Taideneuvosto varoittaa kehysriihen alla taiteen ja kulttuurin leikkausten vaikutuksista

Taideneuvoston kannanotto:

Pelkästään tänä vuonna taiteen kentälle kohdistuvat leikkaukset supistavat merkittävästi sekä kulttuurialan ammattilaisten toimintaedellytyksiä että kulttuuritarjontaa. Hallitusohjelman mukaiset entistä suuremmat säästöt tulevina vuosina nakertaisivat koko suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen pohjaa.

Kulttuuri ymmärretään yhteiskunnallisessa keskustelussa valitettavan kapeasti ja virheellisesti, ikään kuin ylimääräisenä harrastuksena. Väärinkäsitys on tuhoisa, sillä elämme joka päivä keskellä kulttuuriamme. Kulttuuri on kirjastoja, suomalaista elokuvaa, sarjoja ja kaikkien rakastamia bändejä. Se on orkesterikeikkoja, teattereita, tajuntaamme avartavia taideteoksia tai vaikkapa perinnetuolin verhoilua ja ympäristömme elävöittämistä. Suomalainen kulttuuri ei ole ollut ikinä yhtä rikasta, monipuolista ja ihmisläheistä kuin 2020-luvun alussa. Se ei missään nimessä ole hyväosaisten etuoikeus eikä eliitin puuhastelua.

Valtiontalouden tilanne on haastava, mutta se ei johdu ylisuureksi paisuneesta kulttuuribudjetista. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on 0,8 prosenttia, alle kansainvälisen keskiarvon. Kunnat käyttävät kulttuuriin alle kaksi prosenttia menoistaan.  

On selvää, että valtiontalouden iso kuva ei ratkea tästä suunnasta säästämällä. Käy ikävä kyllä päinvastoin – Suomi menettää kasvun mahdollisuudet, joita se kipeästi tarvitsee. Lisäksi kansalaiset voivat huonommin ja yhteiskunnastamme tulee epävakaampi ja turvattomampi.

Näkökohta 1: Talous

Kulttuuriala on merkittävä ja työllistävä osa elinkeinoelämää sekä Suomessa että globaalisti. Leikkaukset kulttuuriin nakertavat alan ammattilaisten työllisyyttä ja vähentävät verotuloja.

Kansainvälisessä vertailussa luovien alojen BKT-osuus Suomessa on pieni, joten kasvupotentiaali on huomattava. Luovat alat tuottavat enemmän kuin valtio niitä tukee – esimerkiksi elokuva-alalle annettu tuotantotuki tuottaa enimmillään yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn.

Ylipäätään vireä kulttuurielämä ruokkii luovuutta, jonka varassa korkean jalostusarvon elinkeinotoiminta lepää. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja uudenlaisia yrityksiä. Kulttuuri pitää siis lopultakin ymmärtää elinkeinona, jonka menestyminen on hyväksi koko kansakunnalle.

Näkökohta 2: Hyvinvointi

Kulttuurilla on tutkitusti huomattavia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Myös WHO on kehottanut valtioita tunnustamaan kulttuurihyvinvoinnin tärkeyden ja vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali-ja terveysalojen yhteistyörakenteita ja -mekanismeja. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on tarpeen hillitä, kulttuurista leikkaaminen on oman oksan sahaamista.

Jo vuodelle 2024 kohdistuvat leikkaukset Taiken toiminta-avustuksiin pudottivat avustuksen piiristä 17 aiemmin avustusta saanutta yhteisöä eri puolilta maata. Noin sata taiteilijaa jäi ilman kohdeapurahaa. Näin kulttuurin saavutettavuus heikkenee ja maakuntien elinvoima hiipuu.     

Näkökohta 3: Turvallisuus

Epävakaaksi muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi tarvitsee elinvoimaista kulttuuria kipeämmin kuin koskaan. Kulttuurialalla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä. Tästä kertoo sekin, että huoltovarmuuskeskus selvittää parhaillaan kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Sivistynyttä, lukutaitoista ja omasta kulttuuristaan myönteisellä tavalla ylpeää kansakuntaa on huomattavasti vaikeampi horjuttaa esimerkiksi informaatiovaikuttamisella tai muilla vihamielisillä aikeilla.

Suomen ei pidä säästää sielustaan ja sydämestään

Taide- ja kulttuurialan nykyisiä rahoitusmalleja ja rakenteita tulee toki tarkastella myös kriittisesti –se on sekä taiteen tekijöiden että kokijoiden etu. Myönteistä on, että parhaillaan käynnissä oleva kulttuuripoliittinen selonteko katsoo nimenomaan tulevaisuuteen ja pyrkii löytämään parlamentaarista tukea laajan ryhmätyön pohjalta esitettäville kulttuuripoliittisille toimenpiteille.

Elinvoimainen kulttuuri ei tietenkään lepää pelkästään valtion ja kuntien rahoituksen varassa. Säätiöt tukevat taidetta yli 70 miljoonalla eurolla vuosittain. Ehdottomasti eniten kulttuuria rahoittavat kuluttajat tehdessään hankintoja ja käyttäessään palveluja.

On kuitenkin selvää, että julkista rahoitusta tarvitaan. Näin on jokaisessa sivistys- ja hyvinvointivaltiossa, eikä etenkään Suomen kaltaisen pienen kansakunnan pidä säästää sielustaan ja sydämestään. Jos kulttuurimme näivettyy ja sivistyksemme pohja rapautuu, tulevaisuus on sekä materiaalisesti että henkisesti köyhempi.

Lisätiedot:

Juha Itkonen, taideneuvoston puheenjohtaja. Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt Laura Manninen, Taiken viestintäpäällikkö, [email protected], p. 029 533 0843.

Taideneuvosto on Taiken asiantuntijaelin, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa. Lisätietoa Taiken verkkosivuilta.