Hakutulokset

Kulttuuribudjetti pienenee ja etenkin taiteen vapaalle kentälle suunnattu rahoitus vähenee. Taiken on tehtävä perusteltuja linjauksia siitä, miten sen väheneviä avustuksia jatkossa suunnataan. Taide- ja kulttuurialan elinvoiman vahvistaminen ja kulttuurin palauttaminen yhteiskunnan keskiöön vaatii paitsi ylihallituskautista kehittämistä selontekotyöllä, myös entistä ratkaisuhakuisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Virastona haluamme rakentaa vahvempaa luottamusta sidosryhmiemme kanssa, kirjoittaa Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Museo Kruunu on Espoossa toimiva kello- ja korumuseo, joka on ainoa laatuaan. Se kertoo koru- ja kelloalan merkityksestä, niin alojen historiasta ja teollisuudesta kuin yksittäisistä käsityötaitureista ja taiteilijoista, kirjoittaa Heli Kauhanen.

Taiken ja Cuporen yhteistyönä huhtikuussa julkaistavan Taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksista saatiin esimakua helmikuussa järjestetyssä verkkolähetyksessä TAIKE & CUPORE TALKS: Taiteilijan työt ja tulot. Esiteltävän barometrin tavoitteena on selvittää, mitä taiteilijat tekevät työkseen, mille toimialoille he työllistyvät ja mistä taiteilijoiden tulot muodostuvat, kirjoittaa erityisasiantuntija Kaija Rensujeff.

Kuntien kulttuurivastaavat arvostavat Taiken asiantuntijuutta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Taiteilijat puolestaan kokevat vahvaa epäluottamusta kuntapäättäjien ja kunnan viranhaltijoiden osaamiseen taidetta ja kulttuuria koskevissa asioissa. Tulokset käyvät ilmi vuoden 2020 Taiteen ja kulttuurin barometristä, jossa selvitettiin taiteen tekemistä kunnissa.

Rahoituksen hakeminen on oma prosessinsa, joka on tuttua taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille. Usein siihen yhdistyy kumppanuuksien hakua, idean esittelyä uudestaan ja uudestaan, epävarmuutta, innostusta sekä näkökulmien puntarointia ja kiepsauttamista. Samanlaisia tunteita ja vaiheita tunnistimme myös Taiken Luovan verkko -hankkeen kohtaamisissa ESR+-hankehakijoiden kanssa.

Taiteen edistämiskeskuksen ja Oulun kulttuurisäätiön yhteisrahoittaman Filmiapaja-projektin ensimmäinen työpaja pidettiin Sodankylässä 12.–14.6, juuri ennen Sodankylän elokuvajuhlien käynnistymistä. Työpajaan osallistui yhteensä 65 Filmiapajaan mukaan valittua audiovisuaalisen alan ja kirjallisuuden ammattilaista. Valittuja henkilöitä yhdistää heidän kehittämiensä hankkeiden pohjoinen teema, innostus kehittyä tekijöinä sekä halu uusien yhteistyökumppanien löytymiseen.

Kulttuurisen kestävyyden kansainvälinen juna on liikkeellä, ja jokaisen taide- ja kulttuurialalla työtä tekevän kannattaa valmistautua sen saapumiseen. Globaalit tuulet vaikuttavat varmasti siihen, millä tavoin kulttuuripolitiikassamme suhtaudumme kestävyysvaatimusten voimistumiseen ja huomioimme kaiken sen potentiaalin, joka kulttuurilla on erilaisten kestävyyskriisien ratkaisussa.

Taiteen, kulttuurin ja liikunnan ammattilaisten olisi tärkeää yhdessä vaikuttaa toimialojensa myönteiseen kehitykseen.

Apurahahakemusten arviointi on aina vallankäyttöä, mutta myös vastuun kantamista. Toimikuntatyössä valta konkretisoituu siinä, kuka saa mahdollisuuden jatkaa taiteellista työtään tai rahoituksen projektiin – ja kuka jää sen ulkopuolelle. Valtakysymykset eivät ole teoreettisia, vaan näkyvät päätöksissä, jotka vaikuttavat suoraan taiteilijoiden arkeen, kirjoittaa musiikkitoimikunnan varapuheenjohtaja Maiju Talvisto.

Euroopassa on nähty kulttuurialalla viime vuosina useita aloitteita taiteilijoiden oikeudenmukaisen palkkauksen edistämiseksi. Työn keskimääräiset tuotantokustannukset ovat nousseet ja inflaatiokorjattuna taiteilijoiden keskiansio jää monissa maissa alle aiemman tason. Toimijat läpi ekosysteemin tunnustavat ongelman. Kukaan ei kategorisesti asetu vastustamaan oikeudenmukaisia käytänteitä – mutta kukaan ei myöskään priorisoi, kirjoittaa taideasiantuntija Anne Lehtelä.

Uudet virastot voivat avata taiteelle mahdollisuuksia kotimaassa ja maailmalla, kirjoittaa Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Kansainväliset suhteet perustuvat pohjimmiltaan ihmisten välisiin suhteisiin, eikä kulttuuriala ole tästä poikkeus. Suomen kokoisessa maassa meidän täytyy kuitenkin rakentaa myös pitkäaikaisia verkostoja, jotka pysyvät organisaatioissa ja laajemminkin alalla, kirjoittaa Taiken kansainvälisten asioiden asiantuntijana toiminut Maria Pirkkalainen-Barber.