Kasvua yli rajojen

[Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Taiteen ja kulttuurin rahoitus on murroksessa. Miten löytää uusia tapoja luoda ja ansaita muuttuvassa maailmassa? Luova käänne -podcastissa taiteen, kulttuurin ja luovan alan tekijät kertovat kokemuksistaan. Olen Sofia-Charlotta Kakko, Luovan verkon hankepäällikkö ja tänään puhumme luovan alan yrityksen kasvupolusta. Keskustellaan siitä, mitä TKI eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta voi tarkoittaa luovilla aloilla ja miten luovan alan yritys voi hyötyä muustakin kuin perinteisestä taide- ja kulttuurirahoituksesta. Kanssani keskustelemassa ovat Kristiina Tergujeff, creative director yrityksestä Patternsfrom Agency sekä Kati Nuora, joka toimii luovan talouden erityisasiantuntijana Taikessa. Kristiina, kertoisitko lyhyesti, mikä on Patternsfrom Agency ja mitä te teette?

Kristiina Tergujeff [00:00:51]: Me ollaan tekstiili- tai oikeastaan ei edes tekstiilialan vaan kuosialan agentuuri, eli myydään kuoseja, välitetään niitä maailmalle eri suunnittelijoilta. Ja näitä kuoseja sitten käytetään pääasiallisesti tekstiileissä, mutta periaatteessa missä tahansa pinnassa, mille voi painaa, niin kuoseja voi käyttää. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:13]: Ja Kati, kerropa hieman sinun taustastasi.

Kati Nuora [00:01:16]: Hei vaan. Mä olen Kati Nuora ja mä oon aloittanut Taikessa luovan talouden erityisasiantuntijana elokuussa. Ja sitä ennen oon ollut itse yrittäjänä 8 vuotta. Ja sitä ennen toiminut AV-alalla, mutta pitkään talouden luovan talouden kentässä.

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:34]: Ja nyt oot mukana meidän Luova verkko -koordinaatiohankkeessa, jossa yksi tavoite on saada luoville toimijoille uusia rahoituspolkuja ja mahdollisuuksia avattua myös tuonne TKI-rahoituksen suuntaan, niin olet tänä syksynä sitten auttamassa meitä tuomaan tätä vähän näkyvämmäksi.

Kati Nuora [00:01:51]: Joo. Eli se on tosi hyvä että Business Finlandillahan on nyt tosiaan avautunut niitä T&K-rahoitusmahdollisuuksia, erityisesti myös korvamerkittynä luoville aloille. Siinähän tosiaan on ne vaatimukset aika kovat, joten meillä on ollut tällainen Luovan verkon järjestämä sparraustilaisuus tässä, että löydettäisiin niitä yrityksiä, jotka olisi mahdollisesti sillä polulla, että voisivat hakea jossain vaiheessa sitä T&K-rahaa sieltä Business Finlandilta. Se on heidän rahoitusmallinsa, mutta me sparrataan ja autetaan.

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:20]: Nyt jos palataan sitten Patternsfrom Agencyyn, kertoisitko vähän Kristiina teidän kasvupolusta? Miten te olette kasvanut tähän suuruuteen tai laajuuteen, jossa te nyt olette kuitenkin tällaisena vakiintuneena ja kansainvälisesti tunnustettuna yrityksenä? 

Kristiina Tergujeff [00:02:46]: No meidän polku on ollut tosi pitkä ja monivaiheinen. Meitä on siis kaksi yrittäjää, Jenni Moberg, joka on meidän toimari ja minä. Ja me ollaan vanhoja lapsuuden kavereita. Ja hän on kauppiksen käynyt ihminen ja mä oon aikanaan opiskellut tekstiilisuunnittelua. Tämä idea on varsinaisesti lähtenyt siitä, että vuonna 2013 tai jotain tai aikaisemminkin, että mä mietin ääneen Jennille, joka oli siihen mennessä toiminut tämmöisenä agenttina, joka vie käsityötuotteita Japaniin, ja mä mietin hänelle ääneen, että kun niin moni mun opiskelukavereista ei ole alalla ollenkaan töissä, että ne on päätynyt johonkin aivan muuhun, koska Suomessa ei vaan ole sellaisia työpaikkoja, johon tekstiilisuunnittelija voisi asettua sillä koulutuksella. Kaikkien pitäisi olla jotenkin yrittäjiä. Mutta sitten tavallaan ei ole sitä koulutusta tai mitään tukea siihen, että lähdet yrittäjäksi. Ja sitten Jenni rupesi miettimään, että no, mitä jos sitä työtä voisi viedä Japaniin. Tai ei aina materiaaleja, että sitten pitää postittaa. Siitä se oikeastaan lähti ja silloin me lähdettiin vaan tutkimaan aluksi Venäjän markkinaa, mitä sieltä voisi löytyä. Se oli semmoinen vähän random projekti meidän kahden kesken. No sitten se meni vähän silleen hassusti, sitten tuli tämä ensimmäinen hyökkäys Ukrainaan ja sitten me oltiin vähän että no, ei kiinnosta tää juttu. Ja sitten ajateltiin sitä Japanin markkinaa siinä vaiheessa, että siellä tykätään suomalaisista designista ja pitkään me toimittiin just silleen, että Jennin yritys ja minä olin mukana ja kaikki pyöri hänen kauttaan. Ja sitten tuossa 2018 me oltiin jo aika vakiinnuttu, tämä meidän nykyinen toimintatapa, ja oltiin messuilla ja sitten löydettiin sieltä semmoinen iso asiakas Kiinasta meille. Siinä vaiheessa vasta oikeastaan tämä perustettiin meidän yhteiseksi yritykseksi. Ja sitten siitä lähtien varsinainen tämä meidän yrityspolku on ja semmoinen päämäärätietoisempi kansainvälistyminen on lähtenyt käyntiin, vaikka koko aika se on meillä ollut niin se ajatus, että Suomen rajojen ulkopuolelle mennään, koska ei täällä ole niitä mahdollisuuksia riittävästi.

