Hakutulokset

Suomalainen elokuva on 2020-luvulla poikkeuksellisessa huudossa. Elokuvamme puhuttelevat ja niiden näkemisestä halutaan maksaa. Suomalainen elokuva on häkellyttävän monimuotoista – tällä hetkellä voi tehdä ihan millaista elokuvaa hyvänsä ja saada teoksensa nähtäville ihan mihin tahansa, kirjoittaa elokuvatuottaja Jussi Rantamäki taideneuvoston blogisarjassa.

Suuresti ihailemani valtiosihteeri Tuomo Puumala aloitti lasten harrastamisen Suomen mallia pohtineen työryhmän työn kysymällä, mikä on kunkin työryhmän jäsenen kasvattiseura. Esittäytymistavan alkulähde on tiettävästi edesmennyt urheiluvaikuttaja ja valtiomies Ilkka Kanerva. Arvostan urheilupuolen perinnettä kiittää lapsuutensa ja junnuvuosiensa seuroja, kirjoittaa Rosa Meriläinen taideneuvoston blogisarjassa.

Taidealan järjestöt kokoontuivat äskettäin keskustelemaan yhteisistä tavoitteistaan eduskuntavaalien alla. Useammassakin puheenvuorossa esiintyi sama sana: tilaisuudessa puhuttiin sekä musiikin että kirjallisuuden alan alkutuottajista, kirjoittaa Juha Itkonen taideneuvoston blogisarjassa.

Toimistorunoilija-projektissa kirjailija teki yrityksen tiloissa kaunokirjallista työtään. Runoilijoita kiinnostaa kokeilu itsessään ja erilaisten maailmojen törmäytys enemmän kuin yrityksille myytävän taidepalvelun kehittäminen. Lyhytkestoinenkin dialogi runokentän ja yritysmaailman välillä voi synnyttää uusia oivalluksia, kirjoittaa kirjallisuuden läänintaiteilija Anna Elina Isoaro.

Taiteen edistämiskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista haluaa taidetta arjen ympäristöihin. Suurinta julkisen taiteen kannatus on isoissa kaupungeissa nuorten korkeakoulutettujen naisten keskuudessa.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Ensimmäisessä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-haussa korkeakoulut olivat vahvoilla. Moni pienempi toimija jäi ilman rahoitusta, ja ilmassa on ymmärrettävästi pettymystä taide- ja kulttuurikentällä. Pienempien toimijoiden kannattaa hakea rahoitusta seuraavalla kierroksella, mutta yhteistyöhön on tärkeää panostaa entistä enemmän, kirjoittaa Sofia-Charlotta Kakko.

Taiteen edistämiskeskus on kumppanina uraauurtavassa hankkeessa, jonka yhtenä painopisteenä on taiteilijoiden mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Lisäksi hankkeen avulla pyritään aikaansaamaan rakenteellista muutosta taiteilijoiden työhyvinvoinnin hyväksi, kirjoittaa taiteilija-asiantuntija Katriina Haikala.

Jokainen voi tehdä digisiivouksella ainakin pieniä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tekoja. Mutta miten taide-, kulttuuri- ja luova ala voivat toimia suunnannäyttäjinä kestävien digitaalisten ratkaisujen toteuttamisessa, pohtivat Pia Repo ja Milja Leskinen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen avaavat Taideparlamentissa, millaisia uudistuksia taiteilijoiden sosiaaliturvaan on kuluvan hallituskauden aikana odotettavissa. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua striimin välityksellä maanantaina 23.10.2023 kello 13–14.

Erityisasiantuntija Kaija Rensujeff kirjoittaa Rovaniemellä pidetystä Taike & Cupore Talks -keskustelusta, jossa pohjoisessa asuvat ja työskentelevät taiteilijat peilasivat taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksia omaan työntekoonsa.

Kulttuuripoliittisen selonteon toinen aluetilaisuus toteutettiin Inarissa 12.3.2024. Taike ja opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttavat tilaisuuksia yhteistyössä käydäkseen kulttuurikeskustelua ja saadakseen tietoa ja näkökulmia selontekotyöhön. Pohjoisen keskustelussa korostui se, että saamelaiskulttuurin elinehto on kieli ja kielet, eikä kulttuuria voi erottaa luonnosta tai yhteisöstä, kirjoittaa erityisasiantuntija Salla Mistola.