Blogi

Museo Kruunu ja taiteilijat hyvinvointia edistämässä

Museo Kruunu on Espoossa toimiva kello- ja korumuseo, joka on ainoa laatuaan. Se kertoo koru- ja kelloalan merkityksestä, niin alojen historiasta ja teollisuudesta kuin yksittäisistä käsityötaitureista ja taiteilijoista, kirjoittaa Heli Kauhanen.
Näkymä museon näyttelytilaan, jossa näkyy vitriinejä ja taustalla iso ikkuna.
Minun maailmani -näyttely Museo Kruunussa. Kuva: Essi Pullinen.

Mutta mikä tekee Museo Kruunusta vielä ainutlaatuisemman? Se, että museo on ottanut strategiseksi lähtökohdakseen olla ”kaikkien museo”. Eikä kyse ole vain sanoista. Museo on huomioinut ja tavoittanut kävijöitä monella tasolla ja sen lähtökohtana on laaja-alainen saavutettavuusajattelu ja kulttuurihyvinvointi. Museo Kruunun kehittämä Minun maailmani -näyttelykonsepti on ensimmäinen museoalan toimintamalli, joka on mukana THL:n hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimintamallien arvioinnissa.

Museo Kruunussa on muun muassa pidetty keskustelutilaisuuksia, joissa maahanmuuttajataustaiset korutaiteilijat ovat kertoneet kotimaansa korunkäyttökulttuurista sekä omista kokemuksistaan taiteilijoina vieraassa maassa. Nuorille suunnatuissa korupajoissa on valmistettu koruja ja pohdittu korun olemusta ja koristautumista. Työpajat ovat olleet osa ilmaisen harrastamisen mallin pilotointia ja mukana järjestämässä on ollut myös Espoon kaupungin harrastuspolku. 

Hyvä esimerkki oivaltavasta toiminnasta on myös pelattava Kukkakääty-korupeli, joka on toteutettu yhteistyössä museon, pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppaisen ja muotoilija Kirsti Doukaksen kanssa. Kaunis Kukkakääty on lautapelinomaisesti pelattava koru, jossa pelin juoni kulkee tietokorttien ja kysymysten saattelemana. Omien museon pelitapahtumien lisäksi käätyä on tarkoitus viedä päiväkeskuksiin ja palvelutaloihin pelattavaksi. Kukkakääty on ehdokkaana vuoden 2023 Vuoden museoteko -palkinnon saajaksi, jonka jakaa Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry.
 

Minun maailmani
 

Museo Kruunun Minun maailmani -näyttelykonsepti on hieno esimerkki siitä, kuinka näyttelyohjelmalla pystytään edistämään hyvinvointia ja samalla kommentoimaan yhteiskunnallista tilaa. Yhteistyössä Invalidiliiton kanssa tuotettu näyttely oli vammaispoliittinen ja kantaa ottava näyttely, jossa keskiössä olivat vammoihin ja vammaisuuteen liittyvät tarinat. Taiteilijat loivat teokset tiiviissä yhteistyössä työparinsa kanssa, joka jakoi taiteilijalle tarinansa. Koruja ja teoksia valmistaneet taiteilijat toimivat aktiivisesti korumuotoilun, -taiteen tai kuvataiteen parissa.

Näyttelyssä oli mukana yhdeksän työparia; toinen toteutti korun tai koruteoksen näyttelyyn ja toinen jakoi tarinansa. Kaksi taiteilijaa teki koruteokset itsenäisesti omiin kokemuksiinsa pohjautuen. Tarinoista nousi esille erilaisia teemoja: yksinäisyys, halu tulla nähdyksi ensisijaisesti ihmisenä, oikeus perheeseen ja oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti. Korua ilmaisun välineenä ja toisaalta viestin välittäjänä on hyödynnetty näyttelyn prosessissa. 