Sofia-Charlotta Kakko [00:04:55]: Kuinka monen suunnittelijan työtä te tällä hetkellä näinä kuoseina viette maailmalle? 

Kristiina Tergujeff [00:05:01]: No meillä on vakituisia suunnittelijoita 10 ja nyt meillä on sitten kolme koejaksolaista, eli sellainen porukka. Ja me ollaan itse asiassa nyt just semmoisessa vaiheessa, että me yritetään kehittää meidän toimintaa vielä vähän isommaksi ja päämäärätietoisemmaksi ja tavoitteena olisi sitten, että meillä olisi semmoinen digitaalinen alusta, johon me pystyttäisiin ottaa paljon enemmän suunnittelijoita ja heidän kuosejaan. Tällä hetkellä siis on 13.

Sofia-Charlotta Kakko [00:05:29]: Miten te olette löytänyt sellaisia rahoitusmuotoja, jotka sopii teidän toimintaan ja tavoitteisiin? Vai oletteko kaiken hoitaneet ilman ulkopuolista rahoitusta? 

Kristiina Tergujeff [00:05:37]: No ei olla. Ei meillä ei ole ollut kyllä mitään suuria rahoituksia varsinaisesti, mutta meillä on ollut erilaisia pienempiä rahoituksia sitten joihinkin hankkeisiin, jotka on ollut joskus sellaisia, mitkä on selkeästi meidän omassa strategiassa ja suunniteltu ja joskus sitten semmoisia, että on tullut semmoinen ahaa-elämys, että ahaa. No että tämmöinen voisi olla kiinnostava rahoitus, että mitä me keksittäis. Meillä on ollut AEL-säätiöltä pieni rahoitus ja sitten meillä on ollut AVEKilta. Meillä on ollut myös Business Finlandilta nyt. Ja miten ne sitten on löytynyt, niin ne on just sillä lailla, että ollaan vaan tutkittu, mistä sitä rahaa voisi saada. Ja sitten mietitty, että olisiko meillä jotain, mistä me saataisiin tähän nyt semmoinen sopiva idea, että se voisi täsmätä tähän.

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:24]: Miten sinun kokemuksen mukaan? Onko näitä rahoituksia vaikea löytää? Vai onko selvää mistä niitä löytyy?
Kristiina Tergujeff [00:06:31]: No meillä on varmasti ollut paljon apua siitä, että Jenni on ollut pitkään yrittäjänä ennen tätä meidän yritystä, niin hänellä on ollut jo jonkun näköistä tietoa, että mistä niitä kannattaa ruveta etsimään. Mut mähän oon sillä lailla ollut noviisimpi, että varmaan olisin just tiennyt jonkun Business Finlandin, mut siihenpä olisi jäänyt.

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:51]: Kati, olisiko sulla tähän jotain sanottavaa siitä, että mistä tällaisia luovan alan rahoituksia voisi oikein löytyä?

