Hakutulokset

Taiteen ja kulttuurin barometrin teemana on tänä vuonna taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki. Barometrin tuloksista näkyy, että taiteilijoiden työn rahoitukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Vastaajien mukaan taiteilijoiden tulonmuodostus on pirstaloitunut useisiin tulolähteisiin, eikä taiteilijoiden työn rahoitus vastaa todellista tarvetta. Kun muutoksia ja leikkauksia tehdään samaan aikaan useisiin rahoitukseen ja tulotasoon vaikuttaviin tekijöihin, vaikutukset taiteen tekemiseen ja taiteilijoiden toimeentuloon ovat barometrin tulosten perusteella merkittäviä ja ennakoimattomia.

Kymmenennen Taiteen ja kulttuurin barometrin julkaisutilaisuus pidettiin 8.5.2025 Kino Konepajalla Helsingissä. Tuoreen barometrin teemana on taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki.

EU:n maaseuturahaston rahoituskausi 2023–2027 on hyvässä vauhdissa. Maaseuturahoitusta voi hakea suoraan ELY-keskuksesta maaseudun kehittämisen hankkeisiin. Etenkin Leader-rahoitus, joka koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta, on hyvä vaihtoehto alueellisille taide- ja kulttuurihankkeille, kirjoittaa Taina Laitinen.

Maakuntaohjelmia ja kuntastrategioita päivitetään eri puolilla maata parhaillaan. Maakuntatasolla ohjelmat ohjaavat maakuntien liitoista ja ELY-keskuksilta haettavan Osaava ja uudistuva Suomi -ohjelman rakennerahastorahoituksen kohdentamista. Maakuntaohjelmilla haetaan alueen kilpailukykyä parantavaa kasvua eri toimialoille. Kuntastrategioissa nousevat kuntien elinvoiman rinnalle asukkaiden hyvinvointi ja alueen palvelurakenne. Koska ohjelmien vaikutus rahoitukseen on keskeinen, on kulttuurin roolia ohjelmissa pyritty parantamaan, kirjoittaa Taina Laitinen.

Taiteen ja kulttuurin tulevaisuuden kysymyksiä ratkonut huippukokous Soulissa valaisi, kuinka vapaan taiteen tilaa kavennetaan tällä hetkellä järjestelmällisesti ympäri maailman. Tätä ei tapahdu ainoastaan Trumpin ja Putinin kaltaisten diktaattorien tai sensuurin vuoksi, vaan myös länsimaisten demokratioiden hiljaisuuden, pelon ja välinpitämättömyyden seurauksena. Emme saa jäädä sivustakatsojaksi. Suomalaisen kulttuuripolitiikan ja ulkopolitiikan on yhdessä otettava vahva, näkyvä ja sitoutunut rooli kansainvälisenä taiteen vapauden puolustajana, kirjoittaa Kaisa Rönkkö.

Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset ovat iso puheenaihe juuri nyt. Tiedämmekö, miltä kulttuurin kentällä tällä hetkellä näyttää kuntatasolla? Mitkä ovat kuntien kohtaamat merkityksellisimmät haasteet? Mikä on kuntien tulevaisuuden kuva? Entä miten kuntapäättäjä ja kunnan työntekijä voi seurata oman kuntansa kulttuurin tilaa? Näitä kysymyksiä Anniina Heikinheimo pohtii blogitekstissään.

Taiken rahoittamien yhteisöjen määrä väheni tänä vuonna yli sadalla. Sitä selittävät valtionavustusmäärärahojen muutokset, mutta myös tekemämme strategiset linjaukset. On vastuullista kohdentaa avustukset tavalla, joka vahvistaa ennen kaikkea kentän mahdollisuuksia kukoistaa ja uudistua myös tulevaisuuden toimintaympäristössä. Olemme kulttuuripoliittisessa murroskohdassa, ja kulttuuripolitiikan kehittämisen on oltava kaikkien taide- ja kulttuurikentän sektoreiden yhteinen projekti, kirjoittaa Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Valtion taidetoimikunnat ovat jakaneet vuoden 2026 alusta alkavat taiteilija-apurahat. Apurahakausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Hakemuksia tuli yhteensä 3 766, eli hakijoista kahdeksan prosenttia sai apurahan. Hakemusmäärä laski hieman jo toista vuotta peräkkäin.

Taiteen edistämiskeskus tuki taidetta ja kulttuuria vuonna 2024 apurahoina, avustuksina ja palkintoina yhteensä 46,4 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin 3,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen raportin mukaan kulttuurihyvinvointi on jossain määrin vakiintunut osaksi hyvinvointialueiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa, mutta lisätietoa toiminnan vaikutuksista kaivataan. Tällä hetkellä alueet tukeutuvat kuntiin ja järjestöihin kulttuurihyvinvointitoiminnan tuottamisessa ja taloudellisiin edellytyksiin liittyy epävarmuutta. Vaikka etenkin taloudellinen tilanne näyttää synkältä, on alueilla nimetty kulttuurihyvinvoinnin vastuutahoja ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja, kirjoittaa erityisasiantuntija Katri Leppisaari.

Jos vammaiset jäävät taide- ja kulttuurialalla vain sivustakatsojiksi, koko yhteiskunta menettää valtavan määrän lahjakkuutta, osaamista, näkökulmia ja ääntä, kirjoittaa Kaisa Rönkkö blogissa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt taiteen akateemikon arvonimen arkkitehti Mona Schalinille. Schalin on erikoistunut rakennussuojeluun, korjausrakentamiseen ja rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun. Hänen merkittävimpiä restaurointi- ja korjauskohteitaan ovat Kelakartano, Tamminiemen museo, Käärmetalo sekä useat Suomenlinnan rakennukset.