Hakutulokset

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2022 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille, työryhmille ja taideyhteisöille. Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa myös taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinto.

Taiteen edistämiskeskus on jakanut yhteensä 2 miljoonaa euroa avustuksia harvaan asuttujen alueiden (HAMA) kulttuuritoimintaan. Avustuksen sai yhteensä 63 yhteisöhakijaa ympäri Suomen. Seuraava haku on lokakuussa.

Taiken asiakaspalvelu on suljettu 23.12.–1.1.

Uudenmaan taidetoimikunta palkitsi Heidi Hännisen yhteisöllisestä työskentelystä Kontula Art School -hankkeessa. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta palkitsi Suonna Konosen taiteen ja kulttuurin omaperäisenä pohjoiskarjalaisena moniottelijana. Taidepalkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Hämeen taidetoimikunta palkitsi upeaa kansainvälistä uraa tekevän oopperalaulaja Tuomas Katajalan. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta palkitsi teatteritoimija, luovan alan yrittäjä Piia Kleimolan pitkäjänteisestä työstä taiteen ja kulttuurin eteen Kouvolassa. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) tuki taidetta ja kulttuuria vuonna 2020 apurahoina, avustuksina ja palkintoina yhteensä 61,7 miljoonalla eurolla. Summa on poikkeuksellisen suuri, koska se sisältää Taiken kautta vuonna 2020 jaetut korona-apurahat. Koronatuet pois lukien kokonaissumma oli 44,2 miljoonaa euroa.

Alkuvaiheessa tukea voivat hakea esittävän taiteen vapaat ryhmät, jotka saavat Taiken toiminta-avustusta ja tekevät yhteistyötä valtionosuutta saavien taidelaitosten kanssa.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on nimennyt edustajat maakuntien keskeisiin taiteen ja kulttuurin työryhmiin. He toimivat yhteyshenkilöinä maakuntien ja Taiken välillä.

Uudenmaan taidetoimikunta palkitsi runoilija Harri Hertellin lavarunouden edistämisestä. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Taiken teettämän kyselyn mukaan taidepohjaisia menetelmiä käytetään esimerkiksi yrityksen strategiatyön, johtamisen ja tiimien kehittämiseen sekä organisaation uudistamiseen ja asiakaskohtaamisten parantamiseen. Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia kertoi nykyisten kehittämismenetelmien olevan riittämättömiä yrityksensä kehittämiseen ja uudistamiseen.