Teokset, tarinat ja projektin aikana otetut valokuvat olivat esillä Museo Kruunun avajaisnäyttelyssä vuonna 2022. Näyttely sai hyvän vastaanoton sekä yleisöltä että näyttelyn kokonaisuutta rakentamassa olleilta taiteilijoilta ja tarinoiden jakajilta. Muutamien jututtamieni työparien keskusteluissa on korostunut kokemus yhteistyön merkityksestä, osallisuuden kokemuksesta ja elämän merkityksellisyyden tunteen vahvistumisesta. Prosessi oli ollut heille rohkea ja antoisa. 

Taiteilija Sanna Nuutinen kertoo työskentelystä työparinsa kanssa seuraavasti: 
 

Keskustelut Pirjon kanssa ovat olleet ihania. Pirjo kertoi: ”Muistan, miten korkealta kalliolta näimme usein risteilyalus Tritonin ilmestyvän näkyviin reitillään ja meille tuli kiire rynnätä rantaan ehtiäksemme aaltojen keinuteltaviksi. Olin onneni kukkuloilla.”

Tästä kosketeltavasta muistosta muodostui lähtökohta koruteosten suunnittelulle. Päällimmäisenä on meri. Mielikuvat tyrskyistä, ulapalla kelluvista kaisloista ja virtojen huojuttamista levistä siirtyivät hopeaan. Hetken elävien kasvien liikkeet ja muodot toistuvat materiaalissa, joka säilyy vuosituhansia. Ja tätä metallia voi aina muokata uudelleen ja uudelleen, uusiksi liikkeiksi ja kuviksi. Tritonin aallot koostuu yhdeksästä riipuksesta. Korut ovat vertauskuvia etapeille ja niitä seuraaville uusille aluille.

Tämä prosessi on paljon enemmän kuin yksittäinen näyttelyprojekti, me tulemme olemaan jatkossakin vuorovaikutuksessa ja jaetaan tarinoita.
 

Nainen mustassa asussa ja hänen kaulassaan on monta hopeista riipusta.
Kuvassa tarinansa jakanut Pirjo Auer. Hänen kaulassaan on Sanna Nuutisen suunnittelemat korut. Kuva: Teemu Töyrylä.

Tavoite toteutui siis monellakin tapaa - näyttelyn lopputulokseen vaikuttaneet taiteilijat ja tarinoiden kertojat kokivat elämän merkityksellisyyden tunteen vahvistuneen, mutta myös näyttelyssä kävijä on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Kävijöiden palautteista kävi ilmi, että näyttely oli antanut katsojilleen paljon ajattelemisen aihetta. Taide oli antanut osallisille ja kokijoille elämyksiä, ja toisaalta se oli auttanut näkemään toisin ja saanut aikaan uudenlaista ajattelua.

Lähikuva hopeisista riipuksista.
Sanna Nuutisen suunnittelemat ”Tritonin aallot” -korut. Kuva: Teemu Töyrylä.

Marginaaleista kulttuuriympäristöön

Museo Kruunu kulkee monellakin tapaa aallonharjalla, ellei jopa aikaansa edellä. Minun maailmani -näyttelykonsepti tulee saamaan jatkoa muuntautuen erilaisiin teemoihin. Monet marginaaleihin luettavat teemat ansaitsevat tulla näkyviksi ja huomioiduiksi niin kulttuuriympäristössä kuin muutoinkin yhteiskunnassa. Minun maailmani -toimintamalli osoittautui toimivaksi ja teemojahan riittää!

Kulttuurin merkitys henkisessä kriisinkestävyydessä eli resilienssissä on tärkeää, koska kulttuuri vahvistaa sekä yhteiskunnan valmiuksia että ihmisten kykyä selviytyä kohtaamistaan haasteista. Museoiden merkitys on tässäkin varsin tärkeä, Museo Kruunu on oikealla tiellä. 

- Kulttuuri kantaa kaikkien kriisien yli -

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut esittelee vuonna 2023 blogisarjassaan taiteilijoiden kehittämiä toimintamalleja, jotka on vertaisarvioitu toimintamallin näyttöjen, vaikuttavuuden ja käytännön sovellettavuuden näkökulmista. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toimintamalli (HYTE-toimintamalli) on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedolla johtamisen palvelua, jonka tavoite on tarjota kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille tietoa hyvinvointia edistävistä toimintamalleista.