Kati Nuora [00:06:59]: Joo, ei oikeastaan nyt tällä hetkellä vielä sanottavaa muuta kuin, että me Luovassa verkossa just kerätään sellaista rahoituskarttaa, mikä on tämmöinen AGMAn aikoinaan tekemä rahoituskartta, ja yritetään katsoa siihen nyt tätä valtakunnallista rahoitusta ensisijaisesti ja sitten mahdollisesti seuraavissa vaiheissa kansainvälistä ja aluerahoitusta. Mutta tosi monimuotoistahan se on se rahoitus, että sitä on siellä täällä vähän ja säätiöt rahoittaa paljon. Ja sitten on tosi kiinnostavaa, että niitä mahdollisuuksia on, mutta toisaalta sitten taas luovien alojen tekijöiden työaikaa vie ihan hirveästi niiden asioiden scouttaaminen ja löytäminen ja etsiminen ja tutkiminen ja tonkiminen ja just se, että kun ne rahoitukset on tiettyyn asiaan. Just se mitä Kristiina sanoi, että mietitään, että olisikohan nyt jotain tähän sopivaa. Ja sitten se helposti menee ohi siitä yrityksen omasta toiminnasta ja strategiasta ja mihin suuntaan yrityksellä olisi tärkeä sillä hetkellä kulkea, koska on pakko yrittää saada rahoitusta toimintaan tai seuraavaan vaiheeseen. Niin se mun vaihe välillä vähän kääntyy just sen rahoituksen myötä, mikä ehkä on sitten ongelma. Ideaalitilanteessahan tietysti olisi sellaista oikeanmukaista rahoitusta siihen oikeaan vaiheeseen. Meillähän on paljon rahoitusta, mikä on esimerkiksi kerran vuodessa auki ja sitten, jos missaat sen, niin sitten sä odotat vuoden taas tai enemmänkin. Tai on sellaisia uusia rahoitusmalleja, jotka aukeaa nyt kerran ja ei välttämättä enää tule uutta hakua. Se on aika isoa se tutkimustoiminta, mikä siinä pitää koko aika pitää yllä. Teatterialallahan on Tinfon apurahahakuvahti, niin se on musta tosi hyvä. Säätiöillä ja rahastoilla on omansa. Ja ehkä siinä se fakta, että meidän tavallaan luovan talouden kentällä olisi parasta, että luovan talouden tekijät tekisi sitä omaa työtään, mitä ne osaa, mikä on niiden ydinhomma, eikä se että ne etsii ChatGBT:n kanssa seuraavaa rahoitushakua ja miten nyt saataisiin käännettyä oma tehtävä tai oman yrityksen toiminta johonkin ihan muuhun, jotta tämä rahoitus saataisiin. Se ei ole ehkä ideaalitilanne tällä hetkellä. 

[00:09:32] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:09:34]: Kuulin sanan tutkimus, joten mennäänpä tästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, eli puhutaan vähän TKI-toiminnasta seuraavaksi. Tämähän on termi, joka liitetään usein uusien tuotteiden, palveluiden, menetelmien luomiseen ja kehittämiseen ja erityisesti ehkä ollaan yhdistetty teknologiaan ja teollisuuteen. Voisiko kuitenkin ajatella, että myös taide- ja kulttuurilähtöisille yritykselle voisi löytyä TKI-rahoitusta?

Kati Nuora [00:10:05]: Joo. Business Finlandillahan on nyt tämä tutkimus ja kehittämis, tästähän tämä I on vähän ehkä vähän tippunut, tämä innovaatio, eli se on tutkimusta ja kehittämistä enemmänkin. Ja se on aika kaukana siitä markkinarajapinnasta, eli tavallaan halutaan tukea sitä yrityksen osaamisen kehittämistä pitkäjänteisesti ja uusien asioiden haltuunottoa pitkällä tähtäimellä. Ei ihan sellainen, että tämä on siis rahaa, millä demottaisi nopsaa jotain, että mitä pystyisi äkkiä myymään. Eli se on sellaista pitkän matkan toimintaa. Ja tämähän on tänä vuonna uusi Business Finlandin… Business Finlandilla oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa tämä haku auki keväällä. Odotellaan vissiin vielä vähän niitä tuloksia, mutta että 9 miljoonaa on myönnetty tässä yrityshaussa. Se on kiinnostavaa, että mitä siellä on, koska meillä on eri aloilla hyvin erilaisia valmiuksia siihen, että tähän T&K-toimintaan eli esimerkiksi pelialahan on tosi vakiintunut hakija Business Finlandista. Heillä on ollut ne omat skenet ja muut ohjelmansa, jotka on kasvattanut heidät ymmärtämään ja tuntemaan nämä rahoitusinstrumentit. AV-ala ehkä osittain myös, koska heillä on taas tuotantokannustimen myötä ollut hyvät tavallaan suhteet Business Finlandiin, että ollaan ehkä muutenkin tuttuja enemmän, niin nyt muille aloille tämä ehkä on vasta tulossa. Ja just se, että miten sen saa sitten puettua pitkäjänteiseksi toiminnaksi sen oman yrityksen toiminnan, tai miten pystyy lähtee mahdollisesti tutkimuslaitosten yhteishankkeisiin mukaan, niin tämä ehkä hakee vielä näitä muotoja, mutta tosi kiinnostavaa, että on sellaista rahaa tarjolla. Se, että miten ne rahoitusehdot sopii just luovien alojen yrityksiin, niin se on vähän ongelmallista vielä toistaiseksi, ja Business Finlandia ohjataan ylhäältäpäin sijoittamaan isompia rahoituksia isompiin yrityksiin, joilla on isommat mahdollisuudet tuoda vientituloa Suomeen, jota kipeästi kaivataan myös, jolloin tavallaan he menee entistä enemmän sinne pitkäjänteisen toiminnan ja isomman toiminnan puolelle. Eli tavallaan luovat alat on nyt ehkä siinä vaiheessa, että pitää löytää niitä tapoja päästä mukaan hankkeisiin, joko johonkin isompien yritysten hankkeisiin tai sitten tutkimuslaitosten kautta hankkeisiin.  Ja tällaista, että nyt uusien toimintamallien edessä ollaan.

