Hakutulokset

FM Antti Huntus on nimitetty Taiteen edistämiskeskuksen yksikönpäällikön virkaan 1.6. alkaen. Yksikönpäällikkö johtaa viraston tulevaa Taiteen ja kulttuurin verkostot -yksikköä, vastaa osaltaan taiteen ja kulttuurin aseman edistämisestä yhteiskunnassa ja monihallinnollisissa rakenteissa sekä toimii viraston johtoryhmän jäsenenä. Huntus toimii tällä hetkellä Taikessa erityisasiantuntijana vastuualueenaan kuntien ja julkisen taiteen asiantuntijapalvelut.

Viime vuoden kiitetyt työhyvinvointipäivät saavat jatkoa syksyllä. Tervetuloa pysähtymään oman hyvinvointisi äärelle!

Taiteilija-apurahat ja alueiden apurahat ovat olleet haettavana maaliskuussa 2025. Apurahapäätöksiä lähetetään hakijoille sitä mukaa, kun toimikunnat tekevät päätöksiään.

Taiteen edistämiskeskus on julkaissut kuntien luottamushenkilöille tarkoitetun aineiston, joka perehdyttää taiteeseen ja kulttuuriin kunnissa.

Euroopassa on nähty kulttuurialalla viime vuosina useita aloitteita taiteilijoiden oikeudenmukaisen palkkauksen edistämiseksi. Työn keskimääräiset tuotantokustannukset ovat nousseet ja inflaatiokorjattuna taiteilijoiden keskiansio jää monissa maissa alle aiemman tason. Toimijat läpi ekosysteemin tunnustavat ongelman. Kukaan ei kategorisesti asetu vastustamaan oikeudenmukaisia käytänteitä – mutta kukaan ei myöskään priorisoi, kirjoittaa taideasiantuntija Anne Lehtelä.

Lapsenpäivä-palkinto myönnetään yhteisölle taideharrastuksen ja -kasvatuksen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä tai saavutuksesta. Palkintoja jaetaan vuosittain kaksi, ja ne ovat suuruudeltaan 9 000 euroa.

Toimikuntarakenteen uudistus on kiistatta todellinen mullistus. Uhkien lisäksi se sisältää myös mahdollisuuksia, joihin sekä nykykäytäntöä että muutosprosessia seurattuani aidosti uskon. En ole silti huoleton itsekään, kirjoittaa taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore kokoavat tänä syksynä tietoa eri taiteenaloilla toimivien ammattitaiteilijoiden kansainvälisestä toiminnasta.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen raportin mukaan kulttuurihyvinvointi on jossain määrin vakiintunut osaksi hyvinvointialueiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa, mutta lisätietoa toiminnan vaikutuksista kaivataan. Tällä hetkellä alueet tukeutuvat kuntiin ja järjestöihin kulttuurihyvinvointitoiminnan tuottamisessa ja taloudellisiin edellytyksiin liittyy epävarmuutta. Vaikka etenkin taloudellinen tilanne näyttää synkältä, on alueilla nimetty kulttuurihyvinvoinnin vastuutahoja ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja, kirjoittaa erityisasiantuntija Katri Leppisaari.