Hakutulokset

Toimistorunoilija-projektissa kirjailija teki yrityksen tiloissa kaunokirjallista työtään. Runoilijoita kiinnostaa kokeilu itsessään ja erilaisten maailmojen törmäytys enemmän kuin yrityksille myytävän taidepalvelun kehittäminen. Lyhytkestoinenkin dialogi runokentän ja yritysmaailman välillä voi synnyttää uusia oivalluksia, kirjoittaa kirjallisuuden läänintaiteilija Anna Elina Isoaro.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Ensimmäisessä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-haussa korkeakoulut olivat vahvoilla. Moni pienempi toimija jäi ilman rahoitusta, ja ilmassa on ymmärrettävästi pettymystä taide- ja kulttuurikentällä. Pienempien toimijoiden kannattaa hakea rahoitusta seuraavalla kierroksella, mutta yhteistyöhön on tärkeää panostaa entistä enemmän, kirjoittaa Sofia-Charlotta Kakko.

Taiteen edistämiskeskus on kumppanina uraauurtavassa hankkeessa, jonka yhtenä painopisteenä on taiteilijoiden mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Lisäksi hankkeen avulla pyritään aikaansaamaan rakenteellista muutosta taiteilijoiden työhyvinvoinnin hyväksi, kirjoittaa taiteilija-asiantuntija Katriina Haikala.

Kirjastoavustukset on tarkoitettu iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille, jotka elävät ahtaissa taloudellisissa oloissa sekä kirjailijoille ja kääntäjille, jotka sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin.

Kuvataiteen näyttöapurahat on tarkoitettu visuaalisten taiteenalojen ammattilaisille, joiden teoksia voidaan näyttää julkisesti.

Jokainen voi tehdä digisiivouksella ainakin pieniä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tekoja. Mutta miten taide-, kulttuuri- ja luova ala voivat toimia suunnannäyttäjinä kestävien digitaalisten ratkaisujen toteuttamisessa, pohtivat Pia Repo ja Milja Leskinen.

Erityisasiantuntija Kaija Rensujeff kirjoittaa Rovaniemellä pidetystä Taike & Cupore Talks -keskustelusta, jossa pohjoisessa asuvat ja työskentelevät taiteilijat peilasivat taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksia omaan työntekoonsa.

Kulttuuripoliittisen selonteon toinen aluetilaisuus toteutettiin Inarissa 12.3.2024. Taike ja opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttavat tilaisuuksia yhteistyössä käydäkseen kulttuurikeskustelua ja saadakseen tietoa ja näkökulmia selontekotyöhön. Pohjoisen keskustelussa korostui se, että saamelaiskulttuurin elinehto on kieli ja kielet, eikä kulttuuria voi erottaa luonnosta tai yhteisöstä, kirjoittaa erityisasiantuntija Salla Mistola.

Vuodenvaihteen jälkeen TE-palveluiden tulkinnat taiteilijoiden työmarkkina-asemasta ovat herättäneet keskustelua sekä julkisuudessa että taiteilijoiden keskuudessa. Taiteen edistämiskeskuksella on lakisääteinen tehtävä edistää taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja osallistua toimeentuloedellytysten edistämiseen. Tavoitteenamme on tulkinnoissaan yhdenvertainen, joustava ja ennakoitava taiteilijan moninaiset työnteon muodot tunnistava sosiaaliturvajärjestelmä, kirjoittaa Henri Terho.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämiskeskus jatkavat keväällä taidetoimikuntien rakenneuudistuksen valmistelua. Tavoitteena on kesään mennessä laatia ehdotus uudesta toimikuntarakenteesta, ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2027 lähtien.

Selonteon kolmas aluetilaisuus järjestettiin Jyväskylän kaupungintalolla torstaina 21.3.2024. Aluetilaisuus oli osa tapahtumien sarjaa, jolla halutaan tavoittaa suomalaiset taide- ja kulttuurialan toimijat sekä muut kulttuurista kiinnostuneet kansalaiset käymään keskustelua kulttuurin tilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuuksissa kerätään näkökulmia ja ideoita käynnissä olevaa kulttuuripoliittista selontekoa varten, kirjoittaa erityisasiantuntija Antti Huntus.