Blogi

Viiden tähden malli – sairaalaklovnin kohtaaminen parantaa lapsen potilaskokemusta

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelujen blogisarjassa esitellään taiteilijoiden kehittämiä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintamalleja. Toisena esimerkkinä käsitellään sairaalaklovnitoimintaa, kirjoittaa Katri Leppisaari.
Kaksi sairaalaklovnia punaisissa nenissään leikkivät lapsipotilaan kanssa.
Sairaalaklovnit työssään Mikkelin sairaalassa. Kuva: Pihla Liukkonen

Sairaalaklovni yllyttää jännittyneen lapsipotilaan piiloleikkiin odotushuoneessa tai välittää anestesialääkärille toiveen hevosunista. Klovneria taidemuotona mahdollistaa vaikeiden tunteiden käsittelyn tai toimenpiteeseen valmistautumisen leikin avulla. Kun hoitohenkilökunta huolehtii lapsen sairauden hoitamisesta ja parantamisesta, klovnin työvälineitä sairaalassa ovat leikki, mielikuvitus, improvisaatio ja kohtaamistaito. 

”Päiväsairaalassa käyminen on tylsää, niin on parasta kun voi nähdä klovnin.”
- lapsipotilaan palaute, Sairaalaklovnitoimintaa lapsipotilaille - toimintamallin arviointi, THL

THL:n maaliskuussa julkaisema Sairaalaklovnitoimintaa lapsipotilaille -toimintamallin arviointiraportti antoi sairaalaklovnien toimintamallille täydet viisi pistettä. Klovnien osallistuminen sairaalaosastojen arkeen parantaa potilaskokemusta, lieventää jännitys- ja pelkotiloja, sujuvoittaa toimenpidetilanteita ja keventää osastojen tunnelmaa. Sairaalaklovnien läsnäolo vaikuttaa positiivisesti myös sairaalan henkilökunnan työhyvinvointiin. Sairaalaklovnit ry on kehittänyt systemaattisesti myös palautteenkeruuta ja yhteistyötä yliopistosairaalajohdon ja hoitohenkilökunnan kanssa.

Sairaalaklovneja voi perustellusti kutsua suomalaisen kulttuurihyvinvointityön pioneereiksi. Näyttelijä Lilli Sukula-Lindblom toi mallin Suomeen 2000-luvun alussa New Yorkista, jossa klovnerian soveltamista sairaalaympäristössä oli kokeiltu jo 1980-luvulla. Nyt, yli 20 vuoden kehittämistyön tuloksena, viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelee klovneja, jotka ovat läsnä osastoilla, osallistuvat lapsen, perheen ja hoitohenkilökunnan salliessa toimenpiteisiin ja ovat tarvittaessa kutsuttavissa paikalle, kun klovnin leikkisyyttä tarvitaan rauhoittamaan jännittävää tilannetta. 

THL:n raporttia varten toimintamallia arvioi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuva raati, josta osa on seurannut klovnerian soveltamista osastoilla jo vuosia. Sairaalaklovnit ry:n toiminnanjohtaja Kari Jagt ja hanke- ja tutkimuskoordinaattori Nadja Laine kertoivat, että arviointiin osallistuminen asetti toivotut raamit oman toiminnan kuvaamiselle. Yhdistys kerää säännöllistä palautetta toiminnastaan ja klovnien työstä on julkaistu tutkimusta, joten aineiston kerääminen ei aiheuttanut ylimääräistä kehittämistyötä, vaikka materiaalin koostamiseen kuluikin Laineen työaikaa. 

Sairaalajohdon tuki ja yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa ovat laadukkaan, vastuullisen ja vaikuttavan taidetoiminnan edellytys. Jagt uskoo, että toimintamallin kuvaaminen THL:n arvioinnissa lisää toiminnan painoarvoa entisestään ja tuo lisänäyttöä klovnitoiminnan lisäämiseen sairaaloissa. 

Katse perusasioihin – Vakiintunut toiminta edellyttää vakiintunutta rahoitusta

Parhaillaan sairaalaklovnitoiminnan pilotoimista jatketaan muistisairauden kanssa elävien ikäihmisten parissa Sosiaali- ja terveysministeriön Kansalllisen ikäohjelman rahoituksen turvin Taiken hallinnoimassa Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankekokonaisuudessa. Sairaalaklovnien kohtaamistaitoja on testattu onnistuneesti myös autismikirjon lasten, kehitysvammaisten henkilöiden ja maahan muuttaneiden parissa.

Kysyttäessä tulevaisuuden sovelluksista Sairaalaklovnit haluavat kääntää huomion toimintansa ydinkohderyhmään: yliopistollisten keskussairaaloiden lapsipotilaisiin. Vaikka sairaalaklovnien työn seuranta, arviointi ja yhteistyö sairaalajohdon kanssa on säännöllistä ja toiminnalla on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia, puuttuu toiminnalta säännöllinen rahoitus. Säännöllisen rahoituksen avulla klovneria voisi olla tiiviimmin osana toimenpiteitä, ja klovnien määrää sairaaloissa olisi mahdollista lisätä. Jagt väläyttääkin, voisiko tulevaisuudessa olla käytössä arviointiprosessi tai sertifikaattimalli, joka takaisi vaikuttavaksi osoitetulle toimintamallille pysyvän rahoituksen.

Kari Jagt ja Nadja Laine kertovat HYTE-toimintamallien arviointiin osallistumisesta Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden Taide vaikuttaa – Laatu kulttuurihyvinvointitoiminnassa -webinaarissa 20.4.2023. Tilaisuuden tallenne lisätään myöhemmin Taiken sivuille.
 

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut esittelee vuonna 2023 blogisarjassaan taiteilijoiden kehittämiä toimintamalleja, jotka on vertaisarvioitu toimintamallin näyttöjen, vaikuttavuuden ja käytännön sovellettavuuden näkökulmista. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toimintamalli (HYTE-toimintamalli) on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedolla johtamisen palvelua, jonka tavoite on tarjota kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille tietoa hyvinvointia edistävistä toimintamalleista.