Sofia-Charlotta Kakko [00:12:42]: Mitä Kristiina T&K-toiminta teille voisi mahdollistaa tulevaisuudessa tai millaista rahoitusta te olette aiemmin saaneet?

Kristiina Tergujeff [00:12:50]: No me ollaan saatu aiemmin tällaista Market Explorer -rahoitusta, joka on ollut nimenomaan siihen Kiinan markkinan tutkimiseen. Ja se on ollutkin isoksi hyödyksi meille. Mutta että se on ehkä semmoinen, mikä vaatii tietyllä tavalla siltä, ehkä just ajattelen nyt luovan alan yrityksiä, niin jonkun näköistä kokemusta niistä kansainvälisistä markkinoista, että pystyy hyväksikäyttää sitä, koska sitten suurin osa on ulkopuolisten konsulttien käyttämistä, että meillä nyt on kun me ollaan oltu jo Kiinassa, niin meillä oli tavallaan kytköksiä, että me löydetään semmoinen ihminen, joka voi auttaa meitä siinä asiassa. Mutta se ei välttämättä ole kauhean helppoa. Mutta mitä sitten tulee tähän T&K-rahoitukseen, niin siitä me nyt sitten itse asiassa syksyn tapahtumassa keskusteltiinkin jo Business Finlandin kanssa, että mitä se voisi tarkoittaa meidän kohdalla. Niin on just sitä sellaista selvitystyötä liittyen tähän meidän tulevaan plattaan tai alustaan, missä voisi myydä niitä kuoseja, että varsinaisesti sitä ei voi tehdä sillä tai teknisesti kehittää. Näin mä ymmärsin, mutta että just sitä, että miten minkälainen sen pitää olla ja minkälaisia palveluita sen pitää tarjota ja miten asiat, kuten vaikka maksuliikenne hoituu. Tämän tyyppiseen sitä ymmärtääkseni voi saada ja se tietenkin meille on ihan nyt tässä kohtaa relevantti. Mutta että kyllä tunnistan sen just mitä Katikin tuossa sanoi, että se voi olla välillä tosi vaikeata hahmottaa luovan alan yrittäjänä. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun puhuttiin aina innovaatioista, niin sitten ensimmäinen kysymys on se että, no mikä tässä nyt on innovatiivista. Onko tämä nyt riittävän innovatiivista? Koska siihen tulee heti semmoinen ajatus, että se on joku suuri tekninen ratkaisu, joka on aivan uutta alalla ja ei ole ikinä tapahtunut. Se voi olla välillä vaikea hahmottaa, että mitä se on. Mutta että palveluakin voi kehittää. Tai ei sen tartte aina olla tekniikka, vaan se voi olla toimintatapa tai bisnesmallikin ehkä jollain tavalla.

Sofia-Charlotta Kakko [00:14:58]: Joo. Ja kyllä mä näen tässä paljon mahdollisuuksia kuitenkin luovalle alallekin oppia vähän uudella tavalla ajattelemaan sitä toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteisempää kehittämistä nimenomaan. Että kyllä tässä sellaisen mahdollisuuden äärellä ollaan, jossa me halutaan Taikessa olla mukana tekemässä yhteistyötä ja auttamassa jollain tavalla sitä, että saadaan luovaa alaa myös uudenlaisten rahoitusten piiriin niistä tavanomaisista apuraha- ja säätiörahoituksista myös. 

[00:15:27] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:15:29]: Miten te olette kokeneet tämän T&K-sanaston, Kristiina? Tunnistatteko, että te olette tehneet jo T&K-työtä aikaisemmin? Vai kuinka tuttua tämä on?

Kristiina Tergujeff [00:15:47]: Meille se nyt ehkä on tässä vuosien varrella tullut tietyllä tavalla tutuksi. Ja tiedetään, että ollaan sitä tehty, mutta että se on vaikea termi jotenkin yhdistää siihen luovaan alaan. Mä luulen, että se on ehkä sitten siitä, että kun aika monet tai suurin osa varmasti on saanut jonkun luovan alan koulutuksen, missä ei monestikaan käytetä tämmöisiä, niin kun bisnesjargonsanoja tai tällaisia, että sitten monesti ne hakemusvaatimukset ja -tekstit sisältää paljon semmoista, että tuntuu kun lukisi jotain vierasta kieltä, että pitää ensin ymmärtää, että mitä siinä sanotaan. Ja sitten pitäisi vielä ymmärtää, että miten tämä liittyy meihin, että siinä on aika monta pykälää. Varsinkin, jos ei ole aikaisemmin hakenut mitään, niin se on tosi vaikeasti lähestyttävää.

