Hakutulokset

Hahmotamme todellisuutta narratiivien kautta. Ihmismieli torjuu kaoottisuutta kertomalla tarinoita, jotka rakentuvat juoneen sopivista tapahtumista. Narratiivien olemassaolon ja ohjaavan merkityksen tiedostaminen on tärkeää myös taiteilijoiden toimeentulosta keskusteltaessa.

Taiteilijan ammatti on yksi vanhimmista. Ei ihme, sillä niin kauan kuin ihminen on luonut elintilaansa, hän on luonut myös estetiikkaa ympärilleen. Taiteilijan työ ei kuitenkaan ole itseilmaisun näpertelyä tai pakottavaa esiintymisen tarvetta. Se on ensisijaisesti taidon harjoittamista.

Taiteilijat ovat uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten mukaan optimistisia tulevaisuuttaan kohtaan. Näyttää siltä, että taiteilija-ammateissa toimimiseen liittyy voimavaratekijöitä, joiden ansiosta vaikeidenkin aikojen jälkeen usko tulevaisuuteen ja siihen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin voi säilyä.

Miten ihmisen ja ympäristön suhde näkyy taiteessa? Miten valta jakautuu? Millaisia etuoikeuksia eri ympäristöissä kulttuurin kentällä kannetaan ja jaetaan?

Suomalainen elokuva on 2020-luvulla poikkeuksellisessa huudossa. Elokuvamme puhuttelevat ja niiden näkemisestä halutaan maksaa. Suomalainen elokuva on häkellyttävän monimuotoista – tällä hetkellä voi tehdä ihan millaista elokuvaa hyvänsä ja saada teoksensa nähtäville ihan mihin tahansa, kirjoittaa elokuvatuottaja Jussi Rantamäki taideneuvoston blogisarjassa.

Suuresti ihailemani valtiosihteeri Tuomo Puumala aloitti lasten harrastamisen Suomen mallia pohtineen työryhmän työn kysymällä, mikä on kunkin työryhmän jäsenen kasvattiseura. Esittäytymistavan alkulähde on tiettävästi edesmennyt urheiluvaikuttaja ja valtiomies Ilkka Kanerva. Arvostan urheilupuolen perinnettä kiittää lapsuutensa ja junnuvuosiensa seuroja, kirjoittaa Rosa Meriläinen taideneuvoston blogisarjassa.

Taidealan järjestöt kokoontuivat äskettäin keskustelemaan yhteisistä tavoitteistaan eduskuntavaalien alla. Useammassakin puheenvuorossa esiintyi sama sana: tilaisuudessa puhuttiin sekä musiikin että kirjallisuuden alan alkutuottajista, kirjoittaa Juha Itkonen taideneuvoston blogisarjassa.

Toimistorunoilija-projektissa kirjailija teki yrityksen tiloissa kaunokirjallista työtään. Runoilijoita kiinnostaa kokeilu itsessään ja erilaisten maailmojen törmäytys enemmän kuin yrityksille myytävän taidepalvelun kehittäminen. Lyhytkestoinenkin dialogi runokentän ja yritysmaailman välillä voi synnyttää uusia oivalluksia, kirjoittaa kirjallisuuden läänintaiteilija Anna Elina Isoaro.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Ensimmäisessä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-haussa korkeakoulut olivat vahvoilla. Moni pienempi toimija jäi ilman rahoitusta, ja ilmassa on ymmärrettävästi pettymystä taide- ja kulttuurikentällä. Pienempien toimijoiden kannattaa hakea rahoitusta seuraavalla kierroksella, mutta yhteistyöhön on tärkeää panostaa entistä enemmän, kirjoittaa Sofia-Charlotta Kakko.

Miten yhteistoimintaa kuntalaisten ja kunnan välillä voidaan tiivistää? Kuinka tunnistaa alueelliset ominaispiirteet ja nostaa ne voimavaraksi kunnan kehittämisessä?

Tässä jaksossa arkkitehti, arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen ja Porin kaupungin hankekoordinaattori Niilo Rinne jakavat taideasiantuntija Maija Kasvisen johdolla ajatuksiaan liittyen arkkitehtuurin murrokseen.