Hakutulokset

Teatterin avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan, sanovat näyttelijä Alexandra Mangs ja ohjaaja, dramaturgi Annika Åman. He saivat vuoden 2022 lastenkulttuurin valtionpalkinnon.

Taidealan järjestöt kokoontuivat äskettäin keskustelemaan yhteisistä tavoitteistaan eduskuntavaalien alla. Useammassakin puheenvuorossa esiintyi sama sana: tilaisuudessa puhuttiin sekä musiikin että kirjallisuuden alan alkutuottajista, kirjoittaa Juha Itkonen taideneuvoston blogisarjassa.

Toimistorunoilija-projektissa kirjailija teki yrityksen tiloissa kaunokirjallista työtään. Runoilijoita kiinnostaa kokeilu itsessään ja erilaisten maailmojen törmäytys enemmän kuin yrityksille myytävän taidepalvelun kehittäminen. Lyhytkestoinenkin dialogi runokentän ja yritysmaailman välillä voi synnyttää uusia oivalluksia, kirjoittaa kirjallisuuden läänintaiteilija Anna Elina Isoaro.

Muotoilu antaa pääomaa suomalaiseen innovaatiokenttään, sanoo professori, tekstiilitaiteilija Kirsi Niinimäki. Hän sai vuoden 2022 muotoilun valtionpalkinnon.

Taidemusiikin kohdalla tulisi pohtia, kenellä on oikeus säveltää ja kenen teoksia yleisöllä on mahdollista kuulla, sanoo säveltäjä Riikka Talvitie. Hän sai vuoden 2022 musiikin valtionpalkinnon.

Merkittävin haaste taiteilijuudessa on toimeentulon epävarmuus, sanovat suomentajat Ville Keynäs ja Anu Partanen. He saivat vuoden 2022 kirjallisuuden valtionpalkinnon.

Teattereiden tulisi palkata enemmän kotikirjailijoita, sanoo Q-teatterin entinen taiteellinen johtaja Antti Hietala. Q-teatteri sai vuoden 2022 esittävien taiteiden valtionpalkinnon. Kysymyksiin vastasivat Antti Hietala ja Q-teatterin taiteellisena johtajana vuoden 2023 alussa aloittanut Juho Mantere.

Kuvataiteilija Anni Puolakka toivoo, että voi osaltaan edistää laajempaa ja yhdenvertaista vapautta kulttuurissa. Puolakka sai vuoden 2022 mediataiteen valtionpalkinnon.

Kirjailija Kari Hotakainen kokee, että taiteilijuudessa suuri haaste on tyhjä paperi. Hän sai vuoden 2022 kirjallisuuden valtionpalkinnon.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Ensimmäisessä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-haussa korkeakoulut olivat vahvoilla. Moni pienempi toimija jäi ilman rahoitusta, ja ilmassa on ymmärrettävästi pettymystä taide- ja kulttuurikentällä. Pienempien toimijoiden kannattaa hakea rahoitusta seuraavalla kierroksella, mutta yhteistyöhön on tärkeää panostaa entistä enemmän, kirjoittaa Sofia-Charlotta Kakko.

Taiteen edistämiskeskus on kumppanina uraauurtavassa hankkeessa, jonka yhtenä painopisteenä on taiteilijoiden mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Lisäksi hankkeen avulla pyritään aikaansaamaan rakenteellista muutosta taiteilijoiden työhyvinvoinnin hyväksi, kirjoittaa taiteilija-asiantuntija Katriina Haikala.