Hakutulokset

Olen huomannut, että jos taiteen ja kulttuurin asiaa haluaa ajaa, kannattaa esittää lukuja. Eli kuinka moninkertaisena mikäkin tukipenni palautui valtion kassaan, kirjoittaa Paula Vesala taideneuvoston blogisarjassa.

Taideneuvoston jäsen Samuli Heimonen piti päiväkirjaa kuvataiteilijan työn arjesta. Eteen voi tulla niin aluehallintoviraston rahanpesurekisteriä, piraatteja omasta taiteesta kuin materiaalien hankinnan haasteita.

Lapsuuden kokemukset kulttuurista heijastuvat usein koko elämän läpi. Varhain koettujen kulttuurikokemusten arvo on suurempi kuin kellastuneiden kotialbumien sisällöstä päätellen voisi arvata, kirjoittaa Virpi Kanniainen taideneuvoston blogisarjassa.

TAIKE & CUPORE TALKS -keskustelutilaisuus oli kiertueella 30.11. Kulttuuritalo Valveella Oulussa. Tilaisuudessa Cuporen erikoistutkija Minna Ruusuvirta esitteli viime vuonna julkaistun Taiteen ja kulttuurin barometrin (teemana tulevaisuuden taiteentekijät) tuloksia myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteentekijöiden näkökulmasta.

Toimistorunoilija-projektissa kirjailija teki yrityksen tiloissa kaunokirjallista työtään. Runoilijoita kiinnostaa kokeilu itsessään ja erilaisten maailmojen törmäytys enemmän kuin yrityksille myytävän taidepalvelun kehittäminen. Lyhytkestoinenkin dialogi runokentän ja yritysmaailman välillä voi synnyttää uusia oivalluksia, kirjoittaa kirjallisuuden läänintaiteilija Anna Elina Isoaro.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Suomessa on 2000-luvulla toteutettu julkisen taiteen hankkeita enemmän kuin koskaan. Teoksia valmistellaan ja tehdään intensiivisesti, mutta lopahtaako kiinnostus julkistamisen jälkeen? Taike selvitti, millä tavalla keskuskaupungeissa pystytään pitämään huolta julkisista taideteoksista.

Tavatessamme huhtikuussa 2018 Seinäjoen asemalla meillä on ajatuksenpätkä luontokuvausta ja valokuvataidetta yhdistävästä keskustelutilaisuudesta. Latvan Jennin idea, joka oli hautautunut kiireisiin.

Jokainen voi tehdä digisiivouksella ainakin pieniä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tekoja. Mutta miten taide-, kulttuuri- ja luova ala voivat toimia suunnannäyttäjinä kestävien digitaalisten ratkaisujen toteuttamisessa, pohtivat Pia Repo ja Milja Leskinen.

Tulevaisuuden hahmottaminen perustuu moniulotteiseen tarkasteluun ja yhteiseen vuoropuheluun, kirjoittaa Anne Lehtelä. Syksyllä taidetta ja tulevaisuusnäkökulmia käsitellään useissa Taiken tilaisuuksissa.

Kesäkuussa Kuopio tanssii ja soi -festivaalin yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus, johon sisältyi myös uusimman Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten esittely ja siihen liittyvä taiteilijakeskustelu. Keskustelussa näkyi paljolti samoja teemoja kuin barometrin tuloksissakin, kirjoittaa erityisasiantuntija Kaija Rensujeff.

Muutos alkaa meistä -seminaari (26.–27.8.2024) kutsui taiteen, kulttuurin ja tieteen toimijoita pohtimaan kestävyysmurroksen teemoja ja taiteen tulevaisuusvaltaa. Hämeenlinnan taidemuseoon sijoittunut seminaari järjestettiin osana Taidevaltakunta ‘24 -biennaalia, joka tarjosi monimerkitykselliset kulissit taiteen ja tieteen vuoropuhelulle, kirjoittaa Milla Minerva Mertanen.