Hakutulokset

Raportissa tarkastellaan kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen vaikutuksia taiteilijan taiteelliseen työhön.

Raportissa luodaan yleiskuva taiteilija-apurahaa vuosina 2002– 2005 saaneista taiteilijoista ja käydään läpi vuoden 2002 aikana tai sen jälkeen apurahakautensa päättäneiden valtion taiteilija-apurahojen saajien arvioita apurahojen taloudellisesta ja taiteellisesta merkityksestä sekä apurahajärjestelmän toimivuudesta.

Selvitysraportti kartoittaa ja arvioi kansainvälisen residenssi-toiminnan kehitystä ja nykytilaa Suomessa erityisesti residenssien ylläpitäjien näkökulmasta.

Tässä julkaisussa kuvataan valtion taidetoimikuntalaitoksen jakamien kansainväliseen toimintaan kohdistettujen määrärahojen syntyä ja kehitystä 1990-luvun alusta lähtien.

Tämän selvityksen tavoitteena on vertailla perustietoja taiteilijakunnan koostumuksesta ja tulotasosta kahden erilaisen lähdeaineiston pohjalta.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa läänintaiteilijajärjestelmän käynnistysvaiheita sekä niitä yhteiskunnan ja taidehallinnon muutoksia jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet järjestelmän muotoutumiseen sen eri vaiheissa.

Saamelaisen taiteilijakunnan rakenteesta ja saamelaisten roolista valtion taidehallinnossa ei ole ollut koottua tietoa saatavilla. Julkaisun tavoitteena on vastata siihen tiedon tarpeeseen, joka viime aikoina on ilmennyt niin kotimaassa kuin kansainvälisissä yhteyksissäkin.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella rakennustaiteen osuutta taiteen julkisessa tukijärjestelmässä 2000-luvulla sekä arkkitehtien asemaa rakennustoiminnassa ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

Tässä työpaperissa esitellään pääasiassa tutkimusjoukon kokoaminen ja siihen liittyviä ongelmia.

Ensimmäisessä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-haussa korkeakoulut olivat vahvoilla. Moni pienempi toimija jäi ilman rahoitusta, ja ilmassa on ymmärrettävästi pettymystä taide- ja kulttuurikentällä. Pienempien toimijoiden kannattaa hakea rahoitusta seuraavalla kierroksella, mutta yhteistyöhön on tärkeää panostaa entistä enemmän, kirjoittaa Sofia-Charlotta Kakko.

100 minuuttia taidetta -toimintamalli tuo taiteen osaksi jokaista päivää.