Hakutulokset

Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi 8.11.2024 taiteen akateemikon arvonimen mestarikansanlaulaja, muusikko Hilja Grönforsille ja arkkitehti, professori emeritus Vilhelm Helanderille. Tilaisuuden puheissa korostuivat taiteellisen perinnön merkitys sekä yhteistyön arvo.

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2024 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille. Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi. Palkintojen yhteissumma on 250 000 euroa.

Taiteen edistämiskeskus on tarkentanut määrärahojensa jakoa vuodelle 2025. Painotuksilla pyritään turvaamaan keskeisten rakenteiden säilyminen, rahoituksen alueellinen tasapaino sekä uudistumisen mahdollistaminen. Leikkausten mittaluokan vuoksi ne vaikuttavat silti taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksiin sekä taiteen ja kulttuurin valtakunnalliseen saatavuuteen.

Taiteenalojen kohdeapurahat olivat haettavana marraskuussa. Hakemuksia saapui 3260, mikä on noin 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Hakemusmäärän laskuun vaikutti se, että kukin hakija sai tällä kertaa jättää vain yhden hakemuksen. Päätökset tehdään 25.3.2025 mennessä.

Kuvataiteen näyttöapurahoja haetaan jatkossa valtionapuviranomaisten yhteisen haeavustuksia.fi -verkkopalvelun kautta.

Valtion alueelliset taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2024 alueiden taidepalkinnot ansioituneille taiteilijoille, työryhmille ja taideyhteisöille. Yhden palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt kuvataiteen apurahalautakunnan kokoonpanon kolmivuotiskaudeksi 2025–2027. Lautakunta päättää kuvataiteen näyttöapurahoista.

Syksyn hauissa on muutoksia apurahan hakijoille. Liikkuvuusapurahat ovat viimeistä kertaa haettavana. Jatkossa kansainvälistymiseen ja ulkomaan matkakuluihin voi hakea kohdeapurahaa. Muutoksen myötä hakemukset arvioidaan taidetoimikunnissa. Myös monitaiteen hankkeiden osalta hakemisessa on muutoksia.

Katriina ”Kati” Andrianov toimi Kuopiossa esittävien taiteiden läänintaiteilijana joulukuuhun 2020 saakka. Esineen elollistumisesta Tampereen yliopistossa vuonna 2015 tohtoriksi väitelleellä Andrianovilla on vahva nukke- ja esineteatteritausta, mutta kokemusta myös tutkijan työstä.

Maire Karuvuori aloitti läänintaiteilijana pian taidekoulusta valmistumisensa jälkeen. Marginaaliseksi mielletty mutta luonnostaan kansainvälinen performanssitaide kaipaa kotimaisten rakenteiden tukea, ja niiden syntyä Maire pyrki työssään edistämään.

Tuottajataustainen Malla Alatalo aloitti Rovaniemen toimipisteessä taidetuotantojen läänintaiteilijana Kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelmassa vuonna 2016. Kansainvälisyys ja Barentsin alueen yhteistyö olivat keskeisessä roolissa Alatalon läänintaiteilijakaudella.

Julkinen taide 2020 -vuosikatsaus tarjoaa pysäytyskuvia siitä, miten julkinen taide ja sen taustalla olevat rakenteet muuttuvat. Vuosikatsaus pyrkii saamaan kiinni niistä teemoista, keskusteluista, toiveista ja murheista, joita julkiseen taiteeseen kytkeytyy.