Hakutulokset

Kulttuuribudjetti pienenee ja etenkin taiteen vapaalle kentälle suunnattu rahoitus vähenee. Taiken on tehtävä perusteltuja linjauksia siitä, miten sen väheneviä avustuksia jatkossa suunnataan. Taide- ja kulttuurialan elinvoiman vahvistaminen ja kulttuurin palauttaminen yhteiskunnan keskiöön vaatii paitsi ylihallituskautista kehittämistä selontekotyöllä, myös entistä ratkaisuhakuisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Virastona haluamme rakentaa vahvempaa luottamusta sidosryhmiemme kanssa, kirjoittaa Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Karkauspäivänä käynnistettiin kulttuuripoliittisen selonteon aluetapahtumien sarja. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Kuhmossa, keskellä lumista Kainuuta. Keskustelun teemaksi nousi paikallisidentiteetti sekä lokaalin tekemisen merkitys. Vaikka Kuhmossa ja laajemmin Kainuussa on erinomaisia esimerkkejä laadukkaista taidesisällöistä ja laadun pitkäjänteisestä vaalimisesta, liittyi keskustelun suurin anti alueellisiin erityispiirteisiin, taidekäsityksen laventamiseen ja yhteisöstä kumpuavaan tekemiseen, kirjoittaa erityisasiantuntija Salla Mistola.

Pohjoisessa Barentsin alueella on perinteisesti koettu enemmän yhteistä rajanaapurin kuin etelän kanssa. Kulttuuriyhteistyö jatkui pitkään aktiivisena, kunnes Venäjä suljettiin Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen pois. Nyt yhteistyö jatkuu ilman Venäjää. Reijo Valta kertoo verkoston ja Barents Spektakel -festivaalin tuoreet kuulumiset taidetoimikuntien blogisarjassa.

Kuluneet 36 museotyövuotta joista 24 taidemuseon johtajana ovat olleet yhtä työn iloa. Siinä suhteessa olen ollut onnekas, kirjoittaa Taiken kuvataiteen apurahalautakunnan puheenjohtaja Taina Myllyharju taidetoimikuntien blogisarjassa.

Kulttuuripoliittisen selonteon neljäs aluetilaisuus järjestettiin Vaasassa 11.4.2024. Aluetilaisuus oli osa tapahtumien sarjaa, jolla halutaan tavoittaa kansalaiset käymään keskustelua kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kulttuuripoliittisen selonteon toivotaan muodostuvan kulttuurialan tiekartaksi parempaan tulevaisuuteen. Aluetilaisuuksissa etsitään uusia ideoita ja näkökulmia tähän työhön, kirjoittaa erityisasiantuntija Antti Huntus.

EU ei tarkoita ainoastaan vapaata liikkuvuutta ja yhteistä kauppa-aluetta – eikä luoville aloille vain tekijänoikeuksiin ja tekoälyyn liittyvää sääntelyä. EU on kasvattanut rooliaan taiteilijoiden työskentely- ja toimeentuloedellytysten kehittämisessä. Virkamiesten ja poliitikkojen viesti on ollut yhteinen: vaikka parlamentin ja komission jatko aina vaalien alla katkeaa hetkeksi, aloitettu työ jatkuu ja taiteilijoiden toimeentulon asiat pysyvät esillä, kirjoittavat Anne Lehtelä ja Henri Terho.

Kesäkuussa Kuopio tanssii ja soi -festivaalin yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus, johon sisältyi myös uusimman Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten esittely ja siihen liittyvä taiteilijakeskustelu. Keskustelussa näkyi paljolti samoja teemoja kuin barometrin tuloksissakin, kirjoittaa erityisasiantuntija Kaija Rensujeff.

Tulevaisuuden hahmottaminen perustuu moniulotteiseen tarkasteluun ja yhteiseen vuoropuheluun, kirjoittaa Anne Lehtelä. Syksyllä taidetta ja tulevaisuusnäkökulmia käsitellään useissa Taiken tilaisuuksissa.

Taiteen edistämiskeskuksen ja Oulun kulttuurisäätiön yhteisrahoittaman Filmiapaja-projektin ensimmäinen työpaja pidettiin Sodankylässä 12.–14.6, juuri ennen Sodankylän elokuvajuhlien käynnistymistä. Työpajaan osallistui yhteensä 65 Filmiapajaan mukaan valittua audiovisuaalisen alan ja kirjallisuuden ammattilaista. Valittuja henkilöitä yhdistää heidän kehittämiensä hankkeiden pohjoinen teema, innostus kehittyä tekijöinä sekä halu uusien yhteistyökumppanien löytymiseen.

Museo Kruunu on Espoossa toimiva kello- ja korumuseo, joka on ainoa laatuaan. Se kertoo koru- ja kelloalan merkityksestä, niin alojen historiasta ja teollisuudesta kuin yksittäisistä käsityötaitureista ja taiteilijoista, kirjoittaa Heli Kauhanen.

Kulttuurisen kestävyyden kansainvälinen juna on liikkeellä, ja jokaisen taide- ja kulttuurialalla työtä tekevän kannattaa valmistautua sen saapumiseen. Globaalit tuulet vaikuttavat varmasti siihen, millä tavoin kulttuuripolitiikassamme suhtaudumme kestävyysvaatimusten voimistumiseen ja huomioimme kaiken sen potentiaalin, joka kulttuurilla on erilaisten kestävyyskriisien ratkaisussa.

Seuraava haku Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-rahoitukseen avautuu näillä näkymin alkuvuonna 2025. Mitä rahoituksesta kiinnostuneet voivat tehdä jo nyt ennen kuin kaikki hakukriteerit julkaistaan, pohtii Luovan verkon Sofia-Charlotta Kakko.