Hakutulokset

Rahoituksen hakeminen on oma prosessinsa, joka on tuttua taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille. Usein siihen yhdistyy kumppanuuksien hakua, idean esittelyä uudestaan ja uudestaan, epävarmuutta, innostusta sekä näkökulmien puntarointia ja kiepsauttamista. Samanlaisia tunteita ja vaiheita tunnistimme myös Taiken Luovan verkko -hankkeen kohtaamisissa ESR+-hankehakijoiden kanssa.

Taiteen, kulttuurin ja liikunnan ammattilaisten olisi tärkeää yhdessä vaikuttaa toimialojensa myönteiseen kehitykseen.

Taiteen ja kulttuurin kentälle on tyypillistä tilojen sirpaleisuus ja hajautuminen eri lokaatioihin sen mukaan, mistä kulloinkin taidetoimijat sattuvat löytämään tarpeeksi edulliset tilat toiminnalleen. Asianmukaisten ja toimintaa edistävien kulttuuritilojen tarve on huutava ympäri Suomea.

Kuntien kulttuurivastaavat arvostavat Taiken asiantuntijuutta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Taiteilijat puolestaan kokevat vahvaa epäluottamusta kuntapäättäjien ja kunnan viranhaltijoiden osaamiseen taidetta ja kulttuuria koskevissa asioissa. Tulokset käyvät ilmi vuoden 2020 Taiteen ja kulttuurin barometristä, jossa selvitettiin taiteen tekemistä kunnissa.

Samoihin aikoihin kun aloitin läänintaiteilijana Taikessa, Kellomuseolla oli virinnyt ajatus laajentaa toimintaansa myös koruihin. Pienellä korualallamme, jolla on maailmanlaajuistikin ajateltuna huima historia, omaa teollisuutta ja valtavan hienoja taiteilijoita, ei kuitenkaan ollut omaa museota. Ajatus korumuseosta on ollut monelle kauan kaivattu haave ja tarpeellinen palanen alan kehittymisen kannalta.

Taide ja tiede pyrkivät yhdessä vastaamaan kulttuurin ja ympäristön kestämättömästi kehittyvän suhteen asettamaan haasteeseen Sensus Communis -hankkeessa. Taiteen ja tieteen yhteistyöllä etsitään toimintatapoja kestävän kehityksen tukemiseksi.

Uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan taiteilijoita ei arvosteta etenkään pienemmissä kunnissa. Taiteilijat tuntevat olevansa omissa asuinkunnissaan näkymättömiä samaan aikaan, kun päätöksentekijät ja viranhaltijat palkkaavat taiteilijoita tai hankkivat teoksia ja esityksiä oman kunnan ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa taiteilijoille jää usein tunne, että paikallisia taiteentekijöitä ei tunnisteta, ei arvosteta eikä luottamusta taiteilijoiden osaamiseen ole. Kuntien kulttuurivastaaville ja kuntapäättäjille tarvitaan enemmän kykyä nähdä lähelle. Kampanja oman kylän, kaupungin tai kaupunginosan taiteilijoiden tunnetuksi tekemistä varten olisi tarpeen.

Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset ovat iso puheenaihe juuri nyt. Tiedämmekö, miltä kulttuurin kentällä tällä hetkellä näyttää kuntatasolla? Mitkä ovat kuntien kohtaamat merkityksellisimmät haasteet? Mikä on kuntien tulevaisuuden kuva? Entä miten kuntapäättäjä ja kunnan työntekijä voi seurata oman kuntansa kulttuurin tilaa? Näitä kysymyksiä Anniina Heikinheimo pohtii blogitekstissään.

Kunnon kulttuuria kunnallisissa kehyksissä -podcastin toisessa jaksossa käydään Kustavissa, puhutaan sirkustaiteesta sekä avataan kulttuurirahoituksen muodostumista Suomessa. Taiteilijapuheenvuoron pitää Jori Tapio Kalliola.

Kunnon kulttuuria kunnallisissa kehyksissä -podcastin kolmannessa jaksossa vierailemme Asikkalassa. Taiteilijapuheenvuoron pitää Aino Päivike.

Kunnon kulttuuria kunnallisissa kehyksissä -podcastin neljännessä ja viimeisessä jaksossa tutustutaan Teatteri Imatraan ja puhutaan kulttuurista kaupungin voimavarana. Taiteilijapuheenvuoron pitää Jussi Moila.

Kunnon kulttuuria kunnallisissa kehyksissä -podcastin ensimmäisessä jaksossa tutustutaan Iin kuntaan ja taidekeskus KulttuuriKauppilaan. Taiteilijapuheenvuoron pitää Anni Rapinoja.