Sofia-Charlotta Kakko [00:16:28]: Business Finlandin rahoitus erityisesti hakee kasvua ja kansainvälisyyttä, ja teidän toimintahan on ollut alusta asti kansainvälistä ja te nimenomaan haette sitä kansainvälisyyttä tässä. Niin haluaisin vielä kysyä, että oletteko te oppineet nyt jotain sellaista siellä Aasian markkinoilla tästä agentuurina toimimisesta, mitä haluaisitte lähteä viemään muihinkin maihin seuraavaksi? Tai maanosiin? 

Kristiina Tergujeff [00:16:58]: No toi olikin vaikeaa, että mitä haluaisi viedä muihin maanosiin, koska varsinkin nyt Kiina on jotenkin niin spesiaali keissi kaiken kaikkiaan että, se mitä siellä tehdään, ei välttämättä aina ole kauhean hyvin yleistettävissä muualle. Mutta toki sellainen yleinen kulttuurissa toimiminen on ainakin ollut semmoinen, niin kuin aika tärkeä oppi meille, että asiat, jotka me vaikka oletetaan, että on selkeitä tai me yritetään artikuloida ne selkeästi, ne saattaa olla täysin mystisiä siellä toisessa kulttuurissa. Ja sitten myös semmoinen tietynlainen lähestyminen siihen yhteistyön tekemiseen ja semmoiseen, että kun ei ole yhteistä kieltä, jota molemmat puhuisi tasavahvasti, niin sitten siinä tulee paljon semmoista, että asioita jätetään sanomatta tai kysymättä. Mitkä saattaa olla, tosi ratkaisevia juttuja sitten sen yhteistyön kehittämiseksi tai ylipäänsä bisneksen kehittämiseksi. Jos ei ymmärrä, että Kiinassa ei kukaan sano koskaan ei, niin sitten on tosi vaikea tietää, että mitä se tarkoittaa, kun ihminen sanoo okei, okei, okei. Että sitten suomalaiset odottaa, että se tarkoittaa jotain ja vastapuoli tarkoittaa jotain aivan muuta ja vaikka lähtee kehittää sitä omaa bisnestä johonkin semmoiseen suuntaan, että kuvittelee, että tämä oli okei juttu, mutta se oikea vastaus olikin se, että tämä oli semmoinen, että kaikki sano, että ei todellakaan näin. Niin semmoisia varmasti. Että osaisi joka mantereella kaivaa sen mantereen, että mikä se on se kyllä ja ei, ja miten ihmiset haluaa, että toimitaan. Että ei se ole sama, vaikka nyt ikään kuin globaalisti tässä toimitaan, niin kulttuurisia eroja on valtavasti. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:18:4]: Ja tämä on tosi tärkeä pointti, että kun puhutaan kansainvälisyydestä, niin se ei ole heti sitä, että no niin, nyt mennään naps vaan kaikkialle, vaan pitää tuntea se markkina ja pitää tuntea se kulttuuri, jossa toimitaan. Että tämä oli tosi hyvä tällainen muistutus. Mennäänpä hetkeksi keskustelemaan immateriaalioikeuksista, IP:stä ja aineettomasta taseesta. Kun luovan alan yritys lähtee T&K-rahoituksen pariin, on olennaista pystyä kuvaamaan, että mistä kaikesta yrityksen arvo muodostuu. Ja Kati, olet ainakin käyttänyt sellaista termiä jopa kuin aineeton tase. Me ollaan aineettomasta arvosta ehkä jo opittu puhumaan, mutta puhutaanko vielä aineettomasta taseesta?

