Hakutulokset

Työttömyystilanne on synkistynyt Suomessa entisestään. Työttömyysturvaa koskevien päätösten ennakoitavuus ja työvoimapalveluiden toimivuus aiheuttaa huolta taiteentekijöille. Taiteilijoiden turvan parantaminen vaatii sekä strategista kehittämistä, kuten lainsäädännön ja palvelurakenteiden uudistamista että operatiivisia toimia, kuten virkailijoiden koulutusta ja palveluiden keskittämistä, kirjoittaa Anne Lehtelä.

Jos vammaiset jäävät taide- ja kulttuurialalla vain sivustakatsojiksi, koko yhteiskunta menettää valtavan määrän lahjakkuutta, osaamista, näkökulmia ja ääntä, kirjoittaa Kaisa Rönkkö blogissa.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen raportin mukaan kulttuurihyvinvointi on jossain määrin vakiintunut osaksi hyvinvointialueiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa, mutta lisätietoa toiminnan vaikutuksista kaivataan. Tällä hetkellä alueet tukeutuvat kuntiin ja järjestöihin kulttuurihyvinvointitoiminnan tuottamisessa ja taloudellisiin edellytyksiin liittyy epävarmuutta. Vaikka etenkin taloudellinen tilanne näyttää synkältä, on alueilla nimetty kulttuurihyvinvoinnin vastuutahoja ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja, kirjoittaa erityisasiantuntija Katri Leppisaari.

Kun politiikka kärjistyy tilanteisiin, joissa arvoista on vaikea pitää kiinni, yhteiskunnan tehtävä ei ole testata arvojen joustavuutta vaan löytää keinoja arvopohjan eheyttämiseen. Taiteen instrumentalisoiminen paljastaa, miten sivistyksen perusta rapautuu huomaamatta, vaikka taide voisi tarjota tilan, jossa arvot vielä kantavat ja luovat merkitystä, kirjoittavat Kaisa Rönkkö ja Juha Itkonen.

Me, valtion viimeisen nykymuotoisen musiikkitoimikunnan jäsenet, haluamme osaltamme esittää vahvan näkemyksemme siitä, mitä tulevat rahoituspäätökset merkitsevät musiikille ja koko kulttuurielämälle Suomessa. Viime joulukuussa hyväksytyssä vuoden 2026 talousarviossa taiteen ja kulttuurin ei-lakisääteisiin valtionavustuksiin kohdistuu jälleen leikkauksia, vaikka taiteilija-apurahojen budjetti pysyykin pääosin ennallaan.

Se miten sanoitamme taiteilijoiden tekemää ammattimaista työtä, ei ole yksiselitteistä. Keskusteluun liittyy samaa talouteen kytkeytyvää problematiikkaa, kuin taiteen perustelemiseen ainoastaan hyötypotentiaalin kautta. Seuraavista eduskuntavaaleista on ennustettu teemaltaan työllisyys- ja työelämävaaleja. Maailman politiikan äkkinäisiä käänteitä on vaikea spekuloida, mutta arvaus saattaa hyvin osua oikeaan. Suomessa työttömyysluvut ovat olleet jo jonkin aikaa Espanjan ohella EU-alueen synkimpiä. Työttömyys on monille taiteilijoille osa työn rakenteellista rytmiä, mutta taiteen ammatillista uraa ei pidä palauttaa työllisyysongelmaksi, kirjoittaa Anne Lehtelä.