Artikkeli

Kulttuuri sai Villa Ranan nousemaan uuteen kukoistukseen

Kulttuuritalo Villa Ranassa pienet toimijat saavat mahdollisuuden harjoittaa toimintaansa. Se ei olisi mahdollista ilman julkista rahoitusta.
Jugendtyylisen rakennuksen julkisivu.
Villa Rana on osa kansainvälisesti arvostettua aluetta. Kuva: Taavi Partanen.

Kulttuuritalo Villa Rana sijaitsee ainutlaatuisessa miljöössä Jyväskylän yliopiston kampusalueella, jolle Euroopan komissio myönsi keväällä 2022 Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Vuonna 1905 valmistuneen jugendtyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt, joka tarkoitti sen alun perin piirustus- ja veistosaliksi.

Pitkään tyhjillään ollut rakennus sai uuden elämän, kun sen tilat remontoitiin kulttuurikäyttöön sopiviksi. Talon ja sitä ympäröivän tontin omistaa Keski-Suomen Suojeltavat museokiinteistöt oy. Vakiovuokralaisina ovat Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen Tanssin Keskus, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis, Teatterikone sekä Jyväskylän Kesä. Tilat ovat tapahtumakohtaisesti vuokrattavissa muille kulttuuritoimijoille.

Villa Rana on vastannut Jyväskylässä olleeseen kysyntään pienistä, noin 100 henkeä vetävistä kulttuuritiloista.

– Jyväskylässä tilat ovat olleet sellaisten kulttuuritoimijoiden hallussa, joilla on itsellä siellä paljon toimintaa. Niihin ei ole mahtunut ketään muita. Täällä on ollut pitkäaikainen haave saada paikka, josta erityisesti vapaa kenttä ja pienet kulttuuritoimijat voivat löytää esitystiloja, Villa Ranan toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen toteaa.

Toiminta Villa Ranassa alkoi vuoden 2021 kesällä, jolloin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi asetetut rajoitukset hillitsivät esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Ruokolainen löytää tästä kuitenkin myös myönteisiä puolia. 

– Silloin oli niin rauhallista, että saimme harjoitella talon pyörittämistä ja varustaa tiloja. Myös koronatuet mahdollistivat toiminnan kehittämistä, jota emme olisi pystyneet tekemään ilman niitä. 

Kulttuuria kaikenikäisille

Villa Ranan ja sen ympäristön historiallinen arvo sekä persoonallisuus tekevät siitä poikkeuksen Jyväskylän kulttuurikentällä. Ruokolainen katsoo, että siitä on ollut hyötyä.

– Tämä kiinnostaa ihmisiä pelkästään miljöönä ja ilmapiirinä. Tilat myös inspiroivat heitä, jotka tekevät täällä esityksiä. 

Villa Ranan kulttuurihistoriallinen arvo on kuitenkin ollut myös haitaksi, sillä se aiheuttaa rajoitteita tilojen muokkaamiselle. Rakennus on sisäosia myöten tiukasti suojeltu, minkä takia esimerkiksi saleja ei voi remontoida miten haluaa.    

– Kaikki, mitä olemme tänne tehneet, on purettavissa ja ennallistettavissa.

Pitää tehdä paljon töitä, että nuoriso löytää tällaiseen paikkaan.

Kulttuuritarjonta Villa Ranassa on monipuolista, sillä ohjelmistossa on ollut muun muassa elokuvanäytöksiä, konsertteja, näyttelyitä ja teatteriesityksiä. Kulttuurista ovat rakennuksessa nauttineet ihmiset nuorista keski-ikäisiin ja senioreihin, mutta haastavinta on ollut houkutella paikalle teini-ikäistä yleisöä, Ruokolainen sanoo.

– Heitä olemme yrittäneet tavoittaa esimerkiksi rap-keikoilla. Pitää kuitenkin tehdä paljon töitä, että nuoriso löytää tällaiseen paikkaan, joka on prestiisillä alueella ja näyttää hienolta.

Villa Ranan sisätilan rappuset. Seinällä lukee teksti "etnologian laitos".
Ennen Villa Ranassa sijaitsi Historian ja etnologian laitoksen työtiloja. Kuva: Taavi Partanen.

Elintärkeä rahoitus

Vuonna 2020 Jyväskylän kulttuuritalon tukiyhdistys sai Taikelta viisivuotisen toiminta-avustuksen Villa Ranan toimintaan. Avustus on mittava, koska sillä tuetaan Villa Ranan toimintaa vuosittain vähintään 100 000 eurolla.

Suuri ja monivuotinen rahoitus mahdollisti toiminnan käynnistämisen Villa Ranassa ja on Ruokolaisen mukaan helpottanut muiden projektirahoitusten saamista. 

– Jos alkuvaiheeseen ei olisi sattunut avustuksia, jotka mahdollistivat esimerkiksi teatteritekniikan ja katsomoiden pystyttämisen, niin olisi puolinaisesti käytössä oleva talo, jossa voisi tehdä vain pienen osan nykyisistä asioista. 

Jos meillä ei jossain vaiheessa ole julkista avustusrahoitusta, niin pitää alkaa miettiä esimerkiksi juhlatilojen vuokraamista yrityksille.

Rahoituksen saaminen jatkossakin on oleellista toiminnan jatkumisen kannalta. Villa Ranan kulut ovat Ruokolaisen mukaan niin suuret, että mikäli tulevaisuudessa avustusrahoituksen määrä vähenee merkittävästi, toimintaa joudutaan muuttamaan taloudellisesti kannattavammaksi.

– Silloin voimme unohtaa suurimman osan pienistä kulttuuritoimijoista, joille tällä hetkellä tarjoamme tiloja kohtuullisella hinnalla. Jos meillä ei jossain vaiheessa ole julkista avustusrahoitusta, niin pitää alkaa miettiä esimerkiksi juhlatilojen vuokraamista yrityksille. Lopulta myös sitä, että pystymmekö olemaan tässä.