Kati Nuora [00:19:30]: Joo, varmaan ei ihan vielä puhuta, mutta tavallaan se, että tätä IP:tä ja aineetonta arvoa, että se on tärkeätä ja tärkeätä ja tärkeätä, niin sitä on nyt hoettu ehkä kymmenisen vuotta. Ja sitten nyt luovan talouden kasvustrategiassakin on määritelty, että pitäisi yrittää kartoittaa tai pystyä jotenkin laskemaan se immateriaalioikeuksien arvo, niin kuin rahallinen arvo, mikä siellä on. Koska se on tärkeätä monessa mielessä. Varsinkin meidän luovien alojen yrityksissä se omaisuus, mikä yrityksellä on, niin se ei koneita, laitteita, tekniikkaa tai tuotantoketjua yleensä, vaan se on nimenomaan sitä aineetonta arvoa. Ja jos sillä ei ole sellaista laskukaavaa, miten se kääntyisi rahalliseksi arvoksi, niin sitä on vaikeaa tai mahdoton käyttää minkään esimerkiksi lainan takuuna tai minkään missään muussa tällaisessa, jos sun yritystä katsotaan, että kuinka paljon sillä on esimerkiksi potentiaalia. Mä luulen, että esimerkiksi kun sä Kristiina sanoit, että olette saanut Business Finlandilta sitä Market Exploreria, mutta teillähän on… te olette selkeästi kansainvälinen yritys. Se on se, että niistä Business Finland varmasti saa teistä hyvin kiinni, että te ootte tottuneet toimimaan siellä KV-markkinalla, mutta että meillähän on paljon yrityksiä, jotka ei ole vielä hirveästi tehnyt sitä KV-puolta ja niiden tämä tutkimus- ja kehitystoiminta, niiden immateriaalioikeuksien arvo, se olisi tosi tärkeätä, että ne pääsisi sille kansainvälistymispolulle. Ylipäätänsä olisi tärkeä saada jotenkin arvioitua siitä, että mikä tämän IP:n potentiaali on, mitä he omistaa tai mitä he valmistavat tai mitä he kehittävät. Ja tietysti tässä on se, että mikä on tutkimusta ja kehitystä, että tällä hetkellähän luovan alan aineettomalle arvolle lyödään hirveitä odotuksia, että sieltä tulee sitä uutta vientituloa. Niin sitä ei tavallaan toistepäin voida oikein arvioida. Eli kun sä menet puhumaan sun yrityksen rahoituksesta pankkiin tai rahoittajille, niin kun sä yrität selittää, että me ollaan tehty tällaista ja tällaista, meillä on tällainen hahmo tai me ollaan tehty… meillä on tätä IP:tä ja tällainen. Niin sitä on hirveän vaikea yrittää selittää, että minkä takia teidän yritys olisi nyt potentiaalinen rahoitettava tai tuettava. Sen takia olisi tosi hyvä, että saataisiin syntymään. Briteissä kehitetään tällä hetkellä myös sellaisia malleja, millä pystyttäisiin rahoitusta sitomaan siihen aineettomaan arvoon ja sen kasvattamiseen enemmän. Ja se olisi tosi tärkeätä myös meille löytää yhteistä kieltä aineettoman arvon ja rahamaailman välillä. Tiedetään, että jos sulla on tällainen ja tällainen hahmo ja sen potentiaali on, mitä se on. Tai juuri sen arviointi, että mikä on se sen potentiaali ja tukeminen sen takia, että se olisi tavallaan potentiaalisesti, kansainvälisesti kiinnostava IP.

Sofia-Charlotta Kakko [00:22:50]: Kristiina, teidän yritys pohjautuu hyvin vahvasti IP:hen. Te myytte oikeuksia käyttää kuoseja, printtejä, myytte sitä IP:tä ja sillä lailla olette juuri tässä asiassa immateriaalioikeuksien äärellä. Eli siis IP-oikeuksillahan tarkoitetaan immateriaalioikeuksia, jotka suojaa tätä yrityksen aineetonta omaisuutta. Miten te olette avanneet tätä, kun te kerrotte teidän yrityksen koosta tai arvosta tai olette hakeneet vaikka yrityslainaa niin tätä teidän IP-varantoa?

Kristiina Tergujeff [00:23:25]: No sehän onkin sitten aina vielä vähän jännittävämpää kuin miten Kati sen tässä ilmasi, että aina se ei ole selkeätä, että sen mikä sen arvo on. Mutta sitten vielä, kun me ollaan agentuuri, me ollaan välittäjäyritys, niin mehän ei edes omisteta sitä IP:tä, mitä me välitetään, että se ei ole meidän, vaan se on suunnittelijan. Ja se pysyy suunnittelijalla ja se vaan ikään kuin vuokrataan asiakkaille, missään vaiheessa se ei ole meidän. Niin niin se on vielä yhtälössä vaikeampi selittää, mutta toisaalta sitten me ollaan vastattu siihen, että me ollaan yritetty rakentaa ja brändätä sitä meidän palvelua ja se on sitten se meidän IP. Ja sitten se on ehkä se palvelu sitten taas jotenkin helpommin käsitettävissä. Että palvelusta on helpompi tajuta, että voiko se olla hyvä palvelu tai tarpeellinen palvelu vai ei.

[00:24:19] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:24:21]: Tuossa alussa vähän mainitsitkin teidän tällaisia tulevaisuuden haaveita, mutta miltä teidän yrityksen tulevaisuus näyttää?

Kristiina Tergujeff [00:24:21]: Mä haluaisin vastata, että valoisalta ja varmasti se jollain tasolla siltä näyttääkin. Mutta tietenkin tässä on nyt meillä just sellainen tilanne käsillä, että rahoitusta tarvitaan, että me saadaan sitä kasvua oikeasti aikaiseksi. Että meillä on nyt hyviä suunnitelmia ja sellaisia apuvälineitä, erilaisia laskelmia on tehty, että millä sitä on helpompi hakea sitten. Eli tarkoituksena on hakea sitten Business Finlandilta. Ehkä toivottavasti jossain vaiheessa ihan ulkopuolistakin rahoittajaa meidän kuvioon. Mutta jos me saadaan rahoittajat meidän taakse, pystytään hyvin perustelemaan se, niin sitten meidän tulevaisuus näyttää varmasti ihan tosi valoisalta. Se mikä helposti täällä kotimaassa unohtuu, että kun katsotaan luovia aloja, että täällähän meidän markkinat on ihan älyttömän pienet ja tänne mahtuu vaan tosi vähän yrityksiä pärjäämään täällä alalla. Mutta sitten kun katsoo yhtään rajojen ulkopuolelle, niin siellähän rajat ei kovin helposti tule vastaan. Että jos nyt ajattelee vaikka just Kiinan markkinaa, niin se on niin valtava markkina, että en mä usko että sieltä koskaan meidän asiakkaat loppuu, että kun me vaan löydetään ne sieltä ja osataan tehdä semmoinen palvelu, että se on hyödyllinen niille asiakkaille. Siitähän se kaikki on kiinni, että kuinka paljon me pystytään kasvamaan. Ja sitten taas nyt meillä on meidän mielestä hyvä idea ja ajatus siitä, miten niitä kehitetään, mutta että sitten vaan tarvitsisi sitä rahoitusta sen toteuttamiseksi.

