Julkisen taiteen korjausvelka kasvaa

Kuva: ©HAM/Maija Toivanen

Suomessa on 2000-luvulla toteutettu julkisen taiteen hankkeita enemmän kuin koskaan. Teoksia valmistellaan ja tehdään intensiivisesti, mutta lopahtaako kiinnostus julkistamisen jälkeen? Taike selvitti, millä tavalla keskuskaupungeissa pystytään pitämään huolta julkisista taideteoksista.

Pysyväksi ajateltua julkista taidetta on paitsi keskeisissä kaupunkitiloissa myös asuinalueilla, prosenttiperiaatteen mukaisesti julkisissa rakennuksissa sekä esimerkiksi uusissa sairaaloissa. Yhä enemmän teoksia tehdään myös väliaikaisesti ja tapahtumallisesti. Koko käsitys siitä, mitä julkinen taide voi tarkoittaa ja miten taide voi olla osa arjen ympäristöämme, on laajentunut merkittävästi. Samalla myös teosten tuottamisen tavat moninaistuvat.

Teoksiin liittyvä intensiteetti on suuri silloin, kun teosta valmistellaan ja tehdään, mutta miten ylläpitää siihen liittyviä vastuita teoksen valmistumisen jälkeen? Olemme oppineet puhumaan julkisen taiteen teosten elinkaaresta, huoltokirjat ovat vakiintuneet käytännöiksi. Kestävän kehityksen kannalta on oleellista pitää huolta sekä teosobjekteista että teoksiin liittyvästä kontaktista yleisötyön näkökulmasta. Julkiset taideteokset ovat keskeinen osa kaupunkiemme historiallisia kerrostumia ja niitä tulee kohdella kuin arvorakennuksia. 

Mutta toimiiko se käytännössä? Taiken julkisen taiteen asiantuntijapalvelut teki tiiviin taustaselvityksen siitä, millä tavalla keskuskaupungeissa pystytään pitämään huolta julkisista taideteoksista. Mikä on uusien alueellisten vastuumuseoiden mahdollisuus ylläpitää teoksia? 

Tällä hetkellä julkisen taiteen teosten kunnostamiseen käytetään rahaa kaupunkikohtaisesti nollasta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa. Alueellisten keskuskaupunkien kunnostusbudjetti liikkuu yhteensä korkeintaan puolen miljoonan euron mittakaavassa. 

Monissa kunnissa laskun maksaja on lopulta tekninen toimiala – puistopuoli, tilakeskus tai katujen ylläpito. Osa museoista toivoisi rahavirrat omaan kirstuunsa taatakseen jonkinlaisen rahoituksen asialle. Osalla alueista teosten kunnostaminen on kiireellistä ”tulipalojen sammuttelua”, ja museon ennestään pienistä käyttövaroista kaivetaan välttämättömät eurot akuutimpiin tapauksiin. 

Osa museoista koki järjestelyt haastaviksi tai puutteellisiksi. Noin puolella selvitykseen osallistuneista museoista yhteistyö teknisen- ja puistotoimen kanssa on ollut hyvin sujuvaa. Näillä alueilla museolla on suora keskusteluyhteys tekniseen puoleen. Teosten kunnostuksen yhteydessä taidemuseo vastaa taideasiantuntijuudesta ja tilaa tarvittavat kunnostustoimet jättäen laskun tekniselle puolelle. Toisinaan vastuun raja kulkee vuosihuollon ja muun kunnostuksen, konservoinnin, välissä. Tällöin esimerkiksi puistotoimi vastaa pesusta ja jalustan korjaamisesta, ja itse taideteokseen kohdistuvista toimista vastaa museo, myös kustannusten osalta.

Monimutkaisemmaksi asia tulee, kun teoksen omistaakin yksityinen taloyhtiö tai vaikka sairaanhoitopiiri. Suomessa on vakiintunut hieno käytäntö tehdä keskussairaalahankkeisiin taideohjelma. Jokaisessa taideohjelmassa on myös tavoitteita teoksen ylläpidosta. Määrärahat on kuitenkin yleensä kytketty investointibudjetteihin, jolloin teosten ylläpitoon ei välttämättä ole erillistä resurssia. 

Erityisesti sairaaloissa oleellista on myös teosten toiminnallinen rooli. On erikoisia esimerkkejä siitä, miten alati muuttuvissa sairaalaympäristöissä teostenkin ympäristö ja paikka muuttuu – usein suunnittelemattomasti. Tulisikin vahvistaa myös sitä asiantuntijatyötä, joka seuraa teosten elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia ja pystyy myös ennakoimaan mahdollisia korjaustarpeita.

Otimme käyttöön käsitteen ”julkisen taiteen korjausvelka”. Rakennetun ympäristön omaisuuden arviointi määrittelee muun muassa rakennuskantaan ja väyliin liittyvää korjausvelkaa. Se on tulevaisuuden resurssien ennakointia tavalla, joka pitää huolta kestävän kehityksen tavoitteista. Samaa puhetta tarvitaan myös julkisen taiteen osalta. Ennakoiva ylläpito, korjausvelan tekeminen näkyväksi ja huolellinen kokoelmatyö on välttämätöntä myös julkisen taiteen osalta.

Maija Kasvinen ja Henri Terho, julkisen taiteen asiantuntijapalvelut

Viimeksi muokattu: 01.12.2020


Blogipostauksen kirjoittajat Maija Kasvinen ja Henri Terho työskentelevät Taiken julkisen taiteen asiantuntijapalvelussa.

Viimeksi muokattu: 30.11.2020