turvataan tulevan taide- ja kulttuurineuvoston päätöksenteossa ja arviointipaneelien kokoonpanoissa ja työskentelyssä. Tässä Critical Friends -ryhmä pystyy tukemaan viraston sisäistä valmistelua, sanoo taiteen ja kulttuurin rahoitusyksikön päällikkö Henri Terho.
Seminaarin päätti OKM:n taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualueen johtaja Minna Karvonen, joka korosti moninaisuus- ja yhdenvertaisuustyön tärkeyttä. Seminaarin tallenteet ja muut materiaalit julkaistaan myöhemmin OKM:n verkkosivuilla.