Sofia-Charlotta Kakko [00:26:01]: Ja te olette nyt ehtinyt tätä työtä yhdessä tehdä jo jonkin aikaa, niin teillä varmaan alkaa olla sellaisia pidemmän tähtäimen strategisia suunnitelmiakin, joita Business Finland kaipaa. Mikä sun semmoinen neuvo olisi sellaisille yrityksille, jotka haluaisi päästä samanlaiselle polulle kuin mitä te olette ja tulla kansainvälisesti jopa tunnustetuksi?
Kristiina Tergujeff [00:26:23]: No oikeastaan mun mielestä tärkein on hyväksyä se, että joutuu tekee epämiellyttäviä asioita välillä, että meillähän on se… Tai Jenni on kaupan alan ihminen, että hänellä on ikään kuin kokemusta numeroista ja ymmärrystä niistä numeroista. Ja mä oon taas suunnittelija koulutukselta, ettei mulla ole ollut koskaan ikään kuin pakko koulutuksen puolesta perehtyä niihin asioihin. Mutta ne on vaan pakko tehdä jos aikoo pärjätä ja pakko perehtyä, mutta että sitten pitäisi vaan rohkeasti tarttua niihin oljenkorsiin, mitä monesti välillä löytää jostain ELY-keskuksilta. Esimerkiksi jotain, että saa konsultointia. Tai mekin ollaan oltu Business Turun Northbound Scaleups -ohjelmassa, missä tavallaan meidät vaan jyrättiin niihin numeroihin, että nyt nämä on pakko tehdä, jos aiotte mennä eteenpäin, että sitä se vaatii. Ja sitten se on vähän niin kuin mä oon sanonut mun lapselle joka haluaa olla showtanssia, mutta ei aluksi halunnut tanssia balettia, että nyt pitää tanssia balettia, jos haluaa showtanssijaksi. Niin ihan sama tässä on että, jos sä haluat luovan alan yrittäjäksi, niin sun täytyy vaan osata ne numerot ja ymmärtää ne numerot. Eikä se ole helppoa. Ei se ole mulle vieläkään helppoa, eikä se ole millään muotoa mieluisaa. Se on vaan ainoa tie siihen, että voi saada rahoituksia, että ymmärtää ne asiat.

Sofia-Charlotta Kakko [00:27:50]: Tuo on todella tärkeätä, että vaikka on kuinka hyvä idea ja kuinka hyvä ajatus, niin jos sitä ei saa puhuttua siitä myös numeroilla, niin sitä on sitten vaikeampi perustella rahoittajille tai sijoittajille tai muille. Mitä Kati sä näkisit, että vaikka viiden vuoden päähän, millaisessa roolissa tämmöinen T&K-toiminta tai -rahoitus on luovien alojen sisällä?

