Hakutulokset

Rahoituksen hakeminen on oma prosessinsa, joka on tuttua taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille. Usein siihen yhdistyy kumppanuuksien hakua, idean esittelyä uudestaan ja uudestaan, epävarmuutta, innostusta sekä näkökulmien puntarointia ja kiepsauttamista. Samanlaisia tunteita ja vaiheita tunnistimme myös Taiken Luovan verkko -hankkeen kohtaamisissa ESR+-hankehakijoiden kanssa.

Taiteen, kulttuurin ja liikunnan ammattilaisten olisi tärkeää yhdessä vaikuttaa toimialojensa myönteiseen kehitykseen.

Taiteen ja kulttuurin kentälle on tyypillistä tilojen sirpaleisuus ja hajautuminen eri lokaatioihin sen mukaan, mistä kulloinkin taidetoimijat sattuvat löytämään tarpeeksi edulliset tilat toiminnalleen. Asianmukaisten ja toimintaa edistävien kulttuuritilojen tarve on huutava ympäri Suomea.

Kuntien kulttuurivastaavat arvostavat Taiken asiantuntijuutta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Taiteilijat puolestaan kokevat vahvaa epäluottamusta kuntapäättäjien ja kunnan viranhaltijoiden osaamiseen taidetta ja kulttuuria koskevissa asioissa. Tulokset käyvät ilmi vuoden 2020 Taiteen ja kulttuurin barometristä, jossa selvitettiin taiteen tekemistä kunnissa.

Samoihin aikoihin kun aloitin läänintaiteilijana Taikessa, Kellomuseolla oli virinnyt ajatus laajentaa toimintaansa myös koruihin. Pienellä korualallamme, jolla on maailmanlaajuistikin ajateltuna huima historia, omaa teollisuutta ja valtavan hienoja taiteilijoita, ei kuitenkaan ollut omaa museota. Ajatus korumuseosta on ollut monelle kauan kaivattu haave ja tarpeellinen palanen alan kehittymisen kannalta.

Taide ja tiede pyrkivät yhdessä vastaamaan kulttuurin ja ympäristön kestämättömästi kehittyvän suhteen asettamaan haasteeseen Sensus Communis -hankkeessa. Taiteen ja tieteen yhteistyöllä etsitään toimintatapoja kestävän kehityksen tukemiseksi.

Uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan taiteilijoita ei arvosteta etenkään pienemmissä kunnissa. Taiteilijat tuntevat olevansa omissa asuinkunnissaan näkymättömiä samaan aikaan, kun päätöksentekijät ja viranhaltijat palkkaavat taiteilijoita tai hankkivat teoksia ja esityksiä oman kunnan ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa taiteilijoille jää usein tunne, että paikallisia taiteentekijöitä ei tunnisteta, ei arvosteta eikä luottamusta taiteilijoiden osaamiseen ole. Kuntien kulttuurivastaaville ja kuntapäättäjille tarvitaan enemmän kykyä nähdä lähelle. Kampanja oman kylän, kaupungin tai kaupunginosan taiteilijoiden tunnetuksi tekemistä varten olisi tarpeen.

Euroopassa on nähty kulttuurialalla viime vuosina useita aloitteita taiteilijoiden oikeudenmukaisen palkkauksen edistämiseksi. Työn keskimääräiset tuotantokustannukset ovat nousseet ja inflaatiokorjattuna taiteilijoiden keskiansio jää monissa maissa alle aiemman tason. Toimijat läpi ekosysteemin tunnustavat ongelman. Kukaan ei kategorisesti asetu vastustamaan oikeudenmukaisia käytänteitä – mutta kukaan ei myöskään priorisoi, kirjoittaa taideasiantuntija Anne Lehtelä.

Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Ylimääräinen taiteilijaeläke on tarkoitettu täydentämään taiteilijan eläketurvaa.

Toimikuntarakenteen uudistus on kiistatta todellinen mullistus. Uhkien lisäksi se sisältää myös mahdollisuuksia, joihin sekä nykykäytäntöä että muutosprosessia seurattuani aidosti uskon. En ole silti huoleton itsekään, kirjoittaa taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen.

Jotta osallisuus taiteeseen toteutuu, tarvitaan moniarvoisempaa keskustelua taiteesta ja kulttuurista, verkostoyhteistyötä, taiteen ja pedagogisen ammattitaidon yhteispeliä ja etsivää työtä. Taiken webinaarissa kuultiin puheenvuoroja taiteilijoilta, taidetoimintaan osallistuneilta, verkostojen ja etsivän työn ammattilaisilta – ja yhdeltä merivuokolta, kirjoittaa Katri Leppisaari.

Kymmenennen Taiteen ja kulttuurin barometrin julkaisutilaisuus pidettiin 8.5.2025 Kino Konepajalla Helsingissä. Tuoreen barometrin teemana on taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki.