Tunnistaako YEL-uudistus taiteilijayrittäjän tilanteen?

Eduskunnassa on parhaillaan käynnissä yrittäjien eläkelain (YEL) uudistuksen käsittely. YEL koskee myös taiteilijayrittäjiä. YEL-uudistuksen vaarana on se, että vakuutusmaksut nousevat niin paljon, että yrittäjyys muodostuu taiteilijoille mahdottomaksi. Uudistus pitäisi toteuttaa niin, että taiteilijoiden eläketurva parantuisi kestävällä tavalla.

Niittien avulla tehdyn taideteoksen pintaa.

Kuva: Kai Widell

Eduskunta kävi juhannuksen alla lähetekeskustelun uudesta yrittäjien eläkelaista (YEL). Uudistukseen liittyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. 

Lakiuudistuksesta on käyty sekä valtamedioissa että sosiaalisen median foorumeilla runsaasti keskustelua – etenkin sen jälkeen, kun asia jo oli ollut lähetekeskustelussa. Keskusteluissa toistuu väitteitä ja epäilyjä, joiden perusteella ymmärrys taiteilijayrittäjien tilanteesta ei ole ollut uudistuksessa kunnolla tiedossa. 

YEL-uudistuksen tavoitteet ovat sinänsä tarpeellisia. Keskeinen ongelma koko järjestelmässä on ollut niin sanottu alivakuuttaminen, jolloin vakuutusmaksut pidetään kohtuullisina, mutta eläketurva ei kerry tarpeen mukaisesti. Taidealalla alivakuuttamisen syy liittyy korkeaksi koettuihin eläkemaksuihin. Taiteilijayrittäjien ansainta ja liiketoiminnan rakenne ei yleisesti kestä korkeampia maksuja. Vallitseva tilanne on johtanut myös kilpailun vääristymiin, sillä eläkemaksuja pienentämällä myös yrityksen kustannusrakenne on pysynyt kevyempänä.

Alivakuuttamisen ja kilpailun ongelmat liittyvät suoraan laajempiin taiteilijoiden ansaintaan liittyviin haasteisiin. Usein itsensätyöllistäjinä toimivat ja epätyypillisissä työsuhteissa olevat taiteilijat saavat yrittäjätuloa osana koko toimeentulon silppuista rakennetta. Yrittäjyys on monella yksi monista tavoista toimia taiteen ammattilaisena.

YEL-uudistuksen vaarana on se, että vakuutusmaksut nousevat niin paljon, että yrittäjyys muodostuu mahdottomaksi. Taiteen markkinat eivät yksinkertaisesti pysty reagoimaan eläkemaksuista johtuvaan kustannusrakenteen nopeaan muutokseen. On ilmeinen riski, että isohko joukko taiteilijayrittäjiä joutuu luopumaan yritystoiminnastaan. 

Kustannuksiin liittyvä haaste liittyy siihen, miten eläkemaksut päätetään suhteessa toimialan mediaanipalkkoihin. Tämä tunnistaa huonosti ammattitaiteilijoiden tulorakenteen moninaisuuden. Mediaanit eivät kerro vapaan kentän taiteilijayrittäjän arjen ansainnasta. 

Uudistuksessa on ehdottoman tärkeää, että maksujen perusteena oleva niin sanottu työtulo voidaan arvioida tapauskohtaisesti mediaania matalammaksi (tai joissain poikkeustapauksissa myös korkeammaksi). Uudistuksen ristiriita taiteilijayrittäjän kannalta tuleekin siitä, että maksujen pitää perustua harkintaan, mutta samalla ennakoitavuus heikkenee. 

Tässä piilee uudistuksen keskeinen haaste: uuden lain voimaantulon jälkeen taiteilijayrittäjien eläkemaksut pitää perustua harkintaan, mutta se pitää tehdä tavalla, joka turvaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja kustannusten ennakoitavuuden. Samalla pitää ymmärtää taiteilijayrittäjien eläkemaksuihin liittyvä maksukyky.

Uudistuksessa tuleekin tunnistaa taiteilijayrittäjien liiketoiminnan erityispiirteet. Näitä ovat esimerkiksi apurahajärjestelmän ja yrittäjyyden nivelkohdat, kuten päällekkäiset eläkejärjestelmät. Taiteilijayrittäjät toimivat myös tyypillisesti sellaisilla aloilla, joilla markkinoiden muodostuminen on hidasta. Yritystoiminnan luonne on pikemminkin elannon hankkimista kuin yritystoiminnan voittojen tavoittelemista. Hallituksen esitys oli lausuntokierroksella toukokuussa 2022, mutta määräaikaan mennessä vain kaksi etujärjestöä pystyi ottamaan asiaan kantaa, eikä kumpikaan edustanut taidealaa.    

Taiteen edistämiskeskuksen (yhdessä Cuporen kanssa) vuosittain julkaiseman taiteilijabarometrin mukaan noin 11 % vastaajista toivoo toimivansa tulevaisuudessa yrittäjänä. Taiteilijayrittäjyys on todennäköisesti lähitulevaisuudessa yhä useamman ammattilaisen valinta. Myös Taiteen edistämiskeskus näkee taiteilijayrittäjyyden tukemisen omana tehtävänään. On paradoksi, että yrittäjätoiminnan eläketurvaa parantava uudistus saattaa johtaa taidealalla yrittäjyyden merkittävään vähenemiseen. 

Eläkejärjestelmä sinänsä vaatii taiteilijoiden kannalta paljonkin tarkistamista. Taiteilijoiden eläketurva on heikko ja apurahojen tuottama eläkekertymä on pieni. Esimerkiksi vuonna 2022 ylimääräisen taiteilijaeläkkeiden saajien ansiotuloon ja apurahoihin perustuva eläketurva oli keskimäärin noin 1200 €/kk. Siksi myös taiteilijayrittäjien asiaa koskeva YEL-uudistus pitäisi toteuttaa niin, että taiteilijoiden eläketurva parantuisi kestävällä tavalla. Ja turvaisi yrittäjyyden entistä paremmat mahdollisuudet liiketoiminnallisesti hauraassa ympäristössä.

 

Viimeksi muokattu: 25.08.2022
Ei vielä kommentteja. Kommentoi


Henri Terho on Taiken taiteen tukemisen päällikkö Taiteen edistämiskeskuksessa. Taiteen edistämisen tehtäviin sisältyy myös taiteilijoiden ja taidealan yrittäjien sosiaaliturvan ja etuuksien pohtiminen osana taiteilijoiden toimeentuloa.

 

Viimeksi muokattu: 26.08.2022