Kati Nuora [00:28:16]: Niin, mä luulisin… täytyy toivoa, että se olisi hyvässä vaiheessa. Ja täytyy toivoa, että me saadaan nyt tuo luovan alan kasvustrategia hyvin antamaan eväitä siihen, että pystyttäisiin katsomaan näitä erilaisia rahoituksia ja rakentamaan niistä vähän selkeämpää polkua, josta yrittäjän olisi helpompi saada kiinni, että missä vaiheessa ollaan tällä hetkellä. Että onko se kansainvälistyminen, kasvu ja skaalaus vai onko se aikaisemmat jotkut demovaiheet tai mitä tässä ollaan tekemässä. Ja että ne rahoitukset olisi helpompi löytää. Toivoisin, että yrittäjät voisi entistä enemmän keskittyä siihen omaan tekemiseen. Toki oon ihan samaa mieltä kuin Kristiina, että ne numerotkin täytyy olla hallussa ja senhän näkee nyt esimerkiksi, kun FIBAN on tosi hienosti lähtenyt  järjestämään tällaisia tilaisuuksia, missä luovat alat pystyy pitchaamaan heidän enkelisijoittajilleen, niin kyllähän se decki vaatii aivan erilaista osaamista taas sitten, kun sitten avustushaut. Että sun pitää pystyä näyttämään, että mikä se potentiaali on, minkälainen kasvuvauhti on missäkin ja mikä markkina. Näissä on kaikissa omat kommervenkkinsä tietyllä tavalla, mutta jos sä haluat niitä yksityisiä sijoittajia, niin sun on vaan pakko tehdä se sillä niitten kielellä. Ja sitten T&K-toiminnan. Mä toivon, että se löytää tavallaan oman paikkansa tässä rahoituskentässä silleen, että se on tosiaan sellaista pitkäaikaisempaa toimintaa, pitkäaikaista kehittämistä ja myös toivon, että nämä tutkimuslaitokset ja koulut alkaisi tekemään pitkäjänteistä... osittain varmaan tekevätkin, mutta että yritykset pääsisi mukaan niihin pitkäaikaisiin kehittämishankkeisiin ja voisi sieltä syntyä sitten uutta.  joko uutta IP:tä tai uusia menetelmiä tai tulisi uutta innovatiivista yritystoimintaa sitä kautta, että kyllähän siellä on kovat odotukset. Mutta tätä on tehty tosi vähän aikaa vielä, täytyy muistaa se, että tämä on aika uutta meille vielä. Tässä on paljon tekemistä, mutta sitten taas toisaalta kaikki luovan alan rahoitusmuodot ei voi olla tietenkään T&K:ta. On paljon rahoituspolkua aikaisemmin ennen sitä, kun yritys on T&K-valmis. Ja se, että meillä olisi täällä rahoittajapuolelle ehkä selkeämpi ymmärrys siitä, mihin polun vaiheeseen eri instrumentit sijoittuu. Ja ettei jäisi niitä katvealueita, sellaisia kuolemanlaaksoja, johon se hyvä idea jää, kun ei ole sitä rahoitustukea siinä. Koska se on totta, että hyvin pienikin rahoitus jossain tietyssä vaiheessa saattaa auttaa ihan valtavasti. Että kaikki ei tarvitse olla megalomaanista ja massiivista onnistuakseen, vaan se oikea-aikaisuus sille tuelle on se tärkein juttu ja että yritys pystyy viemään siihen suuntaan omaa toimintaansa, kun se itse haluaa ja näkee ja missä se potentiaali on. Ja just se, että sitä ei välttämättä voi tai tarvitse odotella vuotta sitä hakua, mikä saattaisi sopia ja sitten siitä puoli vuotta tai vuotta tuloksia. Sellainen nopeampi rahoitusinstrumentti myös sinne polun alkuvaiheeseen olisi varmaan tosi tärkeä luovan talouden kannalta.

Sofia-Charlotta Kakko [00:31:59]: Tämä oli mun mielestä tosi hyvä pointti, minkä sanoit, että ollaan kuitenkin alussa, että nyt on auennut tämä 9 miljoonan jaettu T&K-raha Business Finlandilla, niin se on nyt alkanut vasta. Ollaan alussa, nyt semmoista kärsivällisyyttä myös siihen, että kyllä me opitaan tämä rahoitus ja kyllä me opitaan nämä muutkin rahoitukset. Löydetään hiljalleen ne tehokkaat polut ja löydetään ne katvealueet ja päästään niihinkin saamaan sitä oikea-aikaista tukea yrityksille, niin hyvä tästä tulee. 

[00:32:32] [Musiikkia] 

Sofia-Charlotta Kakko [00:32:34]: Hei kiitos todella paljon kun tulit jakamaan teidän kokemuksia, Kristiina. Ja kiitos Kati asiantuntijuudesta. Onko vielä jotkut viimeiset terveiset, mitä haluatte kuulijoille sanoa? 

Kristiina Tergujeff [00:32:47]: On tosi tärkeätä mun mielestä, että pienet yritykset tekisi yhteistyötä kansainvälistymisessä, koska se on tosi vaikeata lähteä sinne yksin. Monta kertaa itselläkin on ollut kaveria ikävä tuolla maailmalla. Se vaan kaipaa semmoista avoimuutta ja semmoista luottamusta. Mutta että, että siellä on ihan tilaa meille kaikille. Ihan varmasti tuolla maailmalla.

Kati Nuora [00:33:10]: Mun mielestä toi Patternsfrom Agency on tosi hienosti lähtenyt tosi vaikeallekin markkinalle Aasiaan. Ja se, että kun löytyy se oma juttu sieltä kansainvälisestikin, niin siellä on mun mielestä isot potentiaalit niin kuin Kristiina just sanoi, että siellä on Kiinan markkinalla on sitä markkinaa eli tavallaan se, että mitä enemmän meidänkin yritykset uskaltaisi suunnata sinne kansainväliseen kasvuun, niin mä toivoisin, että sitä lähdettäisi kokeilemaan ja rohkeasti vaan.

[00:33:41] [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:33:43]  Tämän jakson tuotti Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hanke. Luova verkko koordinoi Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemaa. Autamme luovien olojen osaajia ideoimaan kehittämishankkeita ja hakemaan ESR+-rahoitusta. Lisäksi tuemme teemasta rahoitettuja hankkeita. Tutustu materiaaleihimme osoitteessa taike.fi/luovaverkko. 

[Musiikkia]