Kesäisten silmälasien takaa — pohdintaa taiteen voimasta ja saavutettavuudesta 

Pyöreä kivi rantavedessä
Aamu-uinnin jälkeen löysin rantakiven, jota tunnustellessani mietin sen olemusta, värejä ja mineraaleja. Mietin, millainen se olisi koruna, ja kuinka sen kaunis muoto saattelisi ja ohjailisi sen tekijänsä käsissä valmiiksi koruksi. Katselin kiveä hetken korumuotoilijan silmälasien läpi ennen kuin laskin sen takaisin rantaveteen jatkamaan luonnollista hioutumistaan.
 
Halu taiteen tekemisen ja kokemisen ääreen toisena koronakesänä oli kova. Kesän taidetapahtumissa oli kaunista, puhuttelevaa, herättelevää ja välillä rumaakin taidetta. Kaikilla yhtä tärkeä tehtävä. Saimme taiteen kautta pohtia uusia näkökulmia, joka johti väkeväänkin keskusteluun perheen kesken. Taiteilijan työn herättämää ajattelua. Ja kuinka se virkistikin, kun sai katsella maailmaa toisen silmälasien läpi! Taide herättää katsomaan, nostaa tunteita, puhumattakaan niistä kaikista hyvinvointivaikutuksista, joita taiteella on. 
 
Kesällä mietin myös taiteilijoiden tärkeää roolia yhteiskunnassamme. Ajattelen, että jos taiteella on hyvää tuottavaa vaikutusta - niin kyllä itse taiteilijoidenkin hyvinvointia ja luovuutta tulee vaalia. Ilman taiteilijan hyvinvointia, etenkin hyvinvoivia aivoja, ei ole luovuutta, ja ilman luovuutta ei ole taidetta. Kuinka rutiköyhä yhteiskuntamme olisikaan ilman taidetta, ja kuinka paljon hyvää se voikaan synnyttää. Etuoikeutettua meille taiteen kokijoille, pohdin.

Tutkimukset kertovat taiteen hyödyistä

Sekä taiteen tekeminen että kokeminen hyödyttävät aivojamme tutkitusti monella tavalla. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo: ”Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista ja vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Musiikin vaikutus perustuu fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen.” (1) 
 
Kun taas kuvataidetta on hyödynnetty esimerkiksi mielenterveystyössä niin kuvataideterapian muodossa kuin taideteosten analysoinnin kautta tunteiden sanoittamisen työkaluina ja myötäelämisen kokemuksen lisääjinä. Lontoon University Collegessa Semir Zekin tutkimuksissa on selvinnyt, että perinteisesti kauniit maalaukset lisäävät aivojen verenkiertoa merkittävästi, jopa saman verran kuin rakastamansa ihmisen katsominen ja aivojen mielihyväkeskus aktivoituu. (2)
 
Myös aivojen kognitiiviset prosessit ovat aktiivisia katsellessamme taidetta. Aivot ovat ihmisen merkittävin yksittäinen elin, jonka toiminta on meille edelleen osittain mysteeri. Mutta paljon jo tiedetään ja taiteella on tutkitusti mahdollisuus edistää aivoterveyttä. Miksi emme hyödyntäisi sitä laajemmin?
 
Tuttavani, joka luo ikäihmisille erilaista toimintaa vapaaehtoistyönä, oli pitänyt jutteluhetken korutaiteesta laitoksessa asuville ikäihmisille. Jutteluhetkeen oli osallistunut myös eräs pahoin dementoitunut rouva, jonka puoliso oli tuonut tilaisuuteen mukanaan heidän yhteiseltä matkaltaan ostamansa uniikin korun. Koru oli ollut rouvalle tärkeä ja paljon pidetty. Puolison kertoessaan korusta muille läsnäolijoille -oli muuten sanat ja puheen unohtanut rouva, ikään kuin herännyt ja havahtunut ja tapaillut sanoillaan korun ostohetken tilannetta ja paikkaa, kunnes vaipui taas syvälle omiin oloihinsa. Valtava voima pienellä korulla, herätteli rouvan aivoja taiteen ja muistojen voimalla. Mutta mitä muutakaan, uniikit korut ovat parhaimmillaan mukana kannettavaa taidetta, joihin sisältyy paljon merkityksiä, muistoja ja taiteen voimaa. 
 
Kun katselen maailmaa omilla reissussa rähjääntyneillä silmälaseilla, näen sen totuuden, kuinka eriarvoinen yhteiskuntamme on suhteessa taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen. Taiteen mahdollisuudet edistää hyvinvointia fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti, eivät aina kohtaa taiteen tarvitsijaa. Kesällä minua erityisesti pohdituttivat ne yhteiskunnan ”näkymättömät” laitoksissa asuvat, tai muuten eristäytyneet ja syrjässä asuvat. Ne, jotka ovat estyneitä saapuviksi taiteen äärelle, vaikka koronarokotusten myötä me muut pääsimme jo vapaammin taiteen ääreen.  Nyt täytyy ripustaa sellaiset silmälasit päähän, joilla näkee ne mahdollisuudet ja keinot, joilla voi edistää taiteen saatavuutta, osallisuutta ja saavutettavuutta, jotta saamme taiteen kohtaamaan taiteen tarvitsijan. Yhdenvertaisuuden kautta meillä on mahdollisuus tulevaisuudessa upeaan yhteiskuntaan, jossa me kaikki pääsemme tasapuolisesti nauttimaan taiteesta. Koska merkityksellisintä elämässä ei välttämättä ole elettyjen päivien määrä, vaan niiden laatu.
 
Heli Kauhanen istuu rantakalliollaKuva: Jaakko Kemppainen
 
(1) https://www.duodecimlehti.fi/duo11845
(2) https://www.youtube.com/watch?v=_j5GKszeiyE
Viimeksi muokattu: 25.08.2021
Ei vielä kommentteja. Kommentoi


Heli Kauhanen on taiteen maisteri, korumuotoilija ja aivoterveyden asiantuntija. Hän on työskennellyt Taikessa korutaiteen läänintaiteilijana 1.2.2017-31.7.2021 ja aloittanut taideasiantuntijana Taiken kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelussa 1.8.2021.

 

Viimeksi muokattu: